Onko täällä enää ketään? :)
- Ketjun aloittaja Odette
- Aloituspäivämäärä
Muistan ehkä vuosi sitten, että piti käydä kommentoimassa kuulumisia, mutta aikomiseksi jäi. 
Odette
Piirimestaruustason postaaja
Mä en oikeasti tajua mihin tämä aika on mennyt. Musta just vasta lapsi oli vauva ja syntynyt ns pari kk sitten ja nyt on jo 1v4kk ja mäkin oon takaisin töissä. Meillä on kaikki mennyt muuten hyvin, paitsi n 7kk meni aikamoisessa univajeessa, kun lapsi ei nukkunut kovin hyvin, vasta unikoulun myötä alkoi löytyä rytmiä myös päiväuniin. Vaunuissa tai liikkeellä ei ole nukkunut ikinä (vihasi vaunuja vauvana ja vihasi myöhemminkin), mutta onneksi lopulta alkoi nukkua sisällä hyviä unia. Imetän edelleen ja täysimetin 6kk saakka. Aloitimme kiinteät aika vauhdikkaasti sen jälkeen, kun kasvua tuli hyvästä syömisestä kitsaasti ja edelleen olemme menossa HUS-tutkimuksiin ensi kuussa, kun haluavat kontrolloida kasvua. Labroissa ei näkynyt mitään ja viimeksi oli tullut huimat 5,5cm 2kkssa. Muuten lapsi ollut tosi terve, lähinnä hampaiden tulon aikaan on ollut vähän itkuisuutta ym, mutta flunssia tai muita ei juuri ole ollut. Yksi korkea kuume pari vkoa sitten, meni päivässä ohi eikä hajuakaan, mikä oli.
Palasin töihin pari kk sitten ja meillä on kiva hoitorinki kahden muun perheen kanssa, ollaan oltu tähän tyytyväisiä. Reissattu ollaan vähän Suomessa ja ulkomailla, mutta jotenkin ne vanhempainvapaan viimeiset kuukaudet menivät niin vauhdilla, että tosi paljon jäi kaikkea kivaa tekemättä.
Viihdyin lopulta kotona ihan superhyvin, vaikka ajattelin, että tylsistyn ja että en osaa hoitaa lasta tai jaksa tehdä sen kanssa mitään, kun en ole lapsista ollut niin kiinnostunut. Oma lapsi tuntuu tosiaan olevan ihan eri asia ja olen yllättynyt monesti, miten hauskaa seuraa lapsi ylipäänsä on - nyt tietysti vielä enemmän, kun alkaa hahmottaa ja ymmärtää asioita enemmän.
Toista meillä ei ole suunnitelmissa, kun jotenkin tuntuu, että olisi epäreilua pientä taaperoa kohtaan, kun toisaalta haluaisi antaa hänelle huomiota ja seurata kasvua ihan ainoana lapsena. Toisaalta oma ikä alkaa tehdä kohta hankalaksi ja riskaabeliksi raskauden, että kauaa ei ole pohtimisaikaa, jos haluaisi antaa toiselle mahdollisuuden. Myöskään itse en koe palautuneeni vielä ihan täysin tästä raskaudesta, että sekin mietityttää, että haluaisin päästä ensin parempaan kuntoon (erit. lantionpohja), ettei tule mitään virtsankarkailuja tai kohdunlaskeumia.
Töissä kaikki on alkanut vauhdikkaasti, vähän liiankin vauhdikkaasti ts. koen olevani ihan kartalla, ihan kuin en olisi pois ollutkaan. Ainakaan omalla kohdalla ei tunnu mitenkään, että olisi jäänyt mistään paitsi, vaikka vuoden olikin kotona.
Palasin töihin pari kk sitten ja meillä on kiva hoitorinki kahden muun perheen kanssa, ollaan oltu tähän tyytyväisiä. Reissattu ollaan vähän Suomessa ja ulkomailla, mutta jotenkin ne vanhempainvapaan viimeiset kuukaudet menivät niin vauhdilla, että tosi paljon jäi kaikkea kivaa tekemättä.
Viihdyin lopulta kotona ihan superhyvin, vaikka ajattelin, että tylsistyn ja että en osaa hoitaa lasta tai jaksa tehdä sen kanssa mitään, kun en ole lapsista ollut niin kiinnostunut. Oma lapsi tuntuu tosiaan olevan ihan eri asia ja olen yllättynyt monesti, miten hauskaa seuraa lapsi ylipäänsä on - nyt tietysti vielä enemmän, kun alkaa hahmottaa ja ymmärtää asioita enemmän. Toista meillä ei ole suunnitelmissa, kun jotenkin tuntuu, että olisi epäreilua pientä taaperoa kohtaan, kun toisaalta haluaisi antaa hänelle huomiota ja seurata kasvua ihan ainoana lapsena. Toisaalta oma ikä alkaa tehdä kohta hankalaksi ja riskaabeliksi raskauden, että kauaa ei ole pohtimisaikaa, jos haluaisi antaa toiselle mahdollisuuden. Myöskään itse en koe palautuneeni vielä ihan täysin tästä raskaudesta, että sekin mietityttää, että haluaisin päästä ensin parempaan kuntoon (erit. lantionpohja), ettei tule mitään virtsankarkailuja tai kohdunlaskeumia.
