Neuvolakortti, mihin sitä käytät?

Aaltokukka

Seurustelun sensei
Tammikuiset 2023
Helmikuiset 2023
Helmikuiset 2025
Kuinkas on pidättekö neuvolakorttia "aina" mukana?
Oletko näyttänyt sitä esim. diabeteshoitajalle, hammaslääkärille tai yksityisellä puolella ultrassa käydessäsi.
Pidätkö sitä mukana esim. liikenne onnettomuuden varalle tai ulkomaille matkustaessasi?
Onko sinullakin siinä Post-in lappu, jossa vitamiini ja lääkkeet lueteltu?
Mulla sen ovat halunneet nähdä hieroja, yksityinen gyne ja yksityinen hammashoitaja. Kulkee käsilaukussa...
 
Mielenkiintoista. En ole koskaan ajatellut, että neuvolakortille olisi muualle tarvetta, kun neuvolaan ja synnytykseen. Otin neuvolakortin+raskaustodistuksen varuilta mukaan kun kävin ottamassa koronarokotteen raskausaikana. Ei kysytty, viikkoja oli sen verran paljon kasassa, että taidettiin uskoa minun kuuluvan riskiryhmään ison vatsani kanssa. Muualla, esimerkiksi hieronnassa ei ole koskaan kysytty, on ihan riittänyt että kerron olevani raskaana. Samoin hammaslääkärille mennessä olen laittanut tiedon raskaudesta esitietolomakkeen kanssa, ja se on riittänyt.

En usko, että kantaisin neuvolakorttia mukana sen enempää kun nytkään, sillä jos käynti on terveydenhuollon parissa, he voivat tarkistaa raskauden ja diagnoosin "Todettu raskaus" Omakannan kautta. Mutta, en myöskään näe, että tuosta neuvolakortista on mitään haittaa, varsinkin jos sattuisi käymään pahasti, eikä raskaus vielä näy kunnolla :thumbs-up:
 
Itse pidin neuvolakorttia kummassakin raskaudessa aina laukussa. Oli sitten ainakin varmasti mukana silloin kun tarvittiin. Muistaakseni sitä ei ikinä kysytty muualla kuin neuvolassa ja ultrissa. No kerran kuopusta odottaessa kaaduin loppuraskaudesta ja kävin naistenpolilla tarkistuksessa. Silloin sitä luonnollisesti tarvittiin.
 
Neuvolakorttia olen pitänyt laukussa/repussa jostain puolivälistä eteenpäin. Alkuraskaudessa olen sen saanut yksityiseltä ultrassa ja he ovat sinne täyttäneet ultran löydökset ja omassa neuvolassa sitten loput tiedot. Päivystyksessä sinne on myös käyristä jotain tietoja merkattu ja koko arviota yms.
 
En ole käyttänyt neuvolakorttia muualla kuin neuvolakäynneillä, ultrissa tai muissa raskauteen liittyvissä ylimääräisissä tutkimuksissa ja synnyttämään mennessäni enkä myöskään kuljeta neuvolakorttia mukanani. Näin olen toiminut kaikissa kolmessa raskaudessani.
 
Ei ole kyselty neuvolakorttia missään muualla kuin neuvolassa, joten en pidä sitä mukanani muuta kuin neuvolakäynnillä. Viimeksi (eilen) tosi unohdin sen kotiin, mutta neuvolalääkäri kirjoitti lapulle tiedot jotka kotona sitten täytin itse neuvolakortille.
 
Mielenkiintoista. En ole koskaan ajatellut, että neuvolakortille olisi muualle tarvetta, kun neuvolaan ja synnytykseen. Otin neuvolakortin+raskaustodistuksen varuilta mukaan kun kävin ottamassa koronarokotteen raskausaikana. Ei kysytty, viikkoja oli sen verran paljon kasassa, että taidettiin uskoa minun kuuluvan riskiryhmään ison vatsani kanssa. Muualla, esimerkiksi hieronnassa ei ole koskaan kysytty, on ihan riittänyt että kerron olevani raskaana. Samoin hammaslääkärille mennessä olen laittanut tiedon raskaudesta esitietolomakkeen kanssa, ja se on riittänyt.

En usko, että kantaisin neuvolakorttia mukana sen enempää kun nytkään, sillä jos käynti on terveydenhuollon parissa, he voivat tarkistaa raskauden ja diagnoosin "Todettu raskaus" Omakannan kautta. Mutta, en myöskään näe, että tuosta neuvolakortista on mitään haittaa, varsinkin jos sattuisi käymään pahasti, eikä raskaus vielä näy kunnolla :thumbs-up:
Mullahan raskaus, uskoakseni, ei yhtäkään ulospäin näy etenkään satunnaisen tarkastelijan silmään.
Käytän myös suht.paljon ei kunnallisen puolen palveluita, kun työnantaja niitä kompensoi.
Hieroja totesi ettei ole edes huomannut Valviraan varten kerättävissä asiakastietolomakkeessa olevan moista " kysymyspuutetta", samoin oli hammashoidossa.
Molemmat kysyvät aina onko uusia terveysjuttuja? Eivät he itse korttia lukeneet, pelkkä muovikotelo esittäminen riitti avaamaan keskustelun.
 
