niskaturvotus-ultrasta

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Annu87
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Annu87

Annu87

Silmät suurina ihmettelijä
Heippa!

Kävin eilen ekassa äitiysneuvolassa. Tällä hetkellä mulla on rv 8+4 meneillään. Juteltiin neuvolatätin kanssa kaikesta mahdollisesta ja mm. siitä koska olis eka ultra jne. kysyi myös haluanko, että tehdään vapaaehtoinen niskaturvotus-ultra. Sanoin, että haluan ja tää terkkari sitten teki lähetteen tonne sairaalaan, missä se ultra sitten suoritetaan. Tiedän myös, että tää niskaturvotus-ultra on sellanen mistä tarkistetaan, ettei pienellä ole downin sydroomaa tms.

 mua jäi kuitenkin vaivaamaan, että oliko mun periaatteessa "turhaa" osallistua tohon tutkimukseen, kun sitten terkkari sanoi jotain, että et kyllä iältäsi kuulu tohon riskiryhmään ja sitten kun ei meidän suvussa eikä mun miehen suvussa ole mitään vammaa kenelläkään...

niin että osaako joku kertoa, että onko se niskaturvotus-ultra tarkotettu periaatteessa ennemmin niille, jotka voi kuulua esim. ikänsä puolesta tähän riskiryhmään vai käykö kaikki raskaana olevat yleensä siinä?? kun se on vielä vapaaehtoinenkin! ajattelin ite kuitenkin, että tietää sitten ainakin aikasessa vaiheessa, jos siellä jotain häikkää olis...

olis myös kiva tietää, että miten se tutkimus käytännössä tehdään??
 
Kyllä siellä on ainakin käyny kaikki meidän tuttavat eli alle kolmekymppiset ja me ollaan menossa ehdottomasti kanssa. Tiedän myös, että kaikki eivät käy vaikka kuuluisivat riskiryhmään..... Eli se on jokaisen henkilökohtainen päätös! 


Tsemppiä ;)
 
ja lisäys:

se tehdään ultrassa mittaamalla niskaturvotus ja sitten verikoe. Näin ainakin viimeksi...
 
Niin siis se on vaan normi verikoe mikä otetaan ultran yhteydessä. Meillä Helsingissä otetaan samalla keikalla veriryhmä ja hiv-testi myös verestä että sikälis oli sama vielä antaa tuokin näyte mutta minäpä kieltäydyin tällä kierroksella. Syynä se että jos ultrassa näkyy niskaturvotusta niin sitten saa lähetteen lapsivesipunktioon (siinä vaiheessa ei enää veriseula riitä) niin halutessaan. Mä harkitsen sitten sitä punktiota tarvittaessa mutta keskeytykseen mä en suostu vaikka sieltä sitten jotain löytyiskin eli sen puolesta mietin kannattaako edes mennä tutkimaan mitään.

Nää on jokaisen omia päätöksiä!
 
Me suostuttiin ainakin tohon tutkimukseen. :) Ja ohan se kiva tietää etukäteen jos jotain pikkeavuutta on niin osaa sitten opetella elämään sen asian kanssa.
 
Meillä kävi niin keskusteltiin tosta niskaturvotuksen ottamisesta neuvolatädin kanssa jo ekaal neuvolakäynillä-. No päätettiin laittaa sitte lähete, mentiin ekaan ultraan ja kappas niskaturvotus olikin 3 ja joudeuttin lisätutkimukssin nyt odotellaan tutkimuksen tuloksia.
 
Meillä se olis edessä huomenna!

Ihan kamala viikonloppu lähenee loppuaan, -en ole mitään muuta ajatellutkaan kuin sitä ultraa ja stressannut ihan valtavasti.Ahdistaa ja pelottaa ja kaikkea siltä väliltä. Olenpa jopa itkenytkin ja mieheni pelästyi todella ja pääsi sanomaan ettei ole kun kerran aikaisemmin nähnyt minun itkevän.

Tuonne löpinöitä osastoon kirjoittelinkin tarinaa tästä ihme vauvasta, niinkuin olen alkanut häntä mielessäni alkanut häntä nimittää.... siis olen alkanut uskoa ihmeisiin. Minun ei pitänyt ikinä saada lapsia, 16 vuotta ilman ehkäisyä.....En ole uskaltanut edes katsella vauvojen vaatteita tai muuta, kun tämä on niin epätodellista. Niin tämä on se ainutkertainen mahdollisuus meille saada lapsi.

