Perätilasynnytys

[Tips]

Kenellä on kokemusta? Ystäväni odottaa esikoistaan syntyväksi parin viikon sisällä ja lapsi on perätilassa. Viime viikolla ulkokäännös onnistui mutta mukelo on muksahtanut takaisin perätilaan. Ymmärrettävästikin ensisynnyttäjää jännittää.

Inhoan kuunnella omia kommenttejani tyyliin "kyllä se siitä" ja "luota vain itseesi" kun itsellä on vain ns. normisynnytyksiä takana. Onko jotain kokemuksen syvää rintaääntä, vinkkiä tai rohkaisua jaettavaksi? Spinning baby -liikkeet on mainittu, muuta?

 

[Äippä x6]

Onko vauva/lantio mitattu että mahtuuko syntymään alakautta?
Minä synnytin meidän pienen esikoisen pt ja eipä toi minusta eronnut mitenkään raivotarjannossa olevasta yhteistyö äidin ja kätilön/lääkärin kanssa on ehdoton!

 

[elaffy]

Minua uhkailtiin perätilalla ja ulkokäännösaika oli jo varattu valmiiksi. Vauva kuitenkin kääntyi omia aikojaan rt - onneksi. Aktiivisesti tein kylläkin sinä päivänä spinning baby -harjoituksia ja uskon niillä olleen vaikutusta. Itse en ollut enää ensisynnyttäjä, joten koko ajan puhuttiin alatiesynnytyksestä ja siihen kannustettiin. Päätin silloin, että jos on pt synnytys, menen lääkärin ammattitaidon mukaan ja kuuntelen hänen suositustaan synnytystavasta. Toki tilanteesta olisin halunnut keskustella ensin ja toivonut tarkistusta, että vauvan mitat vastaavat lantiotani. Tähän ei minun kohdallani sitten onneksi tarvinnut kuitenkaan mennä, vaan vauva syntyi rt helposti ja nopeasti.

Ymmärrän huolen ja jännityksen kuitenkin hyvin. Minä suosittelen keskustelua ammattihenkilöiden kanssa. Näin on todennäköisesti jo tehtykin, mutta jos tilanne edelleen jännittää, olisi siitä hyvä saada puhua vielä lisää. Luonnollisesti synnytys itsessään jo on uusi ja iso kokemus, joka varmasti jännittää kaikkia ensisynnyttäjiä edes vähän. On ehkä paikallaan yrittää erotella itselleen, mikä osa jännitystä on koko synnytyksestä ja sen tuomasta elämänmuutoksesta johtuvaa ja minkä verran jännittää se itse perätilainen vauva. Voisiko tunteita jotenkin lokeroida mielessään, jolloin ehkä huomaisi, mistä suurin jännitys tulee? :)

 

[Vargynja]

Mulla huomattiin vasta synnärillä että vauva on perätilassa. Valitettavasti en voi kertoa onnistumistarinaa. Lapsen sydänäänet meni niin huonoiksi että päädyttiin kiireelliseen sektioon kesken ponnistusvaiheen. Kuitenkin, jos toinenkin on perätilassa haluan yrittää synnytystä uudelleen. Lantio magneettikuvattiin ja lapsen koko arvioitiin ultralla vakiotoimenpiteenä. En usko että ketään pistetään synnyttämään perätilassa ilman niitä tutkimuksia. Ehkä tämä mun tapaus kuitenkin vähän lohduttaa - vaikka synnytys ei menisikään niinkuin pitäisi lääkärit osaa arvioida milloin on aika siirtyä leikkuupöydälle. Meidän poika selvisi täysin vaurioitta. Täällä muuten meidän artikkeli perätilasynnytyksestä: https://www.vau.fi/synnytys/synnyttamassa/peratilasynnytys/ Joskus tieto vähentää tuskaa. :)

 

[Lilyofthevale]

