Onko sinulla puolisosi kanssa samanlaiset arvot?

[Vargynja]

Oletteko puolison kanssa samalla kannalla esimerkiksi politiikan tai uskonnon suhteen? Onko teillä ylipäätään samanlaiset arvot elämässä? Tarvitseeko pariskunnalla olla?

Meillä on samansuuntaiset arvot, mutta ei täysin yhtenevät. Me ei esimerkiksi välttämättä äänestetä samaa puoluetta, mutta ollaan sentään vähän samaan suuntaan kallellaan. Ainakin on samat mitä ei äänestetä. Mielestäni pariskunnalla ei tarvitse olla täsmälleen samanlaiset arvot. Mutta sitten voi mennä vaikeaksi jos ne on voimakkaasti poikkeavat. Tai sitten toinen voi joutua jatkuvasti joustamaan omista arvoistaan perheen asioista päätettäessä eikä sekään ole hyväksi.

 

[Yölento]

Meillä mies ei ole juurikaan uskonnollinen, minä olen ihan perusluterilainen ja tykkään käydä kirkossa ja seurakunnan tilaisuuksissa, vaikka en mitenkään aktiivinen koe olevani. Mies on ollut usein mukana, koska olen osannut valita sellaisia tilaisuuksia, joissa on laadukasta musiikkia ja puheet vähäisiä.

Politiikassa ollaan samansuuntaisia, mutta ei yksimielisiä. Tuskin äänestetään samaa puoluetta tai ehdokasta.

Arjessa minä olen ehkä ekologisempi ja ajattelen enemmän terveyttä ja turvallisuutta. Miehen mielestä ne ovat hyviä arvoja ja jos niistä ei ole vaivaa, niin kannattaa niitä myös. Niinpä minä teen Meillä kierrätyksen helpoksi ja suunnittelen ruokalistat.

Kasvatuksessa olemme samoilla linjoilla, vaikka emme täysin samaa mieltä. Olemme hyvä tiimi.

 

[dimou]

Pääsääntöisesti ja tärkeissä asioissa samat arvot on. Elämältä toivotaan samoja asioita ja tulevaisuuden haaveet ovat samat: maalle luonnon keskelle asumaan, iso(hko) perhe jonka kanssa puuhailla yhdessä, työ jota on kiva tehdä, mutta ei mitään uraohjushommia.

Toki erojakin löytyy, ja musta hyvä niin, menisi ehkä oudoksi jos oltaisiin täsmälleen samanlaiset. Minä en kuulu kirkkoon, hän kuuluu, vaikkei omien sanojensa mukaan uskovainen olekaan. Riita saatiin aikaiseksi siitä kastetaanko lapsi, mutta ei kokenut yhtään pulmalliseksi siviilivihkimistä. Samantyyppisesti äänestetään, välillä jopa samaa puoluetta. Pääsääntöisesti politiikka synnyttää mielenkiintoisia keskusteluja ja pohdintoja, mutta riitoihin asti niissä ei tarvitse mennä.

Lasten kasvatuksessa isot linjat ovat samat, mutta keinot välillä erit. Minä olen enemmän tiukkis, miehen mielestä kaikki ei ole niin vakavaa.

 

[Uusperhesatu]

Meillä on aika samanlaiset arvot. Yksi tärkeimmistä on suvaitsevaisuus; en voisi kuvitella eläväni ihmisen kanssa, joka olisi kovin ahdasmielinen tai ihmisiä syntymäperän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella arvottava. Onneksi oma mies on näissä täysin samalla linjalla kuin minä. Tämä näkyy myös poliittisessa suuntautumisessa: äänestämme samaa puoluetta ja välillä samaa ehdokastakin. :)

Mies ei kuulu kirkkoon ja on näkemykseltään agnostikko, minä taas luterilainen, joka uskoo ehkä "johonkin korkeampaan", muttei juuri käy kirkossa tms. Lapsemme on kastettu, eikä miehellä ole ollut mitään sitä vastaan.

Minä arvostan enemmän ekologisuutta ja terveyttä. Toki mieskin näitä arvostaa, muttei ehkä ole valmis näkemään yhtä paljon vaivaa niiden eteen. Vähän niin kuin Yölento sanoi: ne ovat miehelle hyviä arvoja, joita hän kannattaa, jos niistä ei ole liikaa vaivaa. :)

Kasvatuksen suhteen ollaan samoilla linjoilla. Mies on ehkä vähän ankarampi kuin minä, johtuen hänen omasta kasvatuksestaan, mutta kovasti yrittää olla pehmeämpi lasten kanssa - ja usein onnistuukin.

 

[Ginger]

On varsin samanlaiset. Poliittisesti olemme samalla linjalla, hän on ehkä aavistuksen konservatiivisempi kuin itse olen, vaikkei ero suuri olekaan. En pystyisi myöskään olemaan ihmisen kanssa, jonka poliittinen suuntautuminen olisi paljon omasta eroava. Tiedän, että olemme äänestäneet samaa puoluetta, mutta ihan niin tarkkaan ei olla oltu samaa mieltä, että samaa henkilöä sentään. Meillä on usein varsin hyviä politiikkaan liittyviä keskusteluja, ollaan molemmat kiinnostuneita politiikasta ja jos olisivat kannat eriävät, olisi kyllä varmasti riitaa

Uskontoon liittyen olemme kummatkin luterilaisia, kirkkoon kuuluvia, mutta ei kirkossa kyllä oikeastaan käydä. Ristiäiset oli sinänsä itsestäänselvyys, että pidetään ja kirkkohäitä suunnittelemme. Ehkä seurakunnan kerhoonkin sitten vauvan synnyttyä jne. Kumpikin on jotenkin määriteltävissä "johonkin uskovaksi".