Ei ole kyselty neuvolakorttia missään muualla kuin neuvolassa, joten en pidä sitä mukanani muuta kuin neuvolakäynnillä. Viimeksi (eilen) tosi unohdin sen kotiin, mutta neuvolalääkäri kirjoitti lapulle tiedot jotka kotona sitten täytin itse neuvolakortille.
Kiva, että onnistui noin!
Toivottavasti sulla on mun harakanvarpaita parempi/selvempi käsiala 🍀
 
Oon molemmissa raskauksissa pitänyt aina mukana.
Meillä siis sama linja. Mukana se on mulla varmuuden vuoksi, että jos jotain sattuu enkä pysty puhumaan...
Mulla neuvolan täti ohjeisti vahvasti niin tekemään korttia antaessaan. Toki hän tiesi mun "aina voi jotain aina sattua alttius" historiani.
Oma-napaisesti ajatellen on sattunutkin, ainakin minulle.
Sieltä: "ei nytkään, ainakaan ollut mun oma syy" listassa löytyy esim seuraavaa:
- hammaslääkäri puudutti viisarin poistoa varten alaleukaa=allergia reaktio, hengitys tukkoon ja ambulanssilla sairaalaan...
- seisoin junassa, hätäjarrutus= kaaduin, kylkiluita poikki, olkapää rikki
- matkustin ratikalla, istuin. iso pakettiauto ajoi talviliukkaalla sen kylkeen. Osui istuin penkkiini viereen = lensin lattialle, kylkiluita murtui...
-toisen näyttelyjärjestäjän seinä kaatui mun jalan päälle meidän omaa osastoa pystyttäessä= jalka jäi puristuksiin, siihen tuli traumaperäinen veritulppa , vaati leikkauksen.
-rattijuoppo törmäsi ylinopeudella risteyksessä seisovan autoni perään. = turvatyyny laukesi, näkökentässä häiriöitä vieläkin väsyneenä, kasvot paleltuvat herkästi.
- narkkari juoksi vartijoita karkuun metron rullaportaissa kaataen takanani olleen mummon mun selkään= olkapäästä käsi sijoiltaan.
- istuin sohvalla ja sen yläpuolella oleva nukkumaparven seinäkiinnitys petti, sohvan korkea selkänoja otti onneksi pääosan tavaroista vastaan= selkä ja hartia alueen ruhjeet, solisluu poikki.

ja ehkä omaa syytä luettelo:
- hirvikolari ison uroshirven kanssa suv-autosta tuli tuulilasi hirven sarvien voimasta sisään, löin leukani rattiiin = yläetuhampaat rikki
- astuin mökillä metsässä maa-ampiaisten pesään ja hävisin niille paikalta poistumisen lähtönopeudessa= tuli sairaalareissu pistojen myrkytysreaktiosta.
- ajoin veneellä uppotukkiin= lensin veneen sisällä pääni johonkin kolhien = aivotärähdys.
- tuntematon huitaisi puukolla selkään erehtyessään ravintolan tungoksessa henkilöstä = monen päivän sairaalareissu. Mulla verikoe näytti nollaa, kovensi puukottajan tuomiota.
- vanha mökin huopakatto petti lumen pudotuksessa= nilkka solmussa, polvi puristui, lonkka ruhjoitui ja taas oli sairaalareissu.
- ulkoilutin ystäväni pientä koiraa, iso koira ohitti meidät, karkasi omistajaltaan, juoksi meidät kiinni, puri pientä ja minun hihna kättä= tikkiarvet yhä pitkin vasenta kämmentä ja käsivartta.

Ehkäpä minun kannattanee pitää aina korttia mukana, eikös?
 
Muokattu viimeksi:
Olin aina hirveen huono kantamaa sitä korttia mukana. En käytä käsilaukkua tms. Mullekin loppu raskaudessa neuvolasta sanottiin et nyt kannattaa alkaa kuljettaa sitä mukana joka kauppa reissulla yms. Jos vaikka synnytyskäynnistyykin. En silti muistanu juuri ikinä 🙈
 
Olin aina hirveen huono kantamaa sitä korttia mukana. En käytä käsilaukkua tms. Mullekin loppu raskaudessa neuvolasta sanottiin et nyt kannattaa alkaa kuljettaa sitä mukana joka kauppa reissulla yms. Jos vaikka synnytyskäynnistyykin. En silti muistanu juuri ikinä 🙈
Tuohan on ollut hyvä neuvo! Ilmeisesti et ollut kaupassa, kun...
 
