Oletteko onnistuneet "muuttamaan" miehiänne?

Tuli tälläinen hauska ajatus, että miten paljon naiset loppujen lopuksi vaikuttavatkaan mieheensä, vaikka herrat eivät sitä itse myöntäisikään ;)

Meillä esimerkiksi näin:

Ennen seurusteluamme mieheni ei käyttänyt huulirasvaa ollenkaan, ja hänellä olikin aika rohtuneet huulet. Minä sitten kehotin häntä sitä ostamaan, ja väliaikaisesti lainasin omaani. Nyt lähes neljän vuoden jälkeen mies käyttää huulirasvaa päivittäin ja hänen huulensa on ihanan pehmeät :) Kerran erehdyin sanomaan hänelle, että oli hyvä että hänelle sitä huulirasvaa joskus aikoinani ehdotin. Mies kiisti heti ja väitti kiven kovaa, että on aina käyttänyt. Vaikka alkuaikoina väitti huulirasvaa "naisten tuotteeksi" :D

Muitakin asioita löytyy: Miehelläni on aina ollut pitkät hiukset, silti hoitoaine oli hänelle vieras käsite. Samoin parranajovälineet, suihkusaippua, spray deodorantti ja kasvojenpesuaine.

Hän ei siis omistanut parranajovälineitä, ei edes yhtä höylää. Suihkusaippuana toimi palasaippua, jota hän käytti myös käsien ja kasvojen pesuun. Deodoranttina oli roll-on, jonka itse koen aika omituisena miehellä, koska luulisi että se jää inhottavasti kainalokarvoihin kiinni =/

Olen alkuajoista jotenkin onnistunut saamaan hänet käyttämään näitä tuotteita, ja ihan onnelliselta tuo mies vaikuttaa :) Mutta silti jos asiasta mainitsen, hänhän siis on käyttänyt niitä AINA ;)

Miten teillä?

 

Mä oon sitä mieltä että mies saa olla sellainen kun haluaa! :)  kunhan ei ryyppää ja rällästä koko ajan ! :) ei toista pysty mitenkään muuttaa.. oon sitä mieltä.. tosin se on vaan mun mielipide!

 

Tää nyt oli tälläinen leikkimielinen juttu ;) ja tarkotin tommosia pieniä asioita, en tarkottanut, että muuttaa persoonallisuutta tms. ei kannata olla niin tosikko ;)

 

en ole tosikko :) totesin vain asian.. toki täytyyhän miehen jotenki muuttua jos on rällästelijä tai jokin muu ennen lapsen syntymää!

 

Terve! Tosikoille ja veitikoille äärimmäisen mukavaa päivää!

Kyllähän nämä kaikenlaiset tavat on varmasti molemmille muuttuneet. Ja mies sitten poika porukoissa varmaan kehuskelee, kuinka hän on minuun vaikuttanut! Ja varmasti tässä kymmenen vuoden saatossa näin on käynytkin. Sanovathan monet, että ajan kanssa pariskunnat alkavat omaksua toisiltaan erilaisia juttuja!

Aloittajalle... mun ukkoni pyörittelee kainalossaan Nivean ROLLOA. Ja laittaa pitkiin hiuksiinsa ELVITALIN hoitoainetta. Ihan oma-aloitteisesti, jo sillon kun tavattiin... Tosin nyt kun talvella Buzzailin Dovea, niin saattaa olla että merkki vaihtuu!

Ok. UUTTA:

* Ensimmäiseksi tulee mieleeni, että mies on minun rinnallani lihonut kilon per vuosi... ja minä vissiin tuplaten.  : )

... mutta ihan en justiin mitään kauhean konkreettista keksi! Kummallista?

enemmänkin toisvoisin, että ne makkarankuoret menis sinne roskikseen asti. Likapyykki pyykkikoriin ja tyhjät pullot sinne minne kuuluukin. Moottoriöljyt etuovelta autotalliin.... Kuraiset saapaat samoin...

Mutta mistä mä sitten huomaisin, että asun miehen kanssa????? : )

 

se että tosikkona oleminen ei hyödytä yhtään mitään ;)

 

Poikaystäväni oli aika vilkas kun aloimme seurustelemaan...Hän oli 15v.
Hän kuitenkin rauhoittui huomattavasti.
Menimme kihloihin nopeasti ja aloimme yrittämään lasta..
Hieman yli vuoden se onni kesti.
Nyt rv 26 ja en tunne häntä enää.
Hän muuttui etäiseksi..

:(

 

Meillä mieheni on hyvin nirso ruoan suhteen,mutta kuitenkin hän on oppinut syömään pieniä määriä paprikaa, leipäjuustoa paistettuna, simpukoita jne.. ja edelleen ihmettelee kuinka olen onnistunut syöttämään hänelle sipulia joka herran omien sanojen mukaan on "myrkkyä".   Samoten kuin tuplapeitolla yhdessä nukkuminen oli aluksi todella vaikeaa, koska mies oli kunnon peittorosvo!

 

No meillä on kans toi ruoka hommeli, eli ukko söi ennen pelkkää makaronipöperöä sun muuta tällasta helppoa. Kasvikset oli yhtä "myrkkyä" mutta nyt sitten syödäänkin vaikka minkälaista ruokaa kun astui tällainen "kotikokki" kehiin ja näytti, että ruokaa voi tehdä muutakin kuin makaronimössöä ja makkaraleipiä. :) 
Samoin myös tollaset kasvojen hoito tuotteet. Ne mä olen tuonut kehiin myös, ihan vaan toista ajatellen. Miehelläni on kyllä hyvä iho niin eipä se paljon niitä käytäkään. :D 
Vaatteet. Niitä ostelen sille kaappiin jonkin verran, joskus yllätyksenä tykkään ostaa jonkun uuden t-paidan tai jotain, koska vaatekaappi koostuu pelkistä mustista, harmaista ja muista tummista vaatteista, eli olen tunkenut myös vähän väriä sekaan. :D

Mutta kyllä hän mulle kelpaa ihan omana itsenään, enkä halua alkaa toista muuttamaan tyyliltään ja persoonaltaan todellakaan. :) Eihän se mustakaan halua HIRVEÄSTI mitään muuttaa. :D 

 

Meillä miehellä oli todella huono iho, finnit kukoisti, ja kun palasaippualla pesi, niin iho vain kuivui, mutta finnit pysyi tiukassa. Suosittelin sitten miehelle myös ihonhoitotuotteita, ja nyt näyttääkin todella hyvältä, kun on tavaksi ottanut ;)

Myös pikkaisen on mies muuttunut "luonteeltaan". Alussa ei paljoa puhua pukahtanut, ja kaikesta vakavasta oli niin vaikea puhua, että hän meni lukkoon ja rupesi usein nauramaan niissä tilanteissa. Meni monta vuotta, että sain hänelle taotuksi päähän, että sellainen taas ahdistaa minua ja jos ei meno muutu, en pysty olemaan siinä suhteessa. Nyt sitten voidaan puhua asioista vakavalla naamalla. Muutenkin yhteiselo on muuttunut paljon miellyttävämmäksi mitä oli alussa. Olen todella onnellinen, että hän on siinä mielessä muuttunut myös "persoonana". Kaikki muuttaminen ei ole pahasta :)