Neuvola käynnit..

Lilo88

Silmät suurina ihmettelijä
Noniin elikkäs odottavat äidit ja tietenkin miks ei jo synnyttäneetkin :)

Millasta kohtelua koette saavanne neuvola käynnin aikana? Kuunnellaanko teitä oikeasti vai kyselevätkö neuvolatädit teiltä "muodon vuoksi" mitä kuuluu?

Eilen kävin lääkäri käynnillä joka oli vähän venähtänyt kun viikkoja tänään 28+3 ja normaalisti 26 viikolla pitäisi käydä.. mutta siis jälleen tuli sellainen olo että käynti oli tyyliä "sisään ja ulos" ja ennenku kerkeät huomaamaan niin istut jo kotisohvalla ja tajuat et "mähän kävin jos siel neuvolas"

Eilenkin taas mulla oli miljoona asiaa kysyttävänä mm omasta tilanteestani yms kun ei ole mikään helppo tällä hetkellä :/ olin joutunut vaihtamaan neuvolaa muuton vuoksi joten olin positiivisena menossa uuteen neuvolaan koska vanha neuvola oli hieman "tiukkis"

no vuoroni tullessa menin sisään ja kun tämä nyt oli terveydenhoitaja ja lääkäri aika niin odotin että nyt ainakin saan kyseltyä kaikki mieltä askartaneet kysymykseni ja näin.. ja puhelimessaki sanottiin että aikaa on tarpeekis.. no sisään päästyäni hoitaja esitteli itsensä kyseli löysinkö hyvin paikan ja näin. Sitten kyselikin jo korttiani  katsoi tiedot mittasi verenpaineen ja painon merkkasi ne ja sanoi että voin mennä aulaan odottamaan lääkäriä.. kysyin että tässäkö se oli? tulisinko tähän vielä takaisin vai kyselenkö lääkäriltä kaikkea.. ja viimeksi olin lappujakin saanut kauhean kasan mitkä piti täyttää ja ottaa lääkäriin mukaan seuraavalla kerralla.. "Nyt ei kyllä valitettavasti ole aikaa lappujen katseluun mutta voidaan kk päästä kun tulet uusiksi niin katsella niitä sitten yhdessä" no entä lääkäri.. kerkeääkö hän vastaamaan mun kysymyksiin?  "Nyt on kyllä valitettavasti niin että sinun pitää odottaa ensi kertaan" jaaha vai ni... Hienosti taas kysyttiin äidin vointia yms...

Lääkärille sitten sain onneksi johonkin väliin sanottua että selkä ollut erittäin kipeä ja tukiliivistä ei oikein hyötyä.. lääkäri vain sanoi että se on normaalia.. jos menee liian vaikeaksi niin sitten vain sairaslomalle. Se oli siinä. Selvä homma..

Kaikki hokevat että neuvolassa kyllä autetaan.. kysy neuvolasta kyllä ne tietää...
kysyisin jos joskus edes kuuntelisivat. Nyt en sitten tiedä mistä ihmeestä saisin kaikkiin kysymyksiini vastaukset :/

Onko muille tullut sama vastaan vai olenko vain saanut "nyrpeät" hoitajat osakseni?
 
Raskausaikana ja nyt vauvan kanssa neuvolassa käydessä aina käynnin päätteeksi on kysytty että haluanko puhua vielä jostain tai onko vielä jotain kysyttävää. Osa neuvolan terkoista on sellasia että kyllä kysyvät onko mielessä jotain mutta eivät sitten osaa oikein mitään vastata jos jotain kysyttävää onkin. Oma terkka jolla yleensä käydään,sama oli siis raskausaikana, osaa kyllä todella hyvin vastata jos jotain kysymyksiä mielessä on.
 
Itse olen ollut enemmän kuin tyytyväinen meidän neuvolaan! Hoitajat ovat kaikki siellä ihan mahtavia, eikä vähiten meidän omamme. Rauhassa on saatu asioita katsottua lävitse ja kaikkiin asioihin on vastattu. Tai jos samantien ei ole osattu sanoa, niin on selvitetty ja palattu asiaan sitten jälkikäteen vaikka puhelimella. Kerran kävi niin, ettei vastaanotolle varattu aika riittänyt: sain uuden ajan seuraavalle päivälle, niin jatkettiin sitten juttua. Olenkin kiitellyt monesti, että saimme neuvolaksi juuri tuon kyseisen. Kyseessä on pieni neuvola isolla paikkakunnalla (Espoo).

Sen sijaan neuvolalääkäreistä ei juurikaan hyvää sanottavaa löydy. Ne on tuntunut menevän sellaisella "liukuhihna" mentaliteetilla. Yksi lääkäri oli sellainen, että ilmoitin suoraan, etten hänen vastaanotolleen suostu enää menemään.
 