Meillä siis sama linja. Mukana se on mulla varmuuden vuoksi, että jos jotain sattuu enkä pysty puhumaan...
Mulla neuvolan täti ohjeisti vahvasti niin tekemään korttia antaessaan. Toki hän tiesi mun "jotain voi aina sattua alttius" historiani.
Oma-napaisesti ajatellen kaikkea voi aina sattua, ainakin minulle.
Sieltä: "ei nytkään, ainakaan ollut mun oma syy" listassa löytyy esim seuraavaa:
- hammaslääkäri puudutti viisarin poistoa varten alaleukaa=allergia reaktio, hengitys tukkoon ja ambulanssilla sairaalaan...
- olin junan sisällä seisomassa sen hätäjarruttaessa= kylkiluita poikki, olkapää rikki
- olin ratikan sisällä istumassa ison pakun auton ajaessa talviliukkaalla sen kylkeen. Osui istuin penkkiini viereen = lensin lattialle, kylkiluita murtui...
-toisen näyttelyjärjestäjän seinä kaatui mun jalan päälle meidän omaa osastoa pystyttäessä= jalka puristui, siihen tuli traumaperäinen veritulppa , vaati leikkauksen
-rattijuoppo törmäsi ylinopeudella risteyksessä seisovan autoni perään = turvatyyny laukesi, näkökentässä häiriöitä vieläkin väsyneenä, kasvot paleltuvat herkästi.
- narkkari juoksi vartijoita karkuun metron rullaportaissa alaspäin kaataen takanani olleen mummon mun selkään= olkapäästä käsi sijoiltaan.
- istuin sohvalla ja sen yläpuolella oleva parven seinäkiinnitys petti, sohvan korkea selkänoja otti onneksi pääosan tavaroista vastaan= selkä ja hartia alueen ruhjeet, solisluu poikki.

ja ehkä omaa syytä luettelo:
- hirvikolari ison uroshirven kanssa suv autosta tuli tuulilasi hirven sarvien voimasta sisään, löin leukani rattiiin = yläetuhampaat rikki
- astuin mökillä metsässä maa-ampiais pesään ja hävisin niille paikalta poistumisen lähtönopeudessa= tuli sairaalareissu pistojen myrkytysreaktiosta.
- ajoin veneellä uppotukkiin= lensin veneen sisällä pääni johonkin kolhien = aivotärähdys.
- tuntematon puukotti selkään erehtyessään ravintolan tungoksessa henkilöstä = monen päivän sairaalareissu. Mulla verikoe näytti nollaa, kovensi puukottajan tuomiota.
- vanha mökin huopakatto petti lumen pudotuksessa= nilkka solmussa, polvi puristui, lonkka ruhjoihtui ja taas oli sairaalareissu.
- ulkoilutin ystäväni pientä koiraa, iso koira ohitti meidät, karkasi omistajaltaan, juoksi meiidät kiinni, puri pientä ja minun hihna kättä= tikkiarvet yhä pitkin vasenta kämmentä ja käsivartta.

Ehkäpä minun kannattanee pitää aina korttia mukana, eikös?
Hui, aikamoisia kommelluksia tullut sinulla kyllä eteen! :Grimacing Face: Ehkä tuo neuvolakortti voisi tosiaan roikkua mukana käsilaukussa. Pelkään aina itse vaan hukkaavani sen, joten olen sen takia halunnut pitää kaikki tällaiset tärkeät kotona. Tosin olen myös huono ottamaan mukaan edes puhelinta, henkkareita tai lompakkoa (ellen ole menossa kauppaan), eikä sekään aina niin hirmu hyvä juttu ole..
 
Meillä siis sama linja. Mukana se on mulla varmuuden vuoksi, että jos jotain sattuu enkä pysty puhumaan...
Mulla neuvolan täti ohjeisti vahvasti niin tekemään korttia antaessaan. Toki hän tiesi mun "jotain voi aina sattua alttius" historiani.
Oma-napaisesti ajatellen kaikkea voi aina sattua, ainakin minulle.
Sieltä: "ei nytkään, ainakaan ollut mun oma syy" listassa löytyy esim seuraavaa:
- hammaslääkäri puudutti viisarin poistoa varten alaleukaa=allergia reaktio, hengitys tukkoon ja ambulanssilla sairaalaan...
- olin junan sisällä seisomassa sen hätäjarruttaessa= kylkiluita poikki, olkapää rikki
- olin ratikan sisällä istumassa ison pakun auton ajaessa talviliukkaalla sen kylkeen. Osui istuin penkkiini viereen = lensin lattialle, kylkiluita murtui...
-toisen näyttelyjärjestäjän seinä kaatui mun jalan päälle meidän omaa osastoa pystyttäessä= jalka puristui, siihen tuli traumaperäinen veritulppa , vaati leikkauksen
-rattijuoppo törmäsi ylinopeudella risteyksessä seisovan autoni perään = turvatyyny laukesi, näkökentässä häiriöitä vieläkin väsyneenä, kasvot paleltuvat herkästi.
- narkkari juoksi vartijoita karkuun metron rullaportaissa alaspäin kaataen takanani olleen mummon mun selkään= olkapäästä käsi sijoiltaan.
- istuin sohvalla ja sen yläpuolella oleva parven seinäkiinnitys petti, sohvan korkea selkänoja otti onneksi pääosan tavaroista vastaan= selkä ja hartia alueen ruhjeet, solisluu poikki.

