Nimi masuasukille

[Meriy]

Elikkäs, maailma on nimiä pullollaan, mutta mikä valita oman rakkaan nimeksi. Ollaanko teillä jo alettu pohtimaan tulevan pienokaisen nimeä? Toisille nimen valitseminen on todella helppoa, toiset taas eivät puolisonsa kanssa meinaa päästä yhteisymmärrykseen. Jaetaan täällä kokemuksiamme nimen valinnasta.

 

[Meriy]

Meillä nimet tuli pienen pähkäilyn jälkeen valittua sopuisasti. Nyt olen kuitenkin alkanut miettimään mahdollista pojan toista nimeä uudestaan. Alunperin oli tarkoitus antaa mieheni isän toinen nimi lapselle toiseksi nimeksi. Nyt kuitenkaan en siihen enää suostu, kun appi on niin törkeästi käyttäytynyt meitä ja masuasukkia kohtaan. En sitten tiedä miten mieheni tulee tähän suhtautumaan. Vähän jouduttiin kättä vääntämään jo sukunimen puolesta, omastani en tahdo luopua, se on sen verran erikoinen ja erikoiseen mieltyneenä mieheni nen-loppuinen sukunimi ei miellytä, nyt vielä vähemmän kiitos apen. Lapselle ja minulle siis tulee minun sukunimeni huolimatta siitä päätämmekö mennä naimisiin ennen lapsen syntymää. Mieheni saa sitten päättää ottaako minun sukunimeni vai pitääkö omansa.

 

[SiD87]

Meillä on sinänsä hassu tilanne miehen kanssa että tyttöjen nimistä ollaan suunnilleen samoilla linjoilla ja päästäisiin yhteisymmärrykseen, mutta poikien nimissä meillä on täysin eri maku! Esikoisenkin nimestä käytiin semmonen kädenvääntö että poika oli melkein kuukauden ikäinen ennenkuin nimi ilmotettiin väestörekisteriin. Silloinkin minä annoin periksi vaikka en hirveästi nimestä pitänytkään... Nyt tätä toista odotellessa tytölle on jo nimi valmiina mutta jos sattuukin olemaan poika, alkaa taas hirmuinen pohdiskelu ja väittely.. Täytynee tällä kertaa alottaa sitten vaikka heti tokan ultran jälkeen se nimen miettiminen ettei pikkukakkostakin kutsuta nimellä "vauva" elämänsä ekaa kuukautta :D Ja tuosta sukunimi-asiasta vielä: itsekin olen hyvin mieltynyt omaan erikoiseen sukunimeeni, eikä mieheni perisuomalainen -nen loppunen nimi houkuttanut kun menimme naimisiin. Minulle oli kuitenkin tärkeää että minulla on sama sukunimi lapseni kanssa, joten lapsella on miehen sukunimi ja minulla yhdistelmäsukunimi. Hyvä kompromissiratkaisu minusta :) Toki ymmärrän että appesi takia nimi voi siksikin tuntua vastenmieliseltä, meillä kun ei sitä ongelmaa ollut. Mieheni vanhemmat (varsinkin isä) ovat aivan ihania!

 

[Minnuska89]

Meillä on ollut esikoisellekin nimi valmiina jo ennen kuin sitä on ollut olemassa :D Ja tälle toiselle on nimi valmiina, on se sitten tyttö tai poika :) Ja yhdessä ollaan päätetty tuleville lapsille nimet :)

 

[~Petruska~]

Meillä on tytön nimi aivan selvä ja heti päästiin yhteisymmärykseen, mutta pojalle ei sitten keksitä millään nimeä..  Kalenterista ollaan kaikki nimet käyty läpi eikä mikään miellytä. Molemmat "salaa" toivotaan poikaa, mutta tämän nimi asian myötä tuntuu, että helpommalla päästäisiin jos tyttö tulisi.
Tietysti voihan se nimi sieltä pompsahtaa kun masuasukin vihdoin saa syliinsä..

