Ongelmia..?

Lyydia~: Onneksi kaikki olikin hyvin! :) Varmasti on vähän sekavat tunteet kun jo menettänyt toivonsa ja sit ilmoitetaan että kaikki onkin hyvin. Mutta onneksi niin päin! :)
 
Meidän pikkuinen jaksoi yhdeksänviikkoiseksi. :'-( Sydän lakkasi lyömästä lääkärin arvion mukaan noin pari viikkoa sitten. Nyt kohtu on tyhjentynyt, ja sairaalakäynnit ovat takanapäin. Supistukset olivat kovat ja kivuliaat, mutta kaikki tapahtui luonnollisesti. Pahimmat fyysiset kivut ovat toivottavasti takanapäin, mutta henkisesti tämä on rankkaa varmaan vielä pitkään. On niin ikävä... :'-(

Toivotan teille muille oikein paljon onnea ja voimia tulevaisuudelle! <3   
 
Unni olen pahoillani! Tsemppiä asian käsittelyyn ja kaikkea hyvää uuteen yritykseen! 
 
Neuvola lääkärissä ei sydänääniä, seuraavan päivän ultrassa ei näkynyt ketään eli tuulimuna diagnosoitiin viikolla 11+5. :( Nyt takanapäin sairaalareissut ja kohdun tyhjennys... Ei tän näin pitänyt mennä. 

Toivon teille muille onnea matkaan. <3
 
Minä olen vuotanut viikosta 6 alkaen enemmän tai vähemmän koko ajan, paitsi kolmena päivänä. Kaikki alkoi pikkuisella ruskealla tiputtelulla. Sitä kesti muutama viikko ja sitten loppui. Ne kolme päivää olivat onnelliset, ja ajateltiin, että nyt on kaikki hyvin. Mutta ne olivatkin tyyntä ennen myrskyä: sain nimittäin ensimmäisen kunnolla massiivisen punaisen verenvuodon. Ultrassa näkyi kuitenkin edelleen terve sikiö, ikävä kyllä sen vieressä oli isohko hematooma.

Punaisia vuotoja on tähän mennessä ollut kolme. Edellisellä kerralla, viikon 11 lopussa, jouduin tiputukseen asti, verta tuli todella rankasti, pitkin sairaalan lattiaa. Ilmeisesti kohdussa on täysin sattumalta auennut verisuoni. Olen saanut verenvuotoa hillitsevää lääkettä kahdella edellisellä kerralla. Ruskeaa vuotoa tulee silti yhä niin paljon, että on käytettävä sidettä. Ja nyt on 14. viikko, joten yli 7 viikkoa tämä stressi on jo kestänyt.. Vuoto on aina infektioriski. Lisäksi on mahdollista, että istukka lakkaa veren vuoksi toimimasta tai irtoaa. :(

Sikiö voi kuitenkin hyvin ja on kasvanut tosi hyvin. Tähän mennessä olisimme nähneet se tietty ultrassa normaalisti vasta kerran, mutta me olemme olleet ultrattavana jo 8 kertaa. Olen nähnyt pienen vilkuttavan kädellään, jumppaavan ja tekevän jonkinmoisen kuperkeikan. Pakko jaksaa päivä kerrallaan, ja uskoa, että tämä lapsi on niin sisukas, ettei sitä pysäytä mikään.
 
Kunusiini, kuulostaapa todella hurjalta... Ikävää että joudut moista kokemaan! Toivottavasti kaikki kuitenkin etenisi hyvin ja onnelliseen loppuun saakka!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top