Oon aina halunnut olla nuori äiti ja synnyttää esikoisen viimeistään 24-vuotiaana. No, myöhästyin siitä vuodella, mutta on kuitenkin kiva suht nuorena saada lapsia. Oli jotenkin hassua todeta, ettei tässä nyt niin nuoreksi äidiksi ehtinytkään, vaikka tuttavapiirissä ollaankin ensimmäisten joukossa. Mies ei ollut ihan niin pian valmis vanhemmuuteen kuin minä, mutta onneksi oli aikaa antaa hänen ensin kypsytellä asiaa rauhassa, eihän tässä mikään kiire ole vaikka vauvakuumeisena siltä välillä tuntuikin...
Omat vanhempani saivat mut suht nuorena, joten on kiva kun isovanhemmat jaksaa sitten touhuta tulokkaan kanssa! Miehen vanhemmat olivat hänet saadessaan neljäkymmentä, joten heillä ei ihan yhtä paljon riitä virtaa lapsenlapsen kanssa, mutta innoissaan kyllä jaksavat olla! :)