Tämä aihe lienee vähän arka, ainakin itselle on tällä hetkellä. Toivoimme poikaa kovasti, mutta nyt odotankin tyttöä. Esikoinen tulossa. Saako olla pettynyt luvan kanssa? On ehdottoman hienoa, että ylipäätään olen raskaana ja lapsi vaikuttaa kaiken mukaan terveeltä. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että olisi toivottu poikaa. Itse näköjään miestänikin enemmän. En tosin halua, että hän peittelee pettymystään minun vuokseni. Ei sekään ole hyväksi kenellekään. En tiedä miksi otan tämän näin raskaasti. Antakaa anteeksi, en voi sille mitään, enkä voi teeskennellä ettei tunnu missään. Itselläni ei ole veljiä ja päässä pyörii uhkakuva siitä, etten itsekään saisi koskaan poikaa puolisoni kanssa. Entä jos poikaa ei tule, vaikka saisimme useamman lapsen? Onko muilla samanlaisia ajatuksia? 
Näillä nyt mennään. Ymmärrän, jos vaikutan kiittämättömältä. Tuntuu vain voimakkaasti siltä, että minun on määrä saada myös poika.
