pelkoja...

En ymmärrä miten jaksat tsempata meitä esikoinen,kun teitä kohtasi se suuri suru :/ Nostan kyllä hattua sulle,että pystyt puhumaan siitä ja samalla tsempata muita :)<3
Itse en kykenisi samaan :/ Oot kyllä vahva nainen<3 Toivon,että jonain päivänä tekin saatte sen oman tuhisijan syliin asti,kun sen aika on :)<3
 
Muokattu viimeksi:
Kiitos tiada ♡ se että saan seurata teitä ja tiedän teillä menevän hyvin pitää minua järjissäni, toki välillä tuntuu äärettömän pahalta että omani menetin, mutta niinä päivinä en käy lukemassa täällä mitään vaan sit riudun surussa. Me saamme seuraavan sitte tuhisemaan kainaloon ♡ itse olen aina kokenut että parhaiten pärjään kun saan puhua tai kirjoittaa asioita ylös.. Kävin lukemassa vanhoja tekstejä ja nyt vasta on alkanut ymmärtämään miten vaikeaa on ollut raskausaikanakin, ja se valittamisen määrä välillä! Kuten oysin lääkärikin sanoi, on yritettävä saada arjesta kiinni ja sitten aina kun itkettää pysähdytään ja itketään, sit noustaan taas ja jatketaan kohti tulevaisuutta.
 
Todella paljon halauksia Esikoinen :Heartred Ja ilmottele tässä matkan varrella nyt muutenkin mitä kuuluu ja sitten varsinkin tulet meille ilmoittamaan kun teille tulee pikku tuhisija :Heartred
 
Yhdyn täysin kanssa noihin Tiadan sanoihin. Oot uskomattoman vahva nainen Esikoinen! Toivon kaikkea hyvää teidän elämään ja jaksamista eteenpäin, haleja! :Heartpink
 
Loppuraskaudessa ihon kutina on ollut aivan järjetöntä, koko keho ollut lopulta nokkosihottumalta näyttävää ja kutina tullut myös kämmeniin ja jalkapohjiin..toivottavasti ei ole raskaushepatoosi kyseessä, sain lopulta lähetteen allergiasairaalaan jota alkuun ei meinattu antaa kun haluttiin seurata stafylokokin paranemista antibioottikuurilla mutta sekään ei auttanut ihon oireiluun. Jos hepatoosi todetaan tulevassa labrakokeessa onkin ennenaikainen synnytyksenkäynnistys edessä
 
Muokattu viimeksi:
Pelkään synnytystä :/ Meinaisin pyörtyh ku näin limatulpan ja nyt synnytys ruvennu jännittää :(
 
Tiada hyvin se menee. En kyllä yhtään ihmettele, kun suakin on niin kauan sattunut. Mut vähän aikaa taas kun ottaa oikeen kipeetä, alat odottaan synnytytstä, kun siihen ne sitten loppuu :)

Tsemppiä kuitenkin <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top