ja ehkä omaa syytä luettelo:
- hirvikolari ison uroshirven kanssa suv autosta tuli tuulilasi hirven sarvien voimasta sisään, löin leukani rattiiin = yläetuhampaat rikki
- astuin mökillä metsässä maa-ampiais pesään ja hävisin niille paikalta poistumisen lähtönopeudessa= tuli sairaalareissu pistojen myrkytysreaktiosta.
- ajoin veneellä uppotukkiin= lensin veneen sisällä pääni johonkin kolhien = aivotärähdys.
- tuntematon puukotti selkään erehtyessään ravintolan tungoksessa henkilöstä = monen päivän sairaalareissu. Mulla verikoe näytti nollaa, kovensi puukottajan tuomiota.
- vanha mökin huopakatto petti lumen pudotuksessa= nilkka solmussa, polvi puristui, lonkka ruhjoihtui ja taas oli sairaalareissu.
- ulkoilutin ystäväni pientä koiraa, iso koira ohitti meidät, karkasi omistajaltaan, juoksi meiidät kiinni, puri pientä ja minun hihna kättä= tikkiarvet yhä pitkin vasenta kämmentä ja käsivartta.

Ehkäpä minun kannattanee pitää aina korttia mukana, eikös?
Voi ei, sulle on kyllä sattunut ja tapahtunut! 😲 Suosittelen kyllä sun kohdalla neuvolakortin mukana pitämistä!
 
Hui, aikamoisia kommelluksia tullut sinulla kyllä eteen! :Grimacing Face: Ehkä tuo neuvolakortti voisi tosiaan roikkua mukana käsilaukussa. Pelkään aina itse vaan hukkaavani sen, joten olen sen takia halunnut pitää kaikki tällaiset tärkeät kotona. Tosin olen myös huono ottamaan mukaan edes puhelinta, henkkareita tai lompakkoa (ellen ole menossa kauppaan), eikä sekään aina niin hirmu hyvä juttu ole..
Elämä on sattumuksia, onpahan mitä muistella sitten kiikkustuolissa!
Ehkä minusta tuleekin varsin suojeleva äiti, tai sittenkin touhutaan Ohhohin kanssa yhdessä kaikkia kivoja poikienkin juttuja, kuten mäkihyppyä ( kokeiltu, ei mun juttu) laskuvarjoilua( nousuun lähtöjen = sopivan sään odottaminen Suomessa vaatii kärsivällisyyttä), kuumailmapalloilua (sama kuin laskuvarjoilu).
Nyt pitäisi vain ensin selvitä kunnialla parista pienestä aidosta naistenmaratoonista eli raskaudesta ja synnytyksestä. 😰
 
Olen myös tässä raskaudessa pitänyt aina neuvolakorttia mukana laukussa. Edellisistä ikävästi päättyineistä raskauksista olen oppinut sen, että se on hyvä olla aina mukana, jos vaikka joutuu yllättäen kesken työpäivän tai muuten lähteä käymään lääkärissä.
En ole kyllä nyt käynyt missään muualla kuin neuvolassa tai sairaalassa, missä sitä olisi kysytty 😊
 
Vauva saa oman neuvolakortin ja kotelon.
Kiitos tiedosta. Tiedätkö moniko vuotiaaksi siihen merkitään tietoja?
Mietin vain, jos sille tekisi omat vahvemmat, persoonalliset kuoret...

Pienten juttujen askartelukärpänen herää aina keväisin.
 
Olen myös tässä raskaudessa pitänyt aina neuvolakorttia mukana laukussa. Edellisistä ikävästi päättyineistä raskauksista olen oppinut sen, että se on hyvä olla aina mukana, jos vaikka joutuu yllättäen kesken työpäivän tai muuten lähteä käymään lääkärissä.
En ole kyllä nyt käynyt missään muualla kuin neuvolassa tai sairaalassa, missä sitä olisi kysytty 😊
Nuokin sun rankat koetut oppimäärät...ei niin kivoja juttuja. Onneksi sulla on nyt kaikki hyvin 🍀
 
Takaisin
Top