Eli mielipiteitä ja apuja kaipailisin tähän kysymykseen - vauva ei tule kuulumaan kirkkoon (ainakaan ennenkuin itse niin tahtoo) joten miten on kummien valinta? Itselläni on maailman ihanin kummitäti ja oma kummityttöni on mulle niin rakas että siksi haluaisin babyllekin. Mutta - kummisedän sijaan tahtoisin ottaa ainoastaan 3 kummitätiä, onko jo liikaa? :D Ja onko tyhmä kun olisi vain tätejä, nehän olisivat vain "nimellisiä" kummeja mutta silti.
"Ongelma" kummien valinnassa
- Ketjun aloittaja banula
- Aloituspäivämäärä
Minusta viisi alkaa olla jo liikaa... Ja jos lapsia saakin enemmän, on epäreilua jos muilla on vähemmän.
Meilläkin on kolme. Minusta se on sopiva määrä. Yksi asuu kauempana ja siksi yhteyden pito on vähempää kuin muilla.
Itselläni oli vain kaksi. Toinen kuoli suht nuorena ja toinen reissasi ympäri maailman.
Meilläkin on kolme. Minusta se on sopiva määrä. Yksi asuu kauempana ja siksi yhteyden pito on vähempää kuin muilla.
Itselläni oli vain kaksi. Toinen kuoli suht nuorena ja toinen reissasi ympäri maailman.
Meille tulee 4 kummia, Mun ja miehen parhaat kaverit ja veljet. Yksi kummeista ei kuulu kirkkoon, mutta halutaan se ristiäisissä samalla tavalla mukaan kun muutkin.
Mun mielestä se on ihan sopiva. Mulla itsellä oli 4 kummia ja niistä 2 kuoli nuorena ja vaan 1 pitää yhteyttä ja mulla kummin tuki on ollut tosi tärkeää ja toivon samaa omalle lapselle.
Mun mielestä se on ihan sopiva. Mulla itsellä oli 4 kummia ja niistä 2 kuoli nuorena ja vaan 1 pitää yhteyttä ja mulla kummin tuki on ollut tosi tärkeää ja toivon samaa omalle lapselle.
Firstlove
Oman äänensä löytänyt
Itselläni oli vain yksi kummi joka ei pitänyt minuun yhteyttä joten oman lapseni kohdalla aion valita useamman kummin - juuri niin kuin olisin itsekin halunnut. Sillä ei ole merkitystä kuinka monta kummia lapsella on, mutta olen sitä mieltä että mitä enemmän heitä on, sitä enemmän rakkautta lapsi saa osakseen, ja sitähän ei voi olla liikaa.
Kiitos vastauksista :) ! Mies sanoi että sille on ihan se ja sama, koska täällä moinen kummisysteemi ei ole ihan yhtä suosittu kuin Suomessa joten anto mulle tavallaan vapaat kädet. :D Harmi vaan etten osaa miespuolisista ystävistäni oikein ketään kuvitella kummiksi joten taitaa jäädä pelkästään tädeiksi tällä kertaa. Mutta nämä tädit sen sijaan taitaisivat korvata kyllä sedätkin, ilman vieraantumisenpelkoa vaikka eri maissa asutaankin. :) Toisaalta mielessä on pyörinyt veljeni pyytäminen, ollaan kyllä paljon tekemisissä kun Suomessa käydään mutta muuten ei tule ihan päivittäin juteltua. Ehkä tämä saattaisi muuttaa asiaa, ja varsinkin kun meidän baby on poika niin haikailen kuitenkin sille hirveästi myös sitä kummisetää jonka kanssa isompana sitten potkia palloa! :D
B
banula
Vieras
Jos vauvaa ei kasteta niin ei hänellä silloin myöskään ole kummeja. Kummin tehtävä on kasvattaa lapsi kristilliseen uskoon. Ja jos/kun sitä ei haluta niin silloin ei ole kummiakaan.
Silläpä tuonne laitoinkin että ainoastaan "nimelliset" kummit. :) Voin kyllä ihan suoraan sanoa että omalla kohdalla tuo kummilapsen kristilliseen uskoon kasvattaminen ei todellakaan päde, sen ehtii toinen sitten koulussa oppia, enpä omienkaan kummieni kanssa kirkossa ravannut, oli paljon kivempaa tekemistä. :) Olisi varmaan eri asia jos olisi uskovainen mutta itse haluan kyllä viettää mukavalla tavalla ne harvahkot hetket mitä kummilastani näen. :)
Vaikka tämä kummius onkis ns kirkon juttu, on mun mielestäni tärkeää myös antaa näitä nimellisiä kummeja näille vauvoille, jotka eivät tule kuulumaan kirkkoon. Itse pidän kummia enemmän aikuisystävänä lapselle ja vanhempien tukipuuna.
