Oireiden katoaminen

[Hömelö1]

Mulla on menossa rv. 9+4 ja oireina on ollut mm. pahoinvointi, päänsärky, rintojen kipeys, hajuherkkyys, runsas valkovuoto ja kova turvotus. Eilen kaikki oireet hävisivät ja mua pelottaa ihan hirveästi. Vatsassa tuntuu sellaista menkkamaista juilintaa, mutta veristä vuotoa ei ole tullut. Neuvolasta sanottiin ettei välttömättä ole syytä huoleen, mutta en tiedä miten kestän odottaa vielä 3 viikkoa seuraavaan ultraan
Onko muilla loppunut oireet yllättäen, mutta mennytkin sitten kaikki hyvin?

 

[Vargynja]

Oireet voi aaltoilla ja kaikki olla hyvin. Voi olla, että ne kohta taas palaa. Toisaalta keskiraskauteen mennessä muutenkin olo monilla helpottuu. Et ihan vielä keskiraskaudessa ole, mutta ei siihen ole enää kuitenkaan paljoa aikaa. Tietenkin on myös mahdollista, ettei kaikki olekaan hyvin ja siksi oireet kadonneet. Toivotaan, ettei ole siitä kyse. Tsemppiä ultran odotteluun!

 

[Pikkupikkupikkunen]

Mulla on vähä oireista ollu molemmat raskaudet kyllä muutenki, mutta esikoista oottaessa kaikki oireet hävisi aivan täysin yhdessä yössä, just joskus tuossa rv10 tienoilla. Olin nt-ultraan mennessä aivan varma että siellä ei enää ole elämää, mut kaikki oli ihan normaalisti. Luin mun mielestä jostain täältä foorumilta, että jollekin oli lääkäri selittänyt että noita main istukka ottaa enemmän koppia raskauden jatkumisesta ja se aiheuttaa oireiden vähenemistä. Mutta ylipäätään oireet voi vaihdella päivästä toiseen ja mulla ei oireet eikä oireettomuus oo kertonu mitään. Hyvin ymmärrettävää, että niitä kyttää ja pohtii niin tein itsekin! Tsemppiä ultran ootteluun, alkuraskaus on henkisesti kyllä hankalaa aikaa menetyksen pelon kanssa

 

[Hömelö1]

Oireet voi aaltoilla ja kaikki olla hyvin. Voi olla, että ne kohta taas palaa. Toisaalta keskiraskauteen mennessä muutenkin olo monilla helpottuu. Et ihan vielä keskiraskaudessa ole, mutta ei siihen ole enää kuitenkaan paljoa aikaa. Tietenkin on myös mahdollista, ettei kaikki olekaan hyvin ja siksi oireet kadonneet. Toivotaan, ettei ole siitä kyse. Tsemppiä ultran odotteluun!

Mulla on vähä oireista ollu molemmat raskaudet kyllä muutenki, mutta esikoista oottaessa kaikki oireet hävisi aivan täysin yhdessä yössä, just joskus tuossa rv10 tienoilla. Olin nt-ultraan mennessä aivan varma että siellä ei enää ole elämää, mut kaikki oli ihan normaalisti. Luin mun mielestä jostain täältä foorumilta, että jollekin oli lääkäri selittänyt että noita main istukka ottaa enemmän koppia raskauden jatkumisesta ja se aiheuttaa oireiden vähenemistä. Mutta ylipäätään oireet voi vaihdella päivästä toiseen ja mulla ei oireet eikä oireettomuus oo kertonu mitään. Hyvin ymmärrettävää, että niitä kyttää ja pohtii niin tein itsekin! Tsemppiä ultran ootteluun, alkuraskaus on henkisesti kyllä hankalaa aikaa menetyksen pelon kanssa

Kiitos lohduttavista sanoista Tuntuu niin oudolta että yhtäkkiä kaikki loppuu kuin seinään, mutta ihanaa kuulla että niin voi käydä vaikka kaikki olisi hyvin
Ei auta kuin vain odotella, vaikka piinaavaa ja pelottavaa onkin. Voi kyllä olla että varaan vielä yksityiseltä ultran, jos en jotenkin muuten saa rauhaa. Luulisi että verta alkaisi vuotamaan tai tulisi kipuja, jos kyse olisi keskenmenosta, muttq niin ei kai aina tapahdu Nämä menkkamaiset juilinnat jännittöä, mutta voi ilmeisesti liittyä myös raskauteen.