 

[M1nttu]

Nimiä on ehditty pähkäilemään lähes kolmen vuoden yrityksen aikana :) Pojalle ja tytölle on jo nimet olemassa, mutta saas nähdä sitten kun lapsi syntyy, että vieläkö nimet kelpaavat vai pitääkö tarkistaa.. Mies on pojan nimen suhteen paljon rantumpi, ei saa olla mikään "uusinimi" eikä "nössönimi" :D Minun mielestä lapsen nimi on niin tärkeä, että kyllä sen pitää olla molemmille vanhemmille mieluinen, siksi en ala miestä "painostamaan" mihinkään tiettyyn nimeen, jos hän ei siitä tykkää. Useampi nimi jouduttiin hylkäämään sillä perusteella, että niissä on r-kirjain, koska tulevalla papalla on ärrävika niin ei viitsi sen takia laittaa.

Minä haluaisin mennä naimisiin ennen lapsen syntymää, että kaikilla olisi sama sukunimi, mutta katsotaan mitä mies tuumaa.

 

[Mimmu86]

Meillä oli esikoiselle nimi jo heti rakenneultran jälkeen mutta sitten kun liikkeet alkoi tuntua selvemmin ja herra osoittaa masussa "luonnetta" niin totesin vaan miehelle ettei se nimi enää vaan sovi...Toinen nimi tuli perintönä mutta etunimeä sitten metsästettiin aika pitkäänkin kunnes löytyi. Nyt myös tytölle olisi toiset nimet jo tiedossa ja lupasin että mies saa sitten valita etunimen. Tytön toiset nimet tulisivat mun toiveesta joten tasapuolisuuden nimissä. Pojan nimeä ollaan sivumennen välillä mietitty muttei vielä paneuduttu asiaan kunnolla.

 

[Meriy]

Olen tässä jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni nimeä Ossian ja siis nimenomaan toiseksi nimeksi pojalle. En ole vielä mieheni mielipidettä raaskinut kysyä. Omaan korvaani Ossian kuulostaa hyvältä ja olen aika kiintynyt nimeen. Mieheni jos sitten teilaa koko nimen, niin suruhan siinä tulee. Pitää varmaan vähän kierrellen tiedustella kuulostaako nimi hassulta hänen korvaansa.

 

[innna]

Meillä on tytölle valmiina koko nimi ja pojalle olisi etunimi tiedossa :) mun ehdotus on tytön nimi ja pojan nimi on sellainen, mistä molemmat kovasti tykätään :) esikoisen nimeä miettiessä selailtii nimikirjoja ja mietittin niitä nimiä, mistä molemmat pidettiin. Mies alkoi käyttää yhtä näistä nimistä kun tyttö vielä oli masussa ja eihän sit nimeä sitten enää pystynyt vaihtamaan kun siihen oli jo niin tottunut, vaikka itse en "osannut" käyttää nimeä kuin vasta ristiäisten jälkeen. 

 

[Desiree84]

Meillä ei oo vielä mitään käryä tulevan vauvan nimestä.. esikoisenkin nimen mä keksin ja mies sitten pienten pohdintojen jälkeen sen hyväksy.   taitaa taas mennä vähän samalla kaavalla, nyt vaan ei oo ihan niin hirveesti ylimääräistä aikaa ettiä nimeä, kun on tuo esikoinen tuossa jaloissa pyörimässä. Esikoisen nimi oli mukamas aika harvinainen, mut nyt samannimisiä on jo alkanut tulla vastaan. Haluttaisiin kyllä tälle toisellekin sellanen ei ihan "perussuomalainen" nimi, mut taidan vielä odottaa siihen rakenneultraan asti, josko siellä sitten selviäisi sukupuoli niin olis edes hiukan helpompaa miettiä nimeä. :) Jostain syystä mun on helpompi miettiä tyttöjen, ku poikien nimeä... noo, kyl se sit aikanaan ratkeaa...

 

[liipor]

Mä oon ollut hulluna nimiin jo pienestä pitäen  Jos oikein muistan, niin jo lelujen nimeäminen oli musta tosi mukavaa ..ja siis se nimen miettiminen kesti pitkään. Teininä olin jo sitten kirjoittanut lähes kokonaisen kirjan nimistä, ja niiden merkityksistä. Gummerus kiinnostui kirjan kustantamisesta, mutta peruutin itse ajatuksen kirjasta viime metreillä.

Noh nyt kun nimen miettiminen on viimein ajankohtaista, on yllättävän vaikeeta valita sitä parasta nimeä   Ehdotuksiahan mulla on sekä tytölle & pojalle kummallekin kymmeniä, mut mikään ei tunnu täysin sopivalta. Oon ajatellut, et ehkä pitäisi odottaa et lapsi on syntynyt, ja tunnustella vauvan kanssa hälle sopivaa nimeä.