Pari ihmistä tietää raskaudestani, mutta siihen on kertoilut jäänyt, koska haluan odottaa mahdollisimman pitkään etten joudun kaikille kertomaan jos asiat eivät olekaan hyvin. Ultran jälkeen pitäisi olla vielä mahdollisuus istukkabiopsiaan, jonka jälkeen uskallan kysyttäessä kertoa. istuka tutkimukseen pitäisi päästä ihan tämän iän vuoksi, ellei tämä kaupunki ole siinäkin asiassa päättänyt säästää. Toivottavasti ei.

Nyt yritän rentoutua parhaani mukaan ja selvitä huomis aamuun ja sen mukaan homma eteneee

Odotuksen iloa kaikille

 
Tsemppiä sinulle Mimmikkä. Kyllä siellä kaikki hyvin on. Sitapaitsi erikoistapauksissa voit saada lähetten myös naistenklinikalle Helsinkiin, joten ei huolta.
 
Se puhelu tuli pian! Kiitos sikiöntutkimus yksikköön siitä.

Meillä on aika jo tällä viikolla. Elämää nähneenä ja kokeneena (esim yhden miehen nuorena kuolemalle menettäneenä), en ikinä koskaa voinut uskoa että mikään tuska voisi olla näin suurta ja alleen musertavaa. Yritän epätoivon vimmalla yrittää toivoa pitää yllä, mutta se ei tunnu millään onnistuvan.
 
Hei Mimmikkä,

Myös me menemme huomenna sikiötutkimusyksikköön - toistaiseksi vain eri syystä kuin te. Siellä kyllä tuntuvat olevan hyvinkin jämäköitä ja asiantuntevia. Ei tarvitse kuin nimensä sanoa, niin kuka tahansa puhelimeen vastaakaan, osaa auttaa ja neuvoa. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin!

Me käymme keskustelemassa mahdollisista tutkimuksista. Jossain taisinkin mainita, että miehen suvussa kulkee perinnöllinen sairaus, joka kuuluu niihin, jotka voidaan tutkia ja sen jälkeen päättää mitä tehdään. Minulla ei tätä geenivirhettä onneksi ole, joten riski on marginaalinen, mutta haluavat silti keskustella. Joskus näinkin päin.

Torstaina meillä on virallinen np-ultra, joten voihan se olla että pompauttavat meidät sitten joka tapauksessa takaisin tuonne sikiöyksikköön :-/.

Tsemppiä sinulle, ahdistus on varmasti suuri, mutta yritä ajatella niin, että onneksi asiat selviävät jossain määrin jo tällä viikolla.
 
Onneksi ne testit on Mimmukka aikas luotettavia ja toisaalta se riski on loppujen lopuksi hirmu pieni, joten älä huolehdi. tulos tulee viikossa, Meillä oli normaali ja tunne oli helpottava kun sai tietää ei pienokaisella ole mitään hätää.
 
Itse kävin edellisessä raskaudessani  tuossa niskatuvotus- ultrassa vaikka monet sanoivat että ei siellä mitään vikaa ole ja tulee vain turhaa stressiä vääristä diagnooseista.
Olen tyytyväinen että kävin koska tulokset eivät olleet hyviä. Jatko tutkimuksena oli istukkanäytteen otto jossa selvisi että kromosomi poikkeavuutta ei ole mutta todella paha kehityksellinen häiriö jota ei vois koskaan korjata. Päädyin tällöin pitkän keskustelun mieheni ja lääkärin kanssa keskeytykseen, koska elin mahdollisuuksia ei tällä pikkuisella olisi ollut, eli keskenmeno ois tullut jossain muussa vaiheessa. Itselle jäi tästä ihan hyvä kuva ettei ne ole aivan vääriä diagnooseja koska näin sikiön omin silmin laitoksella keskeytyksen jälkeen.

Jälkeen päin mietittynä olisi ollut kauheampaa kun olisi mennyt kesken vaikka viikoilla 20 tai jotain. en kuitenkaan vielä tuntenut liikkeitä enkä muita niin kunnosllista tunnesidettä ei kerennyt tulla, vaikka vaikeaa se oli silloinkin.


Nyt olen onnellisesti uudestaan raskaana ja parin viikon päästä olisi tuo kyseinen ultra uudestaan. Jännityksellä odotan tuota käyntiä, jospa nyt kaikki olisi jo hyvin.
Ja tuop esikoinen tulisi vihdoin maailmaan.
 