Minun toinen lapsi syntyi perätilassa. Ulkokäännöstä ei ollut mahdollista tehdä, koska vauva oli jo melko alhaalla. Synnytys meni ihan ok ja varsin nopeasti. Erona normaaliin siinä oli, että synnytyssalissa oli enemmän porukkaa ja lääkäri hoiti synnytyksen, ei kätilö. Kun ponnistusvaihe alkoi, lastenlääkäri kutsuttiin paikalle. Lisäksi siellä oli kaksi muuta hoitajaa/kätilöä. Mutta tärkeä muistettava asia. Kun vauva on pt:ssä, jos vedet menee omia aikojaan, ei saa nousta ylös, pitää olla pitkällään. Mielellään tyyny pepun alla. Tämä siksi, ettei napanuora solahda esiin kohdunkaulasta. Tämä olisi vauvalle hengenvaarallista. Tästä kerrottiin monta kertaa, mutta kun vesi meni yöllä, pelästyi niin, että hyppäsin ylös sängystä. Onneksi mitään pahaa ei kuitenkaan tapahtunut.

 

[peruna86]

Mä synnytin esikoiseni perätilassa. Sain tietää vauvan perätilasta vasta synnytyssalissa, kun lääkäri tuli puhkaisemaan kalvoja.
Lääkäri ultrasi vauvan koon ja koska hän vaikutti pieneltä vauvalta ja koska hän oli tulossa täydellisessä perätilassa sain itse päättää haluanko yrittää alateitse vai mennäänkö suoraan sektioon. Juteltuani kätilön ja lääkärin kanssa päätin yrittää alateitse, koska sektiosta paraneminen yh-äitinä olisi ollut työläämpää. Onneksi luotin henkilökunnan ammattitaitoon ja siihen, että he tekevät tarvittaessa nopeat päätökset, jos jokin olisi mennyt vikaan, koska sain synnytyksestä loistavan kokemuksen! Väliliha leikattiin ja ponnistin 20 minuuttia ja poika oli ulkona! Poika on täydellinen ja mä selvisin kahdella kosmeettisella tikillä!

Mä kannustaisin jokaista, varsinkin ensisynnyttäjää, kokeilemaan alateitse perätilasynnytystä ja unohtaa kaikki paha mitä ikinä on perätilasynnytyksistä tai synnytyksistä ylipäänsä kuullut tai lukenut! Ensisynnytäjällä ei kuitenkaan ole kokemusta minkäänlaisesta synnytyksestä, ettei ole mihin verrata.

Ja jokainen synnytys on kuitenkin omanlaisensa! Ihan yhtä hyvin raivotarjontasynnytyksessä saattaa käydä jotain, minkä takia mennäänkin kiireellisen sektioon. Ei kannata miettiä liikaa tulevaa synnytystä, vaan mennä tilanteen mukaan.

Tips mä lähetän go for it-tsempit sun kaverille! :) Kaikki voi mennä myös loistavasti!

 

[Kaarin]

Täällä on yksi perätila-alatiesynnyttäjä. Perätila huomattiin vasta melko myöhäisessä vaiheessa synnytystä, olinkohan n. 8cm auki jo silloin ja supistuksia tuli tiheään, ja synnytys oli edennyt melko hyvin siihen asti. Poika syntyi siis 3 viikkoa aikaisessa, joten mitään ennakkotutkimuksia ei oltu vielä ehditty tehdä, eikä minulla itsellänikään ollut mitään havaintoa pojan tarjonnasta ennen synnytystä. Lääkäri tutki ultralla tilannetta ikuisuudelta tuntuvan ajan sen jälkeen kun perätila huomattiin. Muista mahdollisista tutkimuksista minulla ei ole mielikuvaa, tehtiinkö joitain muitakin tutkimuksia ennen kuin lääkäri suositteli, että kannattaisi yrittää synnyttää alateitse, koska vauva oli jo niin pitkällä tulossa, eikä sillä ollut missään vaiheessa ollut mitään hätää. Suostuin ilman muuta jatkamaan. Siitä sitten jatkettiin alatiesynnytystä lääkäreiden avustuksella, ja episiotomia tehtiin sitten jossain vaiheessa. Onneksi poika oli niin pieni (alle 3kg), niin synnytys meni tosi hienosti. Pojalle ei tullut mitään vaurioita, lonkatkin ovat olleet aina kunnossa, vaikka heti syntymän jälkeen jalat aika vinkeässä asennossa pojalla olivatkin. Pisteetkin oli 9/9.

