Oon tosi pahoillani että sulle on tapahtunu tollasta. Ihan todella ymmärrettävää että tuntuu tolta
Mulla on takana vaan yksi keskenmeno, mutta myös lapsettomuutta ja mun oli kyllä ihan todella vaikea sen keskenmenon jälkeen luottaa, että vauva saadaan kotiin asti. Muistan että vielä sektioaamunakin pelkäsin, että mennään sairaalaan ja siellä huomataan vauvan menehtyneen. Mutta myös mulla alko helpottaa kun alkoi tuntea vauvan liikkeet. En uskaltanu hankkia kotiin doppleria, mutta pakotin puolison kuuntelemaan liikkeitä mahan läpi. Oon siis monta kertaa herättäny sen yöllä kuulostelemaan kuuluuko mitään ääniä

toki vasta myöhemmillä vuikoilla. Aina kun eniten alko pelottaa yritin miettiä ajatusta siitä että on todennäköisempää että kaikki menee hyvin, kuin että ei menisi. Siihen ajatukseen turvasin.
@VäriSointu :n kanssa samaa mieltä myös siitä, että ei kannata ottaa paineita raskaudesta nauttimisesta. Menettämisen pelko on tosi hallitseva asia ja silloin on kyllä ihan mahdotonta vaan nauttia. Jossain kohtaa varmasti helpottaa ja tulee sitä luottoakin. Selvittelisin varmaan onko mahdollisuutta päästä ultraan. Vaikka sekään ei tietysti ole tae mistään, niin ainakin hetkellisesti voisi tuoda mielenrauhaa nähdä mikä tilanne on.
Todella paljon tsemppiä