Päiväkodin aloitus

[Ex-ensisynnyttäjä89]

Näin ensimmäisen lapsen äitinä kaipaisin vinkkejä päiväkodin aloitukseen. Lapsi olisi aloittaessa 14 kk, eli todella nuori. Tällä hetkellä 11 kk, eikä tee vielä muuta kuin ryömii lyhyitä matkoja. En siis usko, että oppii kävelemään vielä aloitukseen mennessä, sillä on kaikin puolin rento tapaus, jolla ei ole kiire mihinkään. Päiväkoti siksi, että se olisi noin 1,5 km päässä, kun lähin perhepäivähoitaja olisi 25 km päässä. Päiväkotia on kehuttu useiden henkilöiden toimesta ihanaksi paikaksi, jonka vuoksi uskaltaisin sitä kokeillakin. Ryhmässä on tällä hetkellä 10 alle 2 vuoden ikäistä ja 3 hoitajaa. Mitä kaikkea täytyisi ottaa huomioon pienen taaperon kanssa, jolle ei voi sanoin selittää asioita? Mua harmittaa jo valmiiksi ajatus, että lapsi makoilee lattialla yksin kun muut touhottaa menemään. Ollaan käyty viikottain perhekerhossa ja rakastaa olla siellä (yhteiset laulut ja tanssit on parasta), mutta samalla on myös tullut huomattua, että on tietyllä tapaa herkkä: jos toinen lapsi vähääkään tönäisee, läppää tai ottaa lelun kädestä, niin itkuhan siitä tulee. Äidin sydän ei kestä pienen lapsen harmitusta Tiedän myös, että se ensimmäinen päivä tulee olemaan mulle todella raskas jos lapsi rupeaa itkemään perään. Kaikki vinkit on tervetulleita, koska kaikki on meille täysin uutta

 

[Helpsuli]

Meillä oli lapsi 1v 1kk kun aloitti päiväkodin maaliskuussa 2024. Olihan se alkuun raskasta itselle kun toista harmitti kovasti ikävän vuoksi. Mutta tottui pian hoitajiin ja muihin lapsiin. Meidän pieni sai ainakin tosi paljon sylissä oloa ja huomiota hoitajilta kun oli niin pieni. Toki meillä se ero, että käveli kuitenkin jo itse (hällä ollu kauhia kiire kaikkien taitojen kanssa).

Edelleenkin lasta sylitellään paljon, kun sitä kaipaa ja kaikissa lauluhetkissä yms. istuu hoitajien sylissä leikkimässä ellei itse halua mennä muiden lasten mukana. Äkkiä ne taidot myös karttuu siellä hoidossa, kun näkee muiden lasten touhuja. Meillä mm. oppi tosi nopeesti syömään itse vaikka hoitajat pitkään avustivat syömisissäkin. Itselleni siis aloitus oli raskaampi kuin lapselle. Nyt tuo lapsi menee innoissaan jo hoitoon kun pian täyttää 2v. ja halailee siellä hoitajia kun he tulevat töihin ja kyselee ystävien perään. Tsemppiä !

 

[Pikkupikkupikkunen]

Vaikka lapsi on pieni niin jos yhtään jaksaa kuunnella satuja niin lainaisin päiväkoti kirjoja kirjastosta ja lukisin niitä ennakkoon.

Yleisesti aattelisin et tärkeää puhua päiväkodista aina hyvään sävyyn ja kannattaa tosiaan pitää mielessä et voi olla hankalaa jäädä ja lapselle tulla itku. Tosin jotkut tulee päiväkotiin ihan ilman mitään itkuja ja toiset voi alkuun jäädä iloisena ja myöhemmin tulla itkuvaihe. Kaikki normaalia. Yleensä tosin itku menee nopeasti ohi kun vanhempi häviää näkyvistä. Kannattaa pitää lähdön hetki selkeänä ja lyhyenä. Jos lapsi alkaa itkeä, niin sanoo silti heipat ja että isi tai äiti tulee hakemaan iltapäivällä tms. Sit vaan halit ja siirtää sen lapsen hoitajan syliin, vilkutus ja postuminen. Ei kannata pitkittää sitä tilannetta vaikka se tuntuisi tosi pahalta.

Ei henkilökunta siellä jätä ketään yksin pötköttämään. Pienten ryhmässä touhut on muutenki tosi ryhmän ja yksilöiden mukaista. Pienten ryhmässä kuitenkin silti tärkeintä on ihan se perus hoito, syli, laulut/lorut, pottailu, ulkoilu yms.

Kun käytte tutustumassa niin kannattaa puhua että noi asiat jännittää teitä. Kysy onko heillä tapana laittaa kuvia tai videoita lapsista, varsinkin alussa ja jos on hankalaa jäädä. Minusta oli ihanaa saada alkuun kuvia.

Jos lapsella on joku tärkeä pehmolelu niin ottakaa se hoitoon. Jos ei oo mitään niin ottaisin lelun silti. Siitä voikin tulla yllättävän tärkeä. Meidän taapero oli yhden kauden päiväkodissa niin et aloitti 1,5 vuotiaana ja hänelle kävi noin et yhtäkkiä siitä omasta lelusta tuli tärkeääkin tärkeämpi. Laminoin lapselle mukaan kuvia äidistä ja isistä + taaperosta. Niitä lapsi kanto mukanaan joka paikkaa. Ihana henkilökunta anto hänen niin toimia. Siellä oli meidän kuvat mukana sängyssä ja kuulemma usein ruokapöydässä laittoivat jotain maitopurkkia vasten, että lapsi näki ne.