Itsellä olisi np-ultra vasta ensi tiistaina.. jännittää ja pelottaa mielettömästi.. muutenkin tämä raskaus on ollut alusta asti äärettömän vaikea ja olen saanut kokea ihan kaiken verenvuodosta ja tuulimuna-epäilyistä oksenteluun... maanantaina olin neuvolassa ja kuultiin sydänäänet, se on mun ainoa ilon pisara ja toivon pilkahdus tällä hetkellä.. Miten yleistä on, että np-ultrassa löytyy jotain huolestuttavaa..??
 
Minun tietääkseni ei hirveän yleisiä ole nuo huolestuttavat tiedot ja onhan niissä hyvät jälki tutkimukset asioiden varmistamiseksi..Ainakaan ei nuo erittäin huonot uutiset, nyt viime syksyn ja tämän kevään aikana on ollut yllättävän paljon noita huonoja uutisia mutta taineet vähentyä nytten kesää kohden. Liekkö noilla luonnon mullistuksilla jotain asiaa tapauksiin.:(





 
Eilen olimme sikiöntutkimus yksikösssä naistenklinikalla. Koko päivän retki siitä kehkeytyi. Niin upea henkilökunta ettei ole todellistakaan.

Ensin meillä oli ultratutkimus, jonka yhteydessä kuulin, että serumitestissä olimme myös narahtaneet kiinni. Se nyt ei ollut mikään yllätys tuon ikäkertoimen vuoksi, positiivista siinä oli se,että normi suhdeluku on 1/250 ja ikäiselläni suhdeluku 1/35 niin minulla suhdeluvuksi tuli 1/160. No riskiä on, mutta istukkanäyte on otettu.

Ultrassa todettiin edelleen poikkeama, mutta nyt ammattilaisten toimesta pystyttiin kertomaan paljon. Maanantaina kotikaupungissa kerrottiin että vatsan aluella on suuri poikkeama ja minä kuvittelin, että vatsa on jäänyt sulkeutumatta tai että on suuri tyrä ja raskauden keskeytys olisi ensisijainen vaihtoehto. Tilanne kuitenkin oli se että lapsen sisäelimet löytyivät jopa virtsarakkoa myöten ja niskaturvotusta ei ollut lainkaan, ongelma on paksunsuolen alueella, nestettä eikä vastaavaa ollut lainkaan vatsaontelossa, mikä olisi ollut hälyttävää. Varmuudella eivät pystyneet vielä kertomaan paksunsuolen ongelmasta, muuta kuin sen ettei ole koko paksunsuolen alueella ja vaikuttaa ahtaumalta, mutta uudelleen tie vien STY:öön kolmen viikon päästä. Sanoivat jopa, että ääritapauksessa asia voi korjaantua itsekseenkin. 

Keskusteltiin perinnöllisyyslääkärin kanssa, joka kertoi että mahdollinen löydös voisi viitata Downin syndroomaan, mutta todennäköisyys ei kasva aikaisemmista lukemista siis siitä 1/160. Tämän jälkeen odottelemaan istukkabiopsiaan pääsyä.

Kohdallani olikin jostain syystä vaikea saada näyte ja joutuivat ronkkimaan useampaan otteeseen vaikka istukka olikin hyvässä kohdassa. Näyte saatiin kuitenkin otettua, mutta voi olla että tarvitaan vielä uusi näyte koska näyte oli niukka. Varsin epämiellyttävä toimitus, mutta tyytyväinen olen, että nyt on kaikki voitava tehty.

Ensi viikon perjantaihin mennessä ensimmäiset tulokset tulevat ja loppuja odotellaan 3-4:n viikon päästä. Nyt vaan toivomaan ettei puhelin soittoa kuulu vaan että itse joudun sinne päin perjantaina soittelemaan.

Piinaviikot on edessä, mutta nyt kuitenkin on helpottunut ja rauhallinen mieli.


 
Me jouduttiin siis siihen niskaturvotus sikiötutkimukseen. Tulokset tulivat jo aikaa sitten, mutta ajattelin vain kertoa tulos on normaali eli ei mitään kromosomipoikkeavuuksia ole. Saimme myös tietää sukupuolen ja olen niin onnellinen kun tiedämme senkin jo nyt varmasti.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top