Yleisesti kotiasioihin liittyen on samanlainen kanta, kumpikaan ei ole tiptop-siisti, mutta kaaos ahdistaa molempia. Ollaan ehkä vähän perinteisiä miehen työt-naisen työt ja siihen tyytyväisiä, kumpikin silti tarvittaessa osaa ja haluaa auttaa toista. Kierrätysasioista olen tarkempi, mies menee juurikin tällä jos ei liikaa vaivaa tuo -asenteella. Olen pyrkinyt tekemään hänelle helpommaksi.

Kasvatuksessa olen ehkä aavistuksen lempeämpi kuin mies, riippuu kyllä tosin hieman aiheesta, jotkut kasvatukseen liittyvät asiat ovat toiselle tärkeämpiä kuin toiset. Melko samaa kaavaa silti mennään. Turvallisuusasiat on itselle ehkä hieman tärkeämpiä, miehellekin toki, väittää silti että hössötän niistä liikaa.

Ollaan aikalailla maalla viihtyviä koti-ihmisiä, joille on tärkeää perhe, eläimet, yhteinen aika ja perinteiset arvot.

 

[Shooky90]

Meillä on miehen kanssa hyvin samanlaiset arvot ja hyvä niin. Ei kumpikaan kuuluta kirkkoon, eli vauvaa ei ole kastettu ja meidät on vihitty maistraatissa. Ollaan molemmat erittäin suvaitsevaisia ihmisten elämänvalintoihin nähden, mikä myös laajassa tuttavapiirissä näkyy.

Ollaan molemmat maalta ja nautitaan rauhallisesta kotielmästä, mikä on meille myös todella tärkeää. Turha viilettäminen erilaisten tapahtumien tai harrastusten välillä ahdistaa molempia. Mieluummin touhutaan kotona ja nautitaan yhteisestä ajasta perheen kanssa.

Politiikassa olemme aika samoilla linjoilla, minä ehkä hivenen konservatiivisempi tietyissä asioissa kuitenkin. Kieliasiat ovat meille molemmille tärkeitä, olemmehan molemmat ruotsinkielisiä. Tässä näkyykin ehkä se suurin ero meidän välillämme, koska tulen itse kaksikielisestä perheestä ja kaksikieliseltä alueelta. Kulttuuri eroaa jonkin verran siitä mitä miehelläni on siis kasvaessaan ollut ympärillään kun tulee pieneltä ja täysin ruotsikieliseltä paikkakunnalta.

Mitä tulee kasvatukseen ja perhesuhteisiin, niin minun suvulleni on aina kuulunut puhua asiat halki. Tunteita myös näytetään esim. halien kautta. Tämä oli miehelleni ihan vieras konsepti kun aloimme seurustella. Ei voinut esim. kävellä käsi kädessä ihmisten ilmoilla, ei voinut kertoa jos oli henkisesti paha olo eikä voinut itkeä toisen nähden. Nyt 10 vuoden jälkeen hänkin halailee ja antaa heippa-suukon muiden nähden, aiemmin ei olisi tullut kuuloonkaan. Aina välillä tulee vieläkin sellaisia tilanteita vastaan kun joudun muistuttamaan että miehen pitää sanoa jos jokin pännii, mutta harvemmin enää on tarvis.

 

[Leija]

Me ollaan miehen kanssa aika erilaisia. Itse mietin, että antaa kaikkien kukkien kukkia ja mies taas on vähän jyrkempi ja talloisi osan kukista Hän ajattelee välillä vähän turhankin mustavalkoisesti maailmaa. Samaa mieltä oltiin kyllä lapsihaaveesta. Saas vaan nähdä mitkä riidat saadaan aikaan kasvatuksesta, kun (jos) tämä pähkinä syntyy.

 

[Pingviiniemo]

Me ollaan miehen kanssa ihan samanlaisia kiinnostuksen kohteista, arvoista ja etiikasta lähtien. Kuitenkin tavat ja rutiinit meillä on melko erillaisia.

 

[Bella Swan]

On ja ei. Esim. itse olen viherpiiperö ja mies ei yhtään.

 

[MsKooko]

Uskonnon suhteen meillä on aika erilaiset kannat. Itse olen ateisti, mieheni on ns. "vapaamielinen" muslimi. Eli käytännössä uskoo Jumalan olemassaoloon, mutta ei erityisemmin noudata islamille tyypillisiä tapoja. Esim. Käyttää alkoholia, ei paastoa, eikä rukoile päivittäin. Kunnioitetaan kuitenkin toistemme näkemyksiä, mulle on ihan sama mihin hän uskoo, eikä häntä haittaa minun ateismini. Tiedän muutenkin islamista tosi paljon, kun olen aihepiiriä opiskellut ja siitä graduni kirjoittanut.

Minulla on pientä ekohipin vikaa ja olen myös kasvissyöjä. Mieheni ei ole kasvissyönti linjalle lähtenyt, mutta jakaa samoja arvoja kanssani, sekä on vähentänyt lihankulutustaan merkittävästi. Itseasiassa ajatus kestovaipoista tuli yllättäen miehen pyynnöstä, saa nähdä päädytäänkö esikoisen kanssa täyspäiväiseen kestoiluun :)

Poliittisissa asioissa ollaan aika samoilla linjoilla, vaikka eri puolueita kannatetaankin. Olemme myös opettaneet toinen toisiamme avartamaan maailmankuvaamme erilaisia ihmisiä kohtaan. Esim. Mieheni joskus sanoi, että minun ansiosta hän suhtautuu seksuaalivähemmistöihin paljon positiivisemmin kuin ennen suhteemme alkua.