Sit ihan tärkee käytännön asia on vaatteiden nimikointi ja säähän sopivat vaatteet.

Hyvin se tulee menemään! Tsemppiä, on se hoidon aloitus tosi vaikeaa varsinkin äidille.

 

[Myrsky21]

Meillä aloitti varhain muksu päiväkodin ja alkuun oli lyhyempiä päiviä jotta tottui että haetaan takaisin pikku hiljaa pidennettiin päiviä ja aloitti siksi ennen kun alotin oikeasti työt jotta pystyi porrastaan aloituksen. Lapsi sai olla sylissä niin paljon kun vaati ja nukkua sai sängyssä, vaunuissa, sylissä nojatuolissa tms.
Rauhalliset normaalit aamutoimet ennen hoitoa eikä liikaa korosta ja stressaa lasta asialla. Lyhyet heipat aamuisin ja livahtaminen jottei lähdön hetki korostu ja voi kysellä hoidosta alkuun kuulumisia. Tuttu lelu varsinkin unille on hyvä.

Meillä meni hyvin hoidon aloitus ja hankalampaa olisi nyt kolme vuotiaan kanssa varmasti jos olisi ollut tähän asti kotosalla

 

[Puar]

Meiän lapsi aloitti päiväkodin myös 14 kk iässä, ja meni todella hyvin! Hän on muutenkin aika reipas ja tasainen luonne, niin ei yhtään itkeskellyt perään. Hän ei vielä osannut kävellä kuin tuettuna kun aloitti, mutta alkuun hän käveli päivät pitkät jonkun hoitajan kanssa käsikädessä Oli mielestäni hyvä ikä aloittaa, ei ollut vierastamista ja tottui heti uuteen rutiiniin, taidot myös karttuivat huimaa vauhti hoidon aloituksen jälkeen. Meillä oli siitä onnellinen tilanne että hän oli ekan kuukauden puolipäiväisesti, mutta uskon, että kokopäiväinen aloitus olisi mennyt myös hyvin. Äidille oli kovempi paikka kuin lapselle, minua vähän itketti alkuun

 

[Ex-ensisynnyttäjä89]

Täytyypä tännekin päivitellä, että meillä päiväkoti alkoi erinomaisesti. Käytiin ensin 5 viikon ajan kerran viikossa tutustumiskäynneillä, jonka jälkeen lapsi jäi päiväkotiin. Ensimmäisen viikon hän oli siellä 7 h/pvä, sen jälkeen 8 h/pvä. Kahtena ensimmäisenä päivänä ei edes tajunnut, että jäi sinne ilman vanhempaa, mutta kolmantena päivänä tuli se realisaatio, että hitto, tämähän on päivittäistä. Siitä seuraavat kaksi päivää itki hieman perään, mutta rauhoittui nopeasti kun pääsi leikkimään. Seuraavalla viikolla rutiinit oli jo hallussa, eikä enää ole milläänsäkkään, kun hänet sinne jättää :) Tykkää kovasti omaikäisestä seurasta ja muiden touhuilujen seuraamisesta. Menee kuulema ahkerasti mukaankin, jos vain pystyy. Ei vieläkään kävele, mutta seisoskelee tukea vasten ja ryömii hieman pidempiäkin matkoja. Kaiken kaikkiaan homma meni onneksi hyvin ja äitiäkin itketti vain pari kertaa :D Päiväkoti ja sen hoitajat ovat kyllä huippuja, ei yhtään kiireen tuntua tai minkäänlaista "liukuhihnameininkiä".

 

[Tuuttis]

Meillä lapsi aloitti päiväkodin samalla kun täytti vuoden. En ollut kuullutkaan mistään soft landingista, mutta mentiin päiväkotiin päivä ennen avaamista kuikuilemaan. Saatiin tulla leikkimään ja nukkumaan päiväunet ilman muita lapsia. Rauhallinen miljöö oli lapsen mielestä ihana ja nukkui hyvät päiväunet.

Seuraavana päivänä sitten aloitettiin päiväkoti. Olin varautunut olemaan päiväkodissa mukana koko päivän, mutta vajaan tunnin kuluttua hipsin pois, kun ei ollut meidän rohkelikolla mitään tarvetta äitin turvaan. Nautin neljän tunnin yksinolosta ja hain sitten esikoisen kotiin. Seuraavana aamuna minä menin töihin ja isi lähti päiväkotiin lapsen kanssa. Mies oli ollut paikalla pari tuntia, jonka jälkeen livahtanut tiehensä.

Kaiken kaikkiaan, oltiin mukana vain kahtena päivänä ja sen jälkeen lapsi aloitti 8h/päivä hoidon. Ei ollut ongelmia jättää lasta hoitoon, vaikkei osannut vielä edes kävellä, hoitajat olivat suurenmoisia ja muut lapset myös. Ainoastaan hakiessa lasta tuli pitkään aina itku kun ikävä yllätti kerralla. Meillä auttoi päiväkodin aloitus muutenkin arkea, kun ollaan siitä lähtien pidetty lapsen rutiinit samana ruoka-aikojen ja päiväunien osalta. Nyt kaksivuotias taapero marssii usein itse kotonakin lounaan jälkeen sänkyyn ja käskee "nyt nukkumaan!"

Eli täältä iso kannatus päiväkodin aloittamiseen siinä vuoden ikäisenä.