Toki tämä oli niin eri tilanne, kun mitään etukäteistietoa perätilasta ei ollut, joten hetkessä elettiin koko synnytyksen ajan. Luotin täysin hoitohenkilökuntaan, että tietävät, mitä pitää tehdä missäkin tilanteessa. Ponnistusvaihe kesti muistaakseni n. 17 minuuttia, ja lääkäri teki ulosauton muistaakseni kahdella peräkkäisellä ponnistuksella. Komppaan siis peruna86:tta siinä, että tilanteen mukaan vaan rohkeasti. Itsehän en ollut perätilasynnytyksistä edes lukenut mitään koskaan, kun se ei tuntunut mitenkään tarpeelliselta, enkä osannut ajatellakaan, että meidän vauva pylly edellä maailmana tulisi :)

 

[Vargynja]

Lääkäri tutki ultralla tilannetta ikuisuudelta tuntuvan ajan sen jälkeen kun perätila huomattiin. Muista mahdollisista tutkimuksista minulla ei ole mielikuvaa, tehtiinkö joitain muitakin tutkimuksia ennen kuin lääkäri suositteli, että kannattaisi yrittää synnyttää alateitse, koska vauva oli jo niin pitkällä tulossa, eikä sillä ollut missään vaiheessa ollut mitään hätää.

Mun piti jo aiemmin tähän vastata, mutta unohdin. Ilmeisesti sulle ei tehty sitten lantion magneettikuvausta. Sitä ei varmasti voi olla huomaamatta tai unohtaa, kun siinä laitetaan putkeen joka pitää hirveää meteliä. Jännä kun olin kuvitellut että se tehdään aina kun on perätila. Mutta ehkä synnytys oli niin pitkällä että sitä ei ehtinyt? Mutta kiva kuulla hyvin mennyt perätilasynnytyskokemus.

 

[Lilyofthevale]

Mun piti jo aiemmin tähän vastata, mutta unohdin. Ilmeisesti sulle ei tehty sitten lantion magneettikuvausta. Sitä ei varmasti voi olla huomaamatta tai unohtaa, kun siinä laitetaan putkeen joka pitää hirveää meteliä. Jännä kun olin kuvitellut että se tehdään aina kun on perätila. Mutta ehkä synnytys oli niin pitkällä että sitä ei ehtinyt? Mutta kiva kuulla hyvin mennyt perätilasynnytyskokemus.

Ei mullekaan mitään magneettikuvausta tehty, ultrailtiin vaan. En tiedä vaikuttaako se, että en ollut ensisynnyttäjä.

 

[Kaarin]

Mun piti jo aiemmin tähän vastata, mutta unohdin. Ilmeisesti sulle ei tehty sitten lantion magneettikuvausta. Sitä ei varmasti voi olla huomaamatta tai unohtaa, kun siinä laitetaan putkeen joka pitää hirveää meteliä. Jännä kun olin kuvitellut että se tehdään aina kun on perätila. Mutta ehkä synnytys oli niin pitkällä että sitä ei ehtinyt? Mutta kiva kuulla hyvin mennyt perätilasynnytyskokemus.

Ei tosiaan tehty varmaan mitään muita tutkimuksia kuin ultratutkimus. Kyllä niillä muistikuvilla, joita mulla hämärästi tuosta tilanteesta on, niin lääkäri oli sitä mieltä, että sektiokin olisi ollut jo siinä vaiheessa aika iso riski, joten kun pojan tarjonta näytti ultrassa ihan hyvältä, eikä pojalla ollut mitään hätää ollut kertaakaan synnytyksen aikana, niin suositteli jatkamaan alateitse. Itsehän olin aivan pihalla kaikesta koko ajan, joten aika hataria on muistikuvat