Paras lääkkeellinen kivunlievitys

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Zeni
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Paras lääkkeellinen kivunlievitys?

  • Epiduraali

    Äänet: 20 64.5%
  • Spinaali

    Äänet: 6 19.4%
  • Ilokaasu

    Äänet: 3 9.7%
  • Pudendaalipuudutus

    Äänet: 1 3.2%
  • Paraservikaalipuudutus

    Äänet: 1 3.2%
  • Kipupiikki (petidiini, oksikodoni, tramadoli, jne.)

    Äänet: 0 0.0%
  • Jokin muu, mikä?

    Äänet: 0 0.0%

  • Kaikki äänestäjät
    31

Zeni

Tietävä tietäjä
Tammimammat 2017
Kesäkuun äidit 2019
Mikä oli sinusta paras lääke synnytysikpuun?

Mun mielestä epiduraali oli paras. Ilokaasusta tuli van huono olo eikä se vienyt ajatuksia pois kivusta.
 
Esikoista synnyttäessä kokeiltiin käytännössä kaikki keinot, lääkkeettömistä menetelmistä lopulta erilaisten puudutteiden kautta epiduraaliin asti. Tästä kokemuksesta viisastuneena kuopuksen synnytyksessä otin kohdunkaulan puudutteen, joka oli aivan mainio! Ilokaasu oli myös käytössä mutta ei siitä paljoa apua ollut kuin hengitykseen. Siinä vaiheessa olin jo lähes 8cm auki, siihen asti meni tensillä.
 
Muokattu viimeksi:
Kummassakin synnytyksessä sain
kohdunkaula-ja pudendaalipuudutukset. Varsinkin jälkimmäisen puolesta liputan!
 
Kokemusta on vain epiduraalista, ilokaasua kokeilin, mutta pelkäsin siitä mahdollisesti tulevaa huonoa oloa liikaa, enkä halunnut ottaa sitä enempää kuin pari kokeiluhenkäystä. Epiduraali oli taivas, kun en muusta tiennyt :)
 
Ei ehditty kokeilla kuin epiduraalia ja sitten sektiossa spinaalia. Epiduraali vei kivut ja sain vähän nukuttua, huonona puolena ponnistaessa en meinannut tuntea supistuksia. Mutta oli se spinaalia pienempi paha. Spinaali aiheutti holtitonta tärinää ja huonoa oloa. No kyllä se myös toimi enkä tuntenut leikkauksessa mitään. Mutta näistä kahdesta oli epiduraali vähemmän ikävä.
 
Mulla ei ole suositella kivunlievitystä, mutta negaa on tarjota kahdesta. Ilokaasusta aloin oksentaa ja epiduraali vei kaiken tunnon vaikeuttaen ponnistusta. Myös sen laitossa isoja ongelmia. Päätinkin, etten kumpaakaan mahdollisissa tulevissa synnytyksissä käytä.

Kipupiikin sain avautumisvaiheessa, oksikodonia. Menin ihan pöhnään, tulin sekavaksi ja nukuin. Muuten ihan hyvä, muttei niin tuiterissa kyllä vauvaa ulos voi pykätä.
 
Ei ehditty kokeilla kuin epiduraalia ja sitten sektiossa spinaalia. Epiduraali vei kivut ja sain vähän nukuttua, huonona puolena ponnistaessa en meinannut tuntea supistuksia.
Mutta oli se spinaalia pienempi paha. Spinaali aiheutti holtitonta tärinää ja huonoa oloa. No kyllä se myös toimi enkä tuntenut leikkauksessa mitään. Mutta näistä kahdesta oli epiduraali vähemmän ikävä.

Mulla oli sama tulos n epiduraalin kanssa, en sitten ponnistaessa tuntenut supistuksi ja kätilöt joutu välillä sanomaan, että älä ponnistaa ei sua supistaa... Pitää vähän funtsia mitä tämän toisen kanssa. Toisaalta vähän on jäänyt harmittamaan, että en mennyt ekassa vaan ilokaasulla, kun mulla se auttoi tosi paljon
 
Kokemusta vain ilokaasusta ja spinaalista, ja se spinaali oli kyllä aivan mahtavaa kamaa. :happy: Kaikki kivut kaikkosivat heti ja jäi sopiva paineen tuntu että ponnistaminen oli helppoa. Ilokaasusta tuli vain paha olo eikä se auttanut kipuihin juuri ollenkaan.
 