 

[VäriSointu]

Minulla on kokemus kumminkin päin menneestä tilanteesta. Kesken oli mennyt siinä, missä oireet ei tulleet ollenkaan takaisin. Jatkuneissa raskauksissa oireet on aina sit tulleet jonkinlaisina takaisin jonkin ajan päästä. Paljon tsemppiä näihin viikkoihin!

 

[Hömelö1]

Kövin yksityisellä ultrassa ja kaikki on hyvin

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Jatkan tähän ketjuun vaikka Hömelön tilanne jo ainakin toistaiseksi ratkesikin jo parhain päin, kun oireiden vähyys vaivaa.

Tuntuu että pitäisi olla vaan iloinen pahoinvoinnin ja muiden vaivojen puuttumisesta, mutta samalla se miten olemattomia / hentoisia kaikki tänhetkisen oireet ovat aiheuttaa jatkuvaa huolta ja stressiä siitä onkohan siellä mitään kasvamassa Vuotoa tai voimakkaampia kipuja ei kuitenkaan ole ollut eli ei pitäisi olla syytä huoleen (varmaankaan?), mutta kerro se nyt mielelle jolla on muutenkin taipumus huolehtia kaikesta maan ja taivaan väliltä.

Nurinkurisesti, sellainen ihan pieni juuri ja juuri huomattavissa oleva nälkäpahoinvointi tuntuu suorastaan ihanalta, kun se tuntuu ainoalta hetkeltä (töihin/muuhun tekemiseen uppoutumisen lisäksi) kun mieli pystyy edes hetkeksi lopettamaan oireiden puuttumisesta stressaamisen.

(Olen ensikertalainen, rv6 lopuillaan)

 

[VäriSointu]

Jatkan tähän ketjuun vaikka Hömelön tilanne jo ainakin toistaiseksi ratkesikin jo parhain päin, kun oireiden vähyys vaivaa.

Tuntuu että pitäisi olla vaan iloinen pahoinvoinnin ja muiden vaivojen puuttumisesta, mutta samalla se miten olemattomia / hentoisia kaikki tänhetkisen oireet ovat aiheuttaa jatkuvaa huolta ja stressiä siitä onkohan siellä mitään kasvamassa Vuotoa tai voimakkaampia kipuja ei kuitenkaan ole ollut eli ei pitäisi olla syytä huoleen (varmaankaan?), mutta kerro se nyt mielelle jolla on muutenkin taipumus huolehtia kaikesta maan ja taivaan väliltä.

Nurinkurisesti, sellainen ihan pieni juuri ja juuri huomattavissa oleva nälkäpahoinvointi tuntuu suorastaan ihanalta, kun se tuntuu ainoalta hetkeltä (töihin/muuhun tekemiseen uppoutumisen lisäksi) kun mieli pystyy edes hetkeksi lopettamaan oireiden puuttumisesta stressaamisen.

(Olen ensikertalainen, rv6 lopuillaan)

Minulla raskausoireet alkaneet kunnolla vasta joskus rv7. Tein ensimmäisestä raskaudesta testinkin vasta 6+0. ensin oli sellainen olo, että kuukautiset alkaa hetkenä minä hyvänsä ja sit sellainen ihan tavallinen, niinkuin kuukautiset ois vain jääneet tulematta. Sit pikkuhiljaa tuli oireitakin, mutta ei mitään kovin suurta. Lievää huonoa oloa lähinnä ja väsymystä. Tsemppiä raskauteen!

 

[O.O]

Mulla kahdessa viimeisessä raskaudessa loppu kummassakin oireet 7-8vk yhtäkkiä. Toisessa tuli keskeytynyt keskenmeno ja toinen päättyi onnellisesti vauvan saapumiseen joten omakohtaisesti oireiden loppuminen ei kerro mitään.

 

[Beanie]

Tulin lukemaan tätä, kun jännittelen kanssa oireiden puuttumista. Muutenkin ollut varsin oireeton alku raskaus (9+4) mutta sitten väsymys loppui ja ällötys ruokia kohtaan ainakin väheni. Pohdin kanssa et jos menis vaan yksityiselle niin ei tarviis odottaa vielä 3 viikkoa et tietää missä mennään.