Meillä on poika kastettu ja kolme kummia. Mielestäni se kolme on sopiva määrä. Ei ainakaan enempää... Kummeja valitessa kannattaa kyllä harkita tarkkaan. Itse kadun kummitäti valintaani, vaikka hän onkin hyvä ystäväni ei hän ole ristiäisten jälkeen täyttänyt odotuksiani. Vaikka hän oli odotusaikana erittäin hyvä tuki (koska itse myös odotti) ei hän lapsensa synnyttyä paljon omaa elämäänsä pidemmälle huomioi... :/ Ehkä tässä asiassa minua enemmän kuitenkin harmittaa parhaan kaverini sivuuttaminen, joka ei raskauden "rankkuutta" ymmärtänyt mutta vauva-aikana mitä parhain tukipilari! No seuraavalle lapselle hän tulee ainakin olemaan sylikummi! :)
Meillä on poika kastettu ja kolme kummia. Mielestäni se kolme on sopiva määrä. Ei ainakaan enempää... Kummeja valitessa kannattaa kyllä harkita tarkkaan. Itse kadun kummitäti valintaani, vaikka hän onkin hyvä ystäväni ei hän ole ristiäisten jälkeen täyttänyt odotuksiani. Vaikka hän oli odotusaikana erittäin hyvä tuki (koska itse myös odotti) ei hän lapsensa synnyttyä paljon omaa elämäänsä pidemmälle huomioi... :/ Ehkä tässä asiassa minua enemmän kuitenkin harmittaa parhaan kaverini sivuuttaminen, joka ei raskauden "rankkuutta" ymmärtänyt mutta vauva-aikana mitä parhain tukipilari! No seuraavalle lapselle hän tulee ainakin olemaan sylikummi! :)
Mun mielestä kummius on muutenkin aika turha juttu sikäli, koska kuka pystyy sanomaan että oikeasti täyttää kummin velvollisuudet, eli sen kristillisen kasvatuksen? Aika harva varmastikaan tänä päivänä ja sen tilalle keksitään muita "velvollisuuksia".
Itselläni on kolme kummilasta, josta kaksi hyvin tärkeää, kolmatta en ole nähnyt saati kuullut hänestä kymmeneen vuoteen. Tämä johtuu siitä, että lapsen äidin mukaan kummius on sitä, että ostetaan kalliita lahjoja. Tällä kyseisellä lapsella on viisi kummia, eikä tarvii hirveästi ihmetellä, miksi on niin monta. Lapsen äiti on katkaissut välinsä muhun, koska hänen mielestään ei kannata pitää yhteyttä kummiin, jolta tulee olemattomia lahjoja. Periaatteestakaan en osta isoja ja kalliita lahjoja, jotka ilmoitetaan vaan tekstarilla, eikä kiitosta tai muuta yhteydenpitoa sen jälkeen kuulu.
Että tämän vuoksikin on pikkasen mennyt fiilis koko kummihössötykseen.
Ymmärrän toki, että tämä on luultavasti (ja toivottavasti) aika harvinainen tapaus.
Itse kuulun kirkkoon, mieheni ei, eikä tulevaa lastamme suurella todennäköisyydellä kasteta. Ja koska häntä ei kasteta, ei pyydetä mitään nimellisiäkään kummeja. Mun mielestä se kuuluu vain kasteeseen, enkä pidä tavasta poimia rusinoita pullasta tässä tapauksessa.
En usko että tähän päätökseen vaikuttaa kovinkaan paljoa tuo oma huono kokemukseni kummina olemisesta. Jokainen tehköön tavallaan, niin myös me. En vain pidä nykypäivän tyylistä sivuuttaa kaikki ne perimmäiset tarkoitukset ja keksiä muuta, itselleen sopivaa tilalle.
Itselläni on kolme kummilasta, josta kaksi hyvin tärkeää, kolmatta en ole nähnyt saati kuullut hänestä kymmeneen vuoteen. Tämä johtuu siitä, että lapsen äidin mukaan kummius on sitä, että ostetaan kalliita lahjoja. Tällä kyseisellä lapsella on viisi kummia, eikä tarvii hirveästi ihmetellä, miksi on niin monta. Lapsen äiti on katkaissut välinsä muhun, koska hänen mielestään ei kannata pitää yhteyttä kummiin, jolta tulee olemattomia lahjoja. Periaatteestakaan en osta isoja ja kalliita lahjoja, jotka ilmoitetaan vaan tekstarilla, eikä kiitosta tai muuta yhteydenpitoa sen jälkeen kuulu.
Että tämän vuoksikin on pikkasen mennyt fiilis koko kummihössötykseen.
Ymmärrän toki, että tämä on luultavasti (ja toivottavasti) aika harvinainen tapaus.
Itse kuulun kirkkoon, mieheni ei, eikä tulevaa lastamme suurella todennäköisyydellä kasteta. Ja koska häntä ei kasteta, ei pyydetä mitään nimellisiäkään kummeja. Mun mielestä se kuuluu vain kasteeseen, enkä pidä tavasta poimia rusinoita pullasta tässä tapauksessa.
En usko että tähän päätökseen vaikuttaa kovinkaan paljoa tuo oma huono kokemukseni kummina olemisesta. Jokainen tehköön tavallaan, niin myös me. En vain pidä nykypäivän tyylistä sivuuttaa kaikki ne perimmäiset tarkoitukset ja keksiä muuta, itselleen sopivaa tilalle.