Oletko liikunnallinen ja onko lapsesi liikunnallinen?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Magpie
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Magpie

Näppärä viestien naputtelija
Tammikuun äidit 2019
Kysymys tulikin jo otsikossa, eli oletko itse liikunnallinen ja onko lapsesi perinyt/oppinut saman elämäntavan? Löytyykö sohvaperunoita, jotka ovat kuitenkin onnistuneet luomaan lapselle edellytykset liikkua, tai liikunnallisia vanhempia, joiden jälkikasvua ei voisi urheilu vähempää kiinnostaa?
 
Tunnustan, en tykkää liikunnasta. Liikun, koska se auttaa pysymään terveenä ja mahtumaan vaatteisiin, mutta huvikseni harvemmin urheilen. Kävely on oikeastaan ainoa laji, jota teen huviksenikin. Monia lajeja olen testannut, mutta mikään ei ole tuntunut omalta. Olenkin hyväksynyt, että kohdallani liikunta on kuin hampaiden pesu: en saa siitä mitään erityisiä kiksejä, mutta sitä on kuitenkin tehtävä säännöllisesti. :wtf:

Haluaisin kuitenkin, että lapseni oppisi tykkämään liikunnasta ja että se tuottaisi hänelle iloa. Täytyy siis yrittää muistaa kannustaa häntä liikumaan (kunhan tuosta kasvaa) ja varoa, ettei omia asenteita tule vahingossa siirtäneeksi. Isänsä on onneksi liikunnallisempi kuin minä, eli sitä kautta toivottavasti tulee luontevasti hyvää esimerkkiä
 
Minä olen kömpelö, en siis mikään luontaisesti lahjakas motorisesti, vaikka molemmat vanhempani ovat olleet urheilijoita. Tykkään kuitenkin liikkumisesta. En tosin saa siitä mitään endorfiineja enkä jää koukkuun, mutta mielelläni kävelen, hiihdän, luistelen, uin ja pyöräilen. Muitakin lajeja on, joista tykkään, mutta ne eivät sovi minulle. Kyllä silti tulee välillä kokeiltua.
 
Pakko tunnustaa että en ole mitenkään hirveän liikunnallinen. Viimevuosina on tullut harjoitettua lähinnä vain hyötyliikuntaa. Lapsen ollessa vauva siihen kyllä sisältyi päivittäiset vaunulenkit, mutta nykyisin tulee liikuttua lapsen varjolla vähemmän. Yritän kuitenkin kannustaa häntä liikkumaan ainakin leikkiessään ja kokeilemaan erilaisia juttuja kuten hiihtoa, luistelua, pyöräilyä, uintia jne.
 
Tällä hetkellä olen niin epäliikunnallinen että melkein hävettää. Raskauden puolessa välissä kuvioihin tulleiden liitoskipujen takia jouduin jättämään päivittäiset lenkitkin pois. Eli nyt liikun kävellen lähinnä vain pakolliset + pyöräilen lyhyitä matkoja (kauppaan, kirjastoon ym)
Toivon että kikeron syntymän jälkeen voisin palata normaaleihin liikuntarytmeihin :wink
 
Olen liikunnallinen, ja toivon, että esimerkin kautta lapsetkin oppisivat liikunnallisen elämäntavan. Tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä: esikoinen pelaa innoissaan jalkapalloa ja on muutenkin kova menemään ja eskarissakin juoksee päivät pitkät ulkona kavereidensa kanssa. :) Kaksi pienintä eivät varsinaisesti vielä harrasta liikuntaa, mutta ovat kyllä liikkeessä koko ajan: juoksevat, hyppivät, kierivät, riehuvat. Ja bonuslapsi harrastaa uintia kolmesti viikossa ja on siinä tosi hyvä.
 
Kyllä tykkään liikkua, vaikka viimeinen vuosi onkin mennyt vain hyötyliikkuen energianpuutteen ja erinäisten fyysisten ongelmien vuoksi. Nyt alkaa onneksi näkyä valoa tunnelin päässä ja pikkuhiljaa jaksanut aloitella juoksu- ja lihaskuntotreenejä. Lapset ovat onneksi jatkuvasti liikkeessä, joten ihan sohvaperunaksi ei ole päässyt. :) he hyppivät trampoliinilla lähes päivittäin pitkiä aikoja ja kavereiden kanssa juoksevat ja leikkivät aamusta iltaan. Liikkuminen on hyväksi! :)
 
Takaisin
Top