Sen oon kuitenkin huomannut et mulla (toisin kuin monilla yllä kirjoittaneilla) on suhteessa helpompi keksiä pojalle nimeä.

 

[peekay67]

Meillä lapset nimetään samalla tavalla: ensimmäinen nimi on kutsumanimi, jonka täytyy olla joku kansainvälisesti helppo lausuttava (esikoisella Olivia), kun mä ja mun suku ollaan suomalaisia ja mies ja hänen sukunsa siis nigerialaisia. Toinen nimi tulee sitten isän äidinkielellä (joka siis on igbo). Ja kolmas nimi tulee mun suvusta (esikoisella on mun toinen nimi). Sukunimeksi lapset saa isän sukunimen, kun minä ainakin elättelen toiveita, että sitten jossain vaiheessa mekin mennään ihan naimisiin ja mustakin tulee samanniminen. :)

 

[Pikkukakkonen]

Meillä kävi tytön etunimen/kutsumanimen päättäminen tosi helposti. Mä sen keksin ja mieskin innostui. Pojan nimi onkin sitten hankalampi, mulla olis pari ehdotusta joille mies ei kuitenkaan aivan ole vielä lämmennyt. Kaikki läheiset tuntuvat uskovan, että tyttö olis tulossa, eli ehkä päästään helpolla?:)

Mun suku on kaksikielinen, joten alusta asti on ollut selkeää, että nimen on kuulostettava hyvältä molemmilla kielillä. Miehen sukunimikin on kansainvälinen, eli ihan sellainen "perussuomalainen" nimi ei ehkä ihan sopisi. Toiset nimet tulee varmaan perintönä sitten meidän vanhemmilta ja isovanhemmilta.

 

[Mimmuli90]

Tytölle meillä ois valmiina koko nimi :) Mies on jo ihme kyllä monta vuotta tykännyt siitä nimestä ja ajatellut että jos sillä joskus on tyttö niin se nimi ois nätti... Paljastan nimen jos tulee tyttö :D

Pojalle taas ei mitään haisua... Jotenkin se tytön nimi oli nii helppo päättää, mutta pojalle tuntuu olevan hirveästi hyviä vaihtoehtoja kun minulla tai miehellä ei ollut nimeä valmiina mielessä..

Aiemmin tykänny hirveästi näistä nimistä: Mikael, Rasmus, Joona. Nyt tuntuu et nuo kaikki on vääriä nimiä, masussa olevalla pikkuisella on selvästi oma persoona. Se on kauhean aktiivinen liikkuja :) Musta tuntuu et vasta sit ku lapsi syntyy ja näen sen kasvot ja luonteen niin voin olla varma nimestä :D Mut onneksi nimeä ei tarvitse päättää heti.

 

[Bessie]

Meillä tulee kyllä vielä nimen kanssa vaikeaa. Tai on meillä pojalle jo valmiina nimi, mutta tytön nimestä ei tunnuta pääsevän ollenkaan yhteisymmärrykseen. Ehkä ongelmaa ei tulekaan, jos poika sieltä tulee, mutta itsellä on jotenkin tosi vahva olo, että se olisi tyttö. Saas nähdä :)

Tytön nimen keksimistä vaikeuttaa vielä se, että haluttaisiin antaa toiseksi nimeksi jouluna kuolleen anopin etunimi. Mutta siihen rimmaavia nimiä ei sitten niin vain löydykään. Ja tuosta anopin nimestä johtuen pitää sitten antaa pakosti kolmaskin nimi, muuten on tökerön kuuloinen. Joten pohtimista riittää!

 

[Al-mari]

No me ollaan miehen kanssa ajateltu luontoaiheisia etunimiä (meidän molempien etunimet on luonnosta). Tytölle tulisi Kielo, Vanamo tai Varpu ja pojalle Ahti, Otso tai Leimu.  Toiset nimet tulee suvulta. Molempien suvussa kulkee samat nimet niin aika helppoa. Sukunimi on sitten tietenkin miehen, kun on harvinainen. Ja helpompi on minunkin sitten ottaa miehen sukunimi kun naimisiin mennään.
Mies on kyllä antanut valtuudet minulle nimien keksimiseen, vaikka ne täytyy hyväksyttää hänellä :D