Päiväunille ilman tissiä?

Minttuliina

Minttuliina

Näppärä viestien naputtelija
Hejsan. Meillä oli alkutaipaleella maidonriittävyysongelmia ja painonnousuongelmia, joten pikkuneiti sai olla rinnalla AINA kun vaan halusi, ja söi monesti loppuosan ateriastaan uneen. Nukuttiin päiväunia yhdessä, välillä tissi suussa, ja vauva todella saattoi imeä läpi unien. Nyt neidillä on ikää 3kk ja itse en enää ole niin töttöröö että nuo kolmen tunnin päikkärit luonnistuisi, joten alan olla päiväunien kanssa hermoromahduksen partaalla.

Nukutaan perhepedissä. Yöunille nukahtaa silittelyyn, siis ilman tissiä. Yösyötöillä nukahtaa tissille jos edes herää kunnolla, mutta ei havahdu kun siirrän takaisin nukkumaan. Ja syöttövälit nukkuu yllä häiriöttä ilman tissiä. Mutta päiväunilla pitäisi saada pitää se tissi suussa koko unien ajan!!! Vaunuissa ei ole koskaan suostunut olemaan, liikutaan kantoliinan kanssa, ja liinassa nukkuu mainiosti (mut en viitsisi joka päivä käydä 2-3h lenkillä neidin unien takia). Tutti ei pysy suussa, itkettää vain. Olen lukenut kokonaisen kirjan vauvojen uniongelmista ja unikouluista (Unihiekkaa etsimässä), ja siinä on loistavia vinkkejä 1) mitä tehdä alusta lähtien ettei tule "huonoja unitapoja" ja 2) miten vieroitetaan lapsi johdonmukaisesti unikoululla niistä huonoista unitavoista. No, ekan kohdalla ollaan myöhässä, ja tokaa eli unikouluja sopisi vissiin toteuttaa vasta 6kk->

Jotenkin oma pää on ihan sumeana, millainen itketys olisi vauvalle haitaksi ja mikä pitkällä tähtäimellä vain hyväksi, mihin minun kannattaisi opettaa vauva päiväunille, miten saisin vaihdettua tuon uniassosiaation johonkin toiseen (esim. unileluun?) tai mitä hittoa voisin tehdä?! Olen ns. pehmeiden metodien kannattaja kun on alle puolivuotiaasta kyse, joten en jätä näin pientä lasta yksin huutamaan itseään uneen. Nyt sitten itkeskellään iltapäivin molemmat, vuoron perään :( (Minä silloin kun tisi on suussa ja koen suurta ahdistusta "panttivankitilanteesta", ja vauva heti jos yritän varastaa tissini takaisin. Tuo ahdistus muuten liityy vain ja ainoastaan näihin päiväuniin, muuten meidän päivät on aurinkoisia.)

Eli: mitä teen kolmikuisen erittäin voimakkaalle tissi-uniassosiaatiolle?
 
Kuulostaapa tutulta! Meidän tyttö oli ensimmäisen puolen vuoden melkoinen tissitakiainen, ja minkäänlainen nukahtaminen ei meinannut onnistua ilman tissiä. Ratkaisin ongelman monesti lähtemällä kävelylle päiväuniaikaan vauva manducassa, ja tyttö nukahti tyytyväisenä ilman tissiä.

Myöhemmin auttoi kun mies vei tytön unille ja rauhoitteli jos ei nukahtanut. Itse en mennyt makkariin tällöin ollenkaan, ettei maidon haju häiritsisi. Ja useimmiten tyttö nukahtikin helpommin ja ilman tissiä kun isi vei nukkumaan. Toi on tietysti hankalaa, jos mies on päivisin töissä..

Tiedän niiiin hyvin tunteen! On turhauttavaa olla pelkkänä tissinä tunteja päiväunien aikaan, kun itseä ei yhtään jaksa väsyttää..
 
Edelleen otetaan ideoita vastaan. Eilen nukuttiin kolmet unet (eli ihan liian monta tuntia!) tissi suussa, ja kun tissi karkaa niin meteli nousee jos ei heti niin kohta, ja ainoa ratkaisu on tissi. Tänään aamupäiväunet kantoliinassa kun ensin huusi (selvästi tissin perään, mutta ei nälkää) aikansa ja tässä minä taas istun sohvalla, perse puuduksissa, pala kurkussa ja ruoka uunissa kuivumassa... yritin kerran nousta ja siirtää neidin sitteriin, oli lämmintä fleecehuopaa ja tuttia ja hetkutusta - ja huutoa!

En tiedä mitä tekisin. Tietysti voisin päättää, että neiti ei saa nukkua tissillä, kyllähän hän lopulta nukahtaisi muuten (silittelyyn, taputteluun tai mihin tahansa muuhun kuin tissiin mutta ei yksin itkien!), viimeistään illalla, mutta pelkään että päiväunien sorkkiminen sotkee iltanukahtamiset ja yöt jotka nyt sujuu ok, ja siitäkös riemu repeäisi... Kirjat on pullollaan ratkaisuja yöunipulmiin, mutta päiväuniin ei oikein samat konstit toimi (pilaamatta yöunta).

Äääääääääää... Yritin jo soittaa ensikotiyhdistyksen Baby blues -työntekijällekin, mutta ei vastannut, ja olin yllätyksekseni helpottunut koska olisin varmaan puhjennut itkuun :(
 
Oi voi :( Onneksi yöunet teillä sujuu ilmeisesti ihan mukavasti - hyvä että saat edes joskus levättyä!

En oikein muuta osaa sanoa, kuin että kyllä se ajan kanssa helpottaa - jo parin viikon kuluttua saattaa olla jo ihan eri tilanne. Vaikka ei tää varmaan tällä hetkellä hirveästi lohduta... Jos tissit ja hermo vain mitenkään kestää, niin yritä saada kaikki viihtymiseen tarvittava sohvan ympärille, ja katso vaikka lempi sarjojasi?

Ja soita heti huomenna uudestaan sille Baby blues -työntekijälle jos yhtään siltä tuntuu! Sieltä saa varmasti hyvää keskusteluapua <3
 
Takaisin
Top