Joskus käy huono tuuri. Kyllä niiden pitää kuunnella, ja mennä sitten vaikka yliajalle. Lääkärineuvoloissa on tosin yleensä suurempi kiire ja vähemmän liukumavaraa kuin "normaaleissa" neuvoloissa. Soita puhelinajalla ja kysy kaikki kysymykset. Siinä kun viet koko puhelinajan niin eiköhän seuraavalla kerralla aikaa järjesty! ;) Itsellä kävi usein niin, että unohdin puolet kysymyksistäni neuvolassa ja jouduin useasti soittamaan jälkeenpäin että kun mulla oli vielä tämä ja tämä kysymys... Toivottavasti kyse oli vain siitä, että lääkärineuvolan aikataulut ovat niin tiukkoja, ja että seuraavilla kerroilla on kunnolla aikaa.
 

Meillä on ihan ok neuvola, vaikka välillä vaikuttaa jotenkin koppavalta. Jostain syystä mä en luota siihen neuvolan tätiin läheskään niin paljon kuin vertaistukeen eli kyselen vinkkejä kavereilta, joilla on myös pieniä lapsia. Oma kokemukseni on myös, että lähes aina ohjeet on luokkaa "se nyt vaan on tämmöstä ja kuuluu asiaan". En edes jaksa kysellä neuvolassa mitään enkä edes kerro kaikkea mm. syömisten suhteen.

Joka kerta neuvolassa kysellään mm. paljonko lapsi syö. Totean vain, että niin paljon kuin jaksaa, katotaan mitä vaaka näyttää. Ekalla kerralla kerroin hyvinkin tarkkaan ja sit sain saarnan, mitä kaikkea teen "väärin" ja mitä pitäisi tehdä enemmän ja ja ja. Sitten kuitenkin punnituksen jälkeen kaikki oli ok ja vauva kasvoi ja kehittyi ihan normaalisti. 

Olisihan se hyvä, jos neuvolasta oikeasti saisi neuvoja ja ohjeita, mutta tähän mennessä se on kyllä lähinnä ollut punnitus ja mittauspiste eikä juuri muuta. Ja ihan kauheita en odota jatkostakaan...Niin ja ajasta ei meillä ole kyse, aikaa siellä menee aina n. 30-45 min ja aina kyllä kysyy moneen kertaan, onko kysymyksiä. Se vaan olen minä, joka en jaksa kysellä ja kuunnella niitä ympäripyöreitä vastauksia, mistä ei ole mitään hyötyä :)

 
Mitä tuohon selkäkipuun olisi pitänyt sanoa? Raskausaikana ihan normaalia ja toisaalta raskausaikana keinotkin vaivojen hoitamiseen rajatummat kuin tavalliset. Lepo tai sellainen liikunta, joka tuntuu itsestä hyvältä ja kipuun Panadol tai Panacod... Eipä sillä lääkärillä ihmeratkaisuja tuollaiseen ole.
 
Oisihan tuo lääkäri voinut edes vaikuttaa siltä, että otti kysyjän tosissaan. Panacodin ja sairasloman välissä on muitakin hoitokeinoja, vaikka aika harvoin niitä kai tarvitaan. Neuvolasta lähtiessä pitäisi ainakin minun mielestäni olla sellainen tunne, että on tullut kuulluksi ja että saa tukea. Ei sellainen, että omat tuntemukset ja ongelmat eivät ole hoitavan tahon mielestä edes keskustelun arvoisia. Oletan, että sellainen olo sinulla oli, Lilo88?
 
No ompas kurjaa kohtelua! Kannattaa varmaan ens kerralla mainita, että olit vähän pettynyt viimekertaiseen käyntiin.

Meillä on kyllä todella mukava nuorehko terkkari, joka on aidosti kiinnostunut ja välittää :)
 
Hei tuo oli vaan Lilolla yksi juttu siinä koko käynnissä, ei se koko pointti, hiukan tylysti vieras täällä vastailee...
Minusta tosi ikävää, ettet ole saanut neuvolassa palvelua, joka kuuluisi heidän toimenkuvaansa. Minunkin alueellani on tosi ikävä ihminen neuvolatätinä, ja nyt jos raskaudun uudestaan, en tahtoisi millään hänelle mennä...
 
Kurja kuulla että on ollut tollasta.

Jos neuvolakäynnit on noin nihkeitä niin a) soita sinne ja varaa uusi aika b) meilaa sinne ja kysy mieltäsi askarruttavista asioista netissä tai c) varaa aika toiselle lääkärille, toiseen neuvolaan tai yksityiselle lääkärille. Sulla on oikeus saada tukea ja hoitoa ja asiallista kohtelua eikä ole mikään pakko tyytyä sattumalta vastaan osuneeseen paikkaan ja henkilökuntaan jos ei tunnu hyvältä. Sama pätee synnytyssairaalassa.