Mulle annettiin viisi annosta epiduraalia en liputa sen puolesta. Laittokin oli jo niin kamalaa ja sen tuoma hyöty olematon.
yksi spinaali, kolme kohdunkaulan puudutetta, aqua rakkuloita ja ne on suoraa helvetistä. En suosittele :D. Ilokaasua tuli vedettyä jokseenkin huolella. Hirvee synnytys pelko on jäänyt ja nyt pitäs kevät talvella ruveta uudestaan samaan hommaan. Pelkään kipua mikä oli mulla todella voimakasta vauvan väärän asennon takia.
Jos nyt noiden saamieni kivunlievitysten puolesta pitäs jotain sanoo niin spinaali ja kohdunkaula puudutteet toi parhaimman avun. Ilokaasulla en tiedä oliko mitään vaikutusta muuta kun että sillä pääsi mukavasti tajunnan rajamaille. Kai siinä joku jo vähän toppuutelikin sen käyttöä.

Mikä tämä pudendaalipuudutus on ja miten sen hyödyn olette kokeneet? Tästä vaihtoehdosta ei edes puhuttu.
 
Kurjaa että oli noin kivulias synnytys Lare87. :( Kannattaa puhua tuosta neuvolassa ja pyytää pääsyä pelkopolille, jos et ole jo puhunut. Ehkä siellä pelko seuraavaa synnytystä kohtaan hieman helpottaisi.
 
Mulle laitettiin esikoisen kanssa spinaalipuudutus, kun olinkin yks kaks yllättäen yhdeksän senttiä jo auki. Avautuminen oli kuitenkin pysähtynyt siihen yhdeksään senttiin ja kätilö siksi ehdotti spinaalia (jos rentouttaisi), mutta ei siitä mitään apua ollut ja sektioon mentiin. Kivut spinaali kyllä vei, mutta synnytys ei kuitenkaan edennyt. Sektiossa spinaali tuikattiin sitten uudelleen, kun ensimmäisen teho oli jo haihtunut.

Tällä toisella kertaa kävin aikamoisen arsenaalin ensin lääkkeettömiä keinoja: amme, kävelytuki, jumppapallo, lämpöpussi, TENS. Johonkin väliin tuli kipupiikki ja sitten vielä TENS ja ilokaasu yhdistelmänä. Paikallispuudutetta harkittiin siinä kohtaa kun olin 6-7 cm auki ja sen takia puhkaistiin kalvot, mutta sitten lääkäri totesi ettei pysty sitä laittamaan. Kalvojen puhkaisun jälkeen supistuskivut räjähtivät toiseen ulottuvuuteen ja uikutin haluavani epiduraalin. Olin vähän vierastanut puudutteita juuri sen takia, että pelkäsin niiden vievän tunnon sitten ponnistusvaiheessa (monelle tutulle käynyt niin), mutta omalla kohdallani epiduraali toimi tuurilla kuin unelma: laitto oli todella helppo, puudute vei kivut, mutta pystyin liikkumaan normaalisti, omat supistukset pysyivät todella hyvinä (ei tarvinnut laittaa oksitosiinia tippumaan) ja tehon haihduttua olin auki 10 cm ja sain ruveta ponnistamaan. Meni siis just niin kuin piti ja olen tosi tyytyväinen, että kyseiseen kivunlievityskeinoon päädyin.
 
Mikä tämä pudendaalipuudutus on ja miten sen hyödyn olette kokeneet? Tästä vaihtoehdosta ei edes puhuttu.

Hyvä että kysyit, tajusin liputtaneeni väärää puudutetta! Esikoisen synnytyksessä sain siis kaikki mahdolliset pikkuhiljaa kun homma ei edennyt, mutta kuopuksen synnytyksessä sain siis vain paraservikaalin joka oli ihan paras! Pudendaali taas piikitetään häpyhermoon, sekin auttoi jotain mutta laitto tuntui vähän ikävältä. Monesti hyödynnetään jos on jälkeenpäin parsimistarvetta, tai näin olen ymmärtänyt.

Mutta siis kohdunkaulanpuudute oli paras, jos vielä synnytän eikä lääkkeettömät riitä niin sitä tilataan!
 
Mikä tämä pudendaalipuudutus on ja miten sen hyödyn olette kokeneet? Tästä vaihtoehdosta ei edes puhuttu.
Itse olen saanut pudendaalin hetken ennen ponnistusta. Viime synnytyksessä kerkesin juuri saamaan ennen ponnistuksen alkua ja ponnistusvaihe oli yllättävän kivuton, painetta ja kiristystä tunsin mutten kipua.
 
Kurjaa että oli noin kivulias synnytys Lare87. :sad001 Kannattaa puhua tuosta neuvolassa ja pyytää pääsyä pelkopolille, jos et ole jo puhunut. Ehkä siellä pelko seuraavaa synnytystä kohtaan hieman helpottaisi.