 

[Aakkoset]

Tulin lukemaan tätä, kun jännittelen kanssa oireiden puuttumista. Muutenkin ollut varsin oireeton alku raskaus (9+4) mutta sitten väsymys loppui ja ällötys ruokia kohtaan ainakin väheni. Pohdin kanssa et jos menis vaan yksityiselle niin ei tarviis odottaa vielä 3 viikkoa et tietää missä mennään.

Oireiden puuttuminen tai oireellisuus ei kerro tilanteesta oikeastaan mitään. Meillä ensimmäinen raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon, joka todettiin nt-ultrassa. Voimakkaita oireita, ei kipua tai vuotoa ollut tyhjennykseen asti. Onnistuneessa raskaudessa oli välillä muutamia päiviä ilman oireita ja sitten ne taas palasi. Me käytiin yksityisellä utrassa toisessa raskaudessa, kun pelotti niin paljon keskenmeno. Joten suosittelen käymään, jos se helpottaisi oloasi.

Tsemppiä Todennäköisesti kaikki on kunnossa!

 

[Beanie]

Oireiden puuttuminen tai oireellisuus ei kerro tilanteesta oikeastaan mitään. Meillä ensimmäinen raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon, joka todettiin nt-ultrassa. Voimakkaita oireita, ei kipua tai vuotoa ollut tyhjennykseen asti. Onnistuneessa raskaudessa oli välillä muutamia päiviä ilman oireita ja sitten ne taas palasi. Me käytiin yksityisellä utrassa toisessa raskaudessa, kun pelotti niin paljon keskenmeno. Joten suosittelen käymään, jos se helpottaisi oloasi.

Tsemppiä Todennäköisesti kaikki on kunnossa!

Varasin ajan jo kertaalleen mutta olisi osunut päivää ennen lomalle lähtöä ja mietin et lomalla varmaan epätietoisuus parempi kuin huonot uutiset. Nyt ei enää edes säre rintoja, joten oma olo on kyl sellainen et usko on pohjalla. Lomalta paluun jälkeen ultraan on reilu viikko. Nyt pitäis olla siis 10+4. Rv 9 asti oli oireita ja ne on siis pikkuhiljaa loppuneet, eikä palanneet takaisin.

 

[VäriSointu]

Varasin ajan jo kertaalleen mutta olisi osunut päivää ennen lomalle lähtöä ja mietin et lomalla varmaan epätietoisuus parempi kuin huonot uutiset. Nyt ei enää edes säre rintoja, joten oma olo on kyl sellainen et usko on pohjalla. Lomalta paluun jälkeen ultraan on reilu viikko. Nyt pitäis olla siis 10+4. Rv 9 asti oli oireita ja ne on siis pikkuhiljaa loppuneet, eikä palanneet takaisin.

Paljon tsemppiä, raskaita viikkoja nuo.

 

[Beanie]

Tänään oli ultraääni ja kaikki on hyvin tulin päivittämään siltä varalta, että muilla samoja kokemuksia. Vielä ennen ultraa kävin vessassa ja jotain rusehtavia jäi taas paperiin. Tiesin et itken käy miten vaan, mutta siellä se pikkuinen potki ponnekkaasti menemään. Oireet siis loppuivat varsin nopeasti viikolla 9 jo. Oli hyvin vahva tunne, ettei kaikki ole hyvin. Joten ei se tunnekaan ole oikeassa, kuin vaan satunnaisesti. Tsemppiä kaikille saman kokeneille.

 

[Vargynja]

Tänään oli ultraääni ja kaikki on hyvin tulin päivittämään siltä varalta, että muilla samoja kokemuksia. Vielä ennen ultraa kävin vessassa ja jotain rusehtavia jäi taas paperiin. Tiesin et itken käy miten vaan, mutta siellä se pikkuinen potki ponnekkaasti menemään. Oireet siis loppuivat varsin nopeasti viikolla 9 jo. Oli hyvin vahva tunne, ettei kaikki ole hyvin. Joten ei se tunnekaan ole oikeassa, kuin vaan satunnaisesti. Tsemppiä kaikille saman kokeneille.

Ihana kuulla hyviä uutisia!