Joku sanoi tuossa yllä että selkäkipuihin auttaa lepo ja Panacod. Mun annettiin ymmärtää että Panacod on ehdottomasti kielletty raskauden aikana. Minulle sitä on määrätty migreeniin (jota on minulla esiintynyt raskaana ollessakin vaikka ei kuulemma pitäisi). Panacod on tehokas kipulääke mutta kyllähän siitä pää menee sekaisin enkä lapseni kehittyviä aivoja sille kyllä altistaisi. Raskaana oleville sopivista lääkkeistä voi kysyä Teratologisesta tietopalvelusta, jos on pakko jotain ottaa. Suosittelen silti kokeilemaan kipuun ennen lääkkeitä esim. lepoa, asennon tarkastelua, lämpöä (esim. kauratyyny tai kuuma suihku), piikkimattoa, venyttelyä, mielikuvaharjoituksia joissa kipu sulaa pois, ja hierontaa - sukan sisään laitetut 2 tennispalloa toimivat seinää tai lattiaa vasten rullaten hyvinä hierojina jos ei muita ole paikalla tai ammattilaiseen varaa. Ainakin Helsingissä tarjotaan myös ilmaista fysioterapeuttista ohjausta raskaana oleville, luulen että sama mahdollisuus on muuallakin Suomessa. Kannattaa kysyä. Myös akupunktio toimii kuulemma monille (en ole itse kokeillut).

Mulla on käynyt tähän mennessä mahtava tuuri että sekä terkka että lääkäri on upeita tyyppejä joilla aikaa riittää. Mulla kylläkään ei pahemmin ole ollut kysyttävää vaikka odotan lasta ekaa kertaa; kaikki on mennyt niin hyvin ja mukavasti että itseänikin hämmästyttää. Mikäs siinä jutellessa mukavia.

Nyt tosin jännittää kun ihana neuvolatäti jää eläkkeelle ja tilalle tulee uusi.

Toivottavasti löydät kaiken tarvitsemasi avun ja tuen pian.
 
Minulla on takana vasta yksi neuvolakäynti hoitajalla (se eka käynti) ja sitten yksi käynti lääkärillä + nt-käynti, joten minun kokemukseni ovat vielä kovin vähäisiä.

Minä olen muuten ollut ihan tyytyväinen käynteihin, mutta tuo lääkärikäynti oli kyllä tympeä. (myöhemmin toki kuulin, jotta tämä täti on kaikille samanlainen ja että ei kannata liikaa kiinnittää huomiota hänen "töksäyttelyihin".)

Mutta, tuo minun lääkärikäyntini meni tyyliin näin;
Odotin vuoroani pukuhuoneessa aluhoususillani, ja lääkäri kutsui sisään. Kättelimme, ja hän kysyi kuulumisiani. Eli tähän asti kaikki ok. Sitten kun aukaisin suuni, ja sanoin miten olenkaan odottanut hänen tapaamistaan, tämän käynnin jälkeen aiomme kertoa ihan avoimesta raskaudestani eikä sitä enää "peitellä". Lääkäri töksäytti päin naamaa, miten vieläkin olen riskiviikoilla ja että aina voi jokin mennä pieleen oli kysymys mistä raskauden vaiheesta tahansa kysymys. Olin ihan pöllämystynyt hänen vastauksestaan, enkä sen jälkeen osannut oikein mitään enää sanoa. Tiedostan toki riskit, mutta ensisynnyttäjälle oli aika läsähdys päin kasvoja tuommoinen kommentointi.

No sitten siinä pöllämystyneenä ei muuta kuin kalsarit pois ja tutkimuspöydälle maate. Lääkäri toki tutki hyvin, itse siitä en hänelle moitteita anna. Hän ei kuitenkaan koko tutkimuksen aikana puhunut mitään, itse sain neuvolakortista jälkeenpäin katsoa vauvan mitat yms. tiedot. Sen verran sanoi, jotta kaikki ok. Ei siinä paljoa keskusteltu. Kun sitten vielä ultralla katsottiin tuosta vatsan päältä, niin hoki vaan jotta "miten sitä ei nyt löydy". Menin vielä kysymään, jotta onko mitää nähtävissä vielä koskien vauvan sukupuolta, niin tokaisi jotta "Ehei tietenkään, rakenneultrassa sitten ehkä!"

No siinä sitten kun kaikki ohi, niin ei muutakuin et tervemenoa ja heippa. Onneksi hoitajan kanssa sitten vielä katsottiin seuraava neuvola-aika ja jutusteltiin muitakin juttuja, joten oloni vähän piristyi. Hänen kanssaan siis pärjään, toivottavasti myös jatkossa. :)
 
Lääkärikäynneistä on minunkin kommentoitava että joskus rv 26 tienoilla oleva käynti oli