En ole vielä ottanut asiaa puheeksi. On kyllä kova synnytys pelko. En saanut oikein kipuhini apua yrityksistä huolimatta. Oli pitkä 24h avautuminen...huhu. Jotenkin kaipaisin lisää faktaa ja infoa näistä puudutteista ja niiden toimivuudesta. Toki mulla oli vauva väärässä asennossa joten kivutkin oli sen mukaiset. Imukuppiin päädytiin. Ponnistus vaihetta en muista kivuliaana niinkään. Kai sitä vaan ajatteli että hitto vihdoin saa ponnistaa, mutta eihän se sieltä pihalle tullut ilman apua. Imukupin laitto kyllä sattui mutta eipä sitä kai kivuttomaksikaan saa.
Mikäköhän siinäkin oli että sitä imukuppia joutu ihan rukoilemalla pyytämään kun itse tietää kuitenkin tunnin ponnistuksen ja 24h tunnin tuskailun jälkeen että ei jaksa niin ei jaksa.
Ehkä se pelkopoli on mulle ainoa oikea osoite ennen synnytystä. Ehkä siellä siteen kerrotaan näistä puudutteistakin enemmän ja että heillä mitä on tarjota. Jotenkin jäi sellanen olo että kaikkea ei tarjottu sillon yöllä mitä olis voitu. Aamuvuoro vasta näki mun hätäni ja rupes tuleen oikeata apua.
 
Mulla ei ole kokemustakaan muusta kuin epiduraalista, mutta kummassakin raskaudessa se on vienyt kivun pois. Ensin taivaallinen olo kun voi vaan levätä ja kerätä voimia. (Vaikka nukkua!) ja avautuminen on nopeutunut niin että äkkiä onkin päässyt ponnistamaan.
Ponnistusvaiheessa epi vei terävimmän kivun pois ja tuntui supistukset lähinnä paineena takapuolessa.
 
Ilokaasu ja epiduraali pelasti mun synnytyksen. Ilokaasua vetelin alusta loppuun, ponnistusvaihe poislukien. Mahtavaa tavaraa. Epiduraalia en olis välttämättä halunnu, mutta kun kaikki muu oli jo kokeiltu, enkä kestäny enää niitä oksitosiinitipan aiheuttamia supistuksia ja avautuminen oli pysähtynyt siihen 4-5cm moneks tunniks niin vaihtoehdot oli vähissä. Mut oli hyvä ratkaisu, vaikka kipuja se ei kokonaan vienyt pois, kun aukesin niin vauhdilla loppuun. Puolitoista tuntia epin laitosta täysin auki. Ilokaasua hengittelin samalla. Ponnistusvaiheesta en tiedä vaikuttiko enää, kun oli kolme tuntia ehtinyt olla pois päältä ennen sitä. Supistukset ainakin tuntui selvästi, ponnistamisen tarvekin tuli ihan lopussa ja tunsin, kun vauva liukuu supistuksilla alaspäin.
 
Kokemusta on vain ilokaasusta ja epiduraalista. Näistä selvästi parempi oli ilokaasu, koska sillä ei ole haittavaikutuksia (voi kyllä tulla hetkellisesti huono olo, ei tullut mulle). Epiduraalista oli myös apua, kun sain pitkässä synnytyksessä nukuttua, mutta meinasi päätyä sektioon, kun supistukset heikkeni epiduraalin takia. Lisäksi tuli voimakasta kutinaa eikä päässyt laitteista irti, ei voinut lääkkeen laiton jälkeen nousta puoleen tuntiin, kun alkoi huimata. Mun kohdalla olisi varmasti mennyt paremmin, jos en olisi ottanut lisäannoksia. Yhteensä sain 3 annosta, jonka jälkeen tajusin kieltäytyä, kun oli kätilö oli juuri sanonut, että jos supistukset eivät vahvistu, mennään sektioon. Sektiolta onneksi lopulta vältyttiin. Toki siis kivunlievitykseen tuo epiduraali on huomattavasti tehokkaampi, mutta sillä on niin vakavia haittavaikutuksia.
 
Kaksosten synnytyksessä laitettiin lopulta epiduraali, kun ilokaasu ja tens eivät enää riittäneet. Hidasti synnytystä entisestään ja vei kaikki tunnot pois. Onneksi vaikutus loppui ennen ponnistusta, jolloin tunsin supistukset. Veivät ilokaasunkin ryökäleet, kun B-vauvan sydänäänet laskivat muuten liikaa.

Kolmannen lapsen synnytin pelkällä ilokaasulla. Menen siitä todella todella tuiteriin, mutta vaikutus onneksi haihtuu myös hyvin nopeasti, jolloin se ei oikeastaan haittaa.

Kipupiikin sain kaksosten synnytyksessä ja siitä tuli vain huono olo, mutta ei vienyt yhtään pois kipuja. Oksensin kännisen oloisena edelleen yhtä kipeänä siis..

Ilokaasulla menisin seuraavallakin kerralla, jos sellainen joskus vielä tulee.
 
Takaisin
Top