Opiskelu ja perhe-elämä

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Onko täällä opiskelevia perheellisiä? Kuinka sujuu opiskelujen ja perhe-elämän yhteensovittaminen?

Meillä mies on suorittanut muutamankin tutkinnon työn ohessa lähinnä vapaapäivinään etänä näinä vuosina. Olen tottunut pyörittämään yksinkin tätä palettia ja olen kotona, joten tämä on mahdollista. Itse ajattelin myös lisäkouluttautua työn ohessa myöhemmin, mutta mieluummin oppisopimuksella, haluan vapaapäivinäni olla vapaallakin enkä aina opiskella.
 
Vielä ei ole kokemusta, mutta parin viikon päästä alkaa mulla opiskelut. Aika kevyellä lukujärjestyksellä lähden syksyksi kokeilemaan miten sujuu pienen vauvan kanssa, ja sitten suunnittelen kevään opinnot sen mukaan miten syksy menee. Mies on töissä, ja vauva tulee välillä olemaan muutaman tunnin pätkiä isovanhempien kanssa kun käyn pakollisilla luennoilla. Vähän jännittää vaikka olenkin innoissani aloittamassa opintoja.
 
Tulin raskaaksi suorittaessani toista yliopistotutkintoani, heti ensimmäisenä syksynä. Raskaus oli onneksi helppo, joten pystyin suorittamaan lukuvuoden loppuun normaalisti. Pidin käytännössä kaksi vuotta äitiyslomaa. Muutaman kirjatentin suoritin sinä aikana, mutta opiskelin sellaista alaa että noin 90% opinnoista vaati pakollista läsnäoloa. Lapsen ollessa 2v palasin opiskelijaksi. Lukujärjestys oli onneksi sellainen ettei ihan joka päivä tarvinnut lähteä yliopistolle, se kun on 120 kilsan päässä kotoa. Suoritin kursseja tosi tiivistä tahtia, koska kyseessä oli tosiaan jo toinen tutkintoni, ja myös perheen ja pitkän välimatkan takia halusin saada opinnot hoidettua mahdollisimman nopeasti. Onneksi kurssit oli suurilta osin tosi mielenkiintoisia, motivaatio oli kohdallaan ja puoliso hyvin kannustava, niin tuohon rypistykseen pystyi.

Suurin ongelma oli lopulta korona. Tarkoitus oli valmistua äitiysloman jälkeen kahdessa lukuvuodessa, näistä viimeinen piti olla kevät 2020. Lapsi ei silloin saanut mennä hoitoon ja puoliso teki kotona etätöitä, joten omat mahdollisuudet gradun tekoon oli tosi vähissä. Muidenkin seikkojen takia gradun viimeistely venyi lopulta vuodella :rolleyes:

Muuten tykkäsin kyllä opiskella perheellisenä, enkä kokenut sitä kovin haastavaksi. Omista aikatauluista sai päättää aika vapaasti ja sai mielekästä tekemistä lapsiperhearjen vastapainoksi. Puoliso tuli henkisesti ja taloudellisesti, joten ei senkään suhteen tuntunut siltä, että joutuu luopumaan jostain. Toinen lapsikin saatiin aluille kun olin vielä virallisesti opiskelija :)
 
Yhden tutkinnon opiskelin niin, että olin viimeisenä vuonna raskaana. Toi omia haasteitaan kyllä, koska jouduin olemaan sairaslomallakin oksentelun takia ja tietysti siinä esikoinenkin hyöri, mutta hänestä ei suurta vaivaa silti opiskeluille ollut. Valmistuin suunnitellusti, vaikka ihan kalkkiviivoilla alkoi koronakin hätyytellä. Nyt olisi tarkoitus vielä jatkaa opintoja, kotona kaksi lasta. Vähän kyllä jännittää, mutta haluan vakaasti opiskella ja motivaatio siihen on suuri, joten uskon onnistuvani. Töissä kuitenkin tarvitsee käydä ainakin osa-aikaisesti, joten haasteita varmasti tulee.
 
Takaisin
Top