Töissä kaikki on alkanut vauhdikkaasti, vähän liiankin vauhdikkaasti ts. koen olevani ihan kartalla, ihan kuin en olisi pois ollutkaan. Ainakaan omalla kohdalla ei tunnu mitenkään, että olisi jäänyt mistään paitsi, vaikka vuoden olikin kotona.
Mä olen ollut elokuun alusta alkaen töissä. Pojat on päiväkodissa. Ei olla täysin tyytyväisiä päiväkotiin/päiväkodin toimintaan, mutta muuta vaihtoehtoa ei tällä hetkellä oikeastaan ole. Kolmannelle on annettu lupa tulla, jos vain tulee. Nämä kaksi aiempaa on tärpännyt heti ensimmäisellä yrittämällä, joten jännä nähdä kauanko kolmatta saa yrittää. :D
Misu91
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Kyllä täällä käydään säännöllisesti lukemassa, ei vaan ehdi kirjoitella :)
Meillä menee ihan kivasti. Esikoinen on vilkas, pientä uhmaa alkanut olemaan ja joku ihme vaihe että yöunet on tosi levottomia.. Tähän asti nukkunut niin hyvin että tosi outoa. Syö itse kaikki ruuat ja osaa riisua suurimman osan vaatteista itse ja potalla käydään säännöllisesti ja aina sinne jotain tulee. Puhetta ei vielä tuu,muutama sana vaan. Mutta osasin odottaa että puhe tulee myöhemmin kun liikkumaan lähti niin ajoissa (5kk konttas ja 9kk käveli).
Vauva on alun vatsavaivojen helpotuttua oikein tyytyväinen pieni mies. Ikää nyt 4kk ja 1vko. 4kk neuvolassa mitat 7.8kg ja 67cm. Kiinteitä ollaan pikku hiljaa aloiteltu vaikka tosi hyvin rintamaidollakin kasvaa. Yöt aika levottomia ollut muutaman viikon hänelläkin, 4 kertaa yleensä herää syömään.
Kummatkin menee nukkumaan klo 19 ja aamu alkaa 5-6 välillä. Joskus harvoin lähempänä 7. Onneksi nukkuvat myös päiväunet samaan aikaan niin pääsee itsekin lepäämään.
Meillä menee ihan kivasti. Esikoinen on vilkas, pientä uhmaa alkanut olemaan ja joku ihme vaihe että yöunet on tosi levottomia.. Tähän asti nukkunut niin hyvin että tosi outoa. Syö itse kaikki ruuat ja osaa riisua suurimman osan vaatteista itse ja potalla käydään säännöllisesti ja aina sinne jotain tulee. Puhetta ei vielä tuu,muutama sana vaan. Mutta osasin odottaa että puhe tulee myöhemmin kun liikkumaan lähti niin ajoissa (5kk konttas ja 9kk käveli).
Vauva on alun vatsavaivojen helpotuttua oikein tyytyväinen pieni mies. Ikää nyt 4kk ja 1vko. 4kk neuvolassa mitat 7.8kg ja 67cm. Kiinteitä ollaan pikku hiljaa aloiteltu vaikka tosi hyvin rintamaidollakin kasvaa. Yöt aika levottomia ollut muutaman viikon hänelläkin, 4 kertaa yleensä herää syömään.
Kummatkin menee nukkumaan klo 19 ja aamu alkaa 5-6 välillä. Joskus harvoin lähempänä 7. Onneksi nukkuvat myös päiväunet samaan aikaan niin pääsee itsekin lepäämään.
Mä päätin olla vielä vuoden hoitovapaalla eli tyttö menee tarhaan syyskuussa 2018. Meille ei toista lasta yritetä tehdä. Yks riittää hyvin. Tyttö on iloinen ja ei kiukuttele oikeastaan koskaan. Omaa tahtoa alkaa tulla, mutta niinhän sitä pitääkin. Tyttö lähti kävelemään noin 1v2kk iässä ja pulputtaa omaa kieltään. Osaa monia sanoja jo. On ollut vauvasta asti aina käsistään kehityksessä edellä mutta persaus on niin sanotusti tullu perässä. Sanotaankin tyttöä insinöörin aluksi kun kaikki tekniset vempaimet kiinnostaa. Veikkaan et saadaan ostaa rakennussarjoja mieluummin kuin barbeja. :)
On myös ollu terve. Tähän astinen saldo yks kuume päivä kakkosrokotuksesta ja yks viikon nuha viime talvena. Saa sit nähdä miten käy tarhan aloituksessa.
Mä olen myös yllättynyt miten hyvin viihdyn kotona. Sitä oli jo niin aivopesty kiireiseen työelämään 20 vuodessa että kuvittelin haluavani heti 9kk jälkeen töihin, mut mielummin jäisin kotiin kokonaan. Se nyt ei tietenkään ole mahdollista joten työt kutsuu sitten ens syksynä. Lopetin myös muiden neuvojen kuuntelemisen ja haistatin myös pitkät kaikille nykypäivän mukamas pakollisille kasvatusmetodeille. Me on tehty mitä huvittaa ja mikä on tuntunu parhaalle. Tyttö on selvästi geeneiltään ilta-ihminen niin kuin mäkin. Menee nukkumaan 10-11 välillä ja herää noin klo 9. Pottailua on kokeiltu silloin kun muistetaan. Syö käsin hyvin siihen soveltuvia ruokia mutta mä lusikoin muut. En jaksa sitä älytöntä sotkua. Tykkää paijata kissoja ja kaikki eläimet kiinnostaa. Mä nukutan tytön edelleen syliin iltaisin. Pidän siitä yhteisestä hetkestä. Ja onhan mulla ens vuos aikaa sitten vähitellen koulia tytöstä omaan tahtiin tarhakelpoinen
Muoks. Ai niin on edelleen pieni vaikka omalla käyrällään ihan normaalisti. 1v3kk neuvolassa 74,5cm ja 9,9kg.
On myös ollu terve. Tähän astinen saldo yks kuume päivä kakkosrokotuksesta ja yks viikon nuha viime talvena. Saa sit nähdä miten käy tarhan aloituksessa.
Mä olen myös yllättynyt miten hyvin viihdyn kotona. Sitä oli jo niin aivopesty kiireiseen työelämään 20 vuodessa että kuvittelin haluavani heti 9kk jälkeen töihin, mut mielummin jäisin kotiin kokonaan. Se nyt ei tietenkään ole mahdollista joten työt kutsuu sitten ens syksynä. Lopetin myös muiden neuvojen kuuntelemisen ja haistatin myös pitkät kaikille nykypäivän mukamas pakollisille kasvatusmetodeille. Me on tehty mitä huvittaa ja mikä on tuntunu parhaalle. Tyttö on selvästi geeneiltään ilta-ihminen niin kuin mäkin. Menee nukkumaan 10-11 välillä ja herää noin klo 9. Pottailua on kokeiltu silloin kun muistetaan. Syö käsin hyvin siihen soveltuvia ruokia mutta mä lusikoin muut. En jaksa sitä älytöntä sotkua. Tykkää paijata kissoja ja kaikki eläimet kiinnostaa. Mä nukutan tytön edelleen syliin iltaisin. Pidän siitä yhteisestä hetkestä. Ja onhan mulla ens vuos aikaa sitten vähitellen koulia tytöstä omaan tahtiin tarhakelpoinen
Muoks. Ai niin on edelleen pieni vaikka omalla käyrällään ihan normaalisti. 1v3kk neuvolassa 74,5cm ja 9,9kg.
Odette
Piirimestaruustason postaaja
Siis onko teille ehtinyt syntyä jo toinenkin lapsi tässä välissä vai ymmärsinkö nyt jotenkin väärin? Onnea, jos näin on! Itselle tuntuisi ihan absurdilta, että olisin raskaana tai jopa jo toisen lapsen synnyttänyt, kun jotenkaan ei usko, että tuosta ensimmäisestäkään on niin pitkä aika mitä on.
Itekkin käyn aina välillä kurkkiin mitä täällä.
Meillä tytöllä ilman tukea kävelyn alotus otti vähän takapakkia kun sairastu 1v aikaan kawasakin tautiin. No noin 1v 1kk lähti sit käveleen ilman tukee. Nyt kävellään varpaillaan aina välillä, koitetaan juosta ja kiivetään kaikkialle. Vähän on tytär tullu äitiinsä kun ei paljoo mieltä paina jos vähän vaarallisempaankin paikkaan kiipeilee.
Uhmaikä on tänne rantautunut vauhdilla. Äitiä koitellaan kyllä vaikka kuinka. Välillä kun ei jokin asia mene mielen mukaan niin heittäytyy lattialle huutaan.
Yöt nukkuu melko hyvin. Menee viimeistää 20nukkuun ja noustaan 7 aikaan. Päiväunet nukkuu myös ihan hyvin. Toi levottomuus voi olla myös sitä että alkaa näkemään unia öisin.
Ruuan haluaa itse syödä. Vähän syödään viä sormin mutta lusikka ja haarukka alkaa pikkuhiljaa olemaan hanskassa. Tavallinen lasi ollu jo pitkään mistä juo.
Omankielen puhetta tulee paljon ja nyt huomaa että sanoja alkaa tulla koko ajan enemmän. Mä oon näillä näkymin tyttären kanssa kotona siihen kun täyttää 3. Ei kyllä ole ikävä siihen oravanpyörään vielä.
Ollaan toista koitettu saada mutta loppuun asti onnistunutta ei viä ole tullu tänä vuonna jo kaks kertaa ehtiny olla raskaana mut toinen meni spontaanisti kesken ja toinen oli tuulimunaraskaus.
Meillä tytöllä ilman tukea kävelyn alotus otti vähän takapakkia kun sairastu 1v aikaan kawasakin tautiin. No noin 1v 1kk lähti sit käveleen ilman tukee. Nyt kävellään varpaillaan aina välillä, koitetaan juosta ja kiivetään kaikkialle. Vähän on tytär tullu äitiinsä kun ei paljoo mieltä paina jos vähän vaarallisempaankin paikkaan kiipeilee.
Uhmaikä on tänne rantautunut vauhdilla. Äitiä koitellaan kyllä vaikka kuinka. Välillä kun ei jokin asia mene mielen mukaan niin heittäytyy lattialle huutaan.
Yöt nukkuu melko hyvin. Menee viimeistää 20nukkuun ja noustaan 7 aikaan. Päiväunet nukkuu myös ihan hyvin. Toi levottomuus voi olla myös sitä että alkaa näkemään unia öisin.
Ruuan haluaa itse syödä. Vähän syödään viä sormin mutta lusikka ja haarukka alkaa pikkuhiljaa olemaan hanskassa. Tavallinen lasi ollu jo pitkään mistä juo.
Omankielen puhetta tulee paljon ja nyt huomaa että sanoja alkaa tulla koko ajan enemmän. Mä oon näillä näkymin tyttären kanssa kotona siihen kun täyttää 3. Ei kyllä ole ikävä siihen oravanpyörään vielä.
Ollaan toista koitettu saada mutta loppuun asti onnistunutta ei viä ole tullu tänä vuonna jo kaks kertaa ehtiny olla raskaana mut toinen meni spontaanisti kesken ja toinen oli tuulimunaraskaus.
Mrs. Peek-a-boo
Näppärä viestien naputtelija
Ihana ketju! Tulin pitkästä aikaa katsomaan onko täällä tapahtunut mitään ja oli mukava lukea muiden kuulumisia. Meillä on mennyt hyvin. Poika on helppo, nauravainen ja nukkuu klo.19.30-07.00. Ruoka-aineallergioita tuli rotasta, mutta nekin ovat onneksi väistymässä. Poitsu menee päiväkotiin vasta vuoden 2019 alussa eli siihen on vielä matkaa. Olen viihtynyt kotona hyvin, mutta toista ei ole suunnitteilla. Olen toipunut tosi hyvin enkä tiedä haluanko ottaa enää raskauteen sekä synnytykseen liittyvää riskiä. Perheemme tuntuu toimivan näin tosi kivasti, joten todennäköisesti jää ainokaiseksi :)
Joo totta Minni2016! Se on kyllä jokaisen oma asia :)
Täällä ollaan!
Töihin paluu muutti arkea radikaalisti ja kiirettä pitää. Töihin palasin siis viime heinäkuussa ja mies jäi neidin kanssa kotiin. Huhtikuussa mieskin palaa töihin ja tyttö aloittaa päiväkodissa.
Ehkäisy jätettiin pois juuri ja annettiin toiselle lupa tulla, saa nähdä kuinka käy.
Aika menee kuin siivillä, en voi käsittää että neiti täyttää pian 2v!! Toinen on jo niin iso ja taitava, äiti ei meinaa pysyä perässä enää... Mutta ihanaa seurata toisen kehitystä ja ihanampaa tyttöä ei voisi olla.
Kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin.
Töihin paluu muutti arkea radikaalisti ja kiirettä pitää. Töihin palasin siis viime heinäkuussa ja mies jäi neidin kanssa kotiin. Huhtikuussa mieskin palaa töihin ja tyttö aloittaa päiväkodissa.
Ehkäisy jätettiin pois juuri ja annettiin toiselle lupa tulla, saa nähdä kuinka käy.
Aika menee kuin siivillä, en voi käsittää että neiti täyttää pian 2v!! Toinen on jo niin iso ja taitava, äiti ei meinaa pysyä perässä enää... Mutta ihanaa seurata toisen kehitystä ja ihanampaa tyttöä ei voisi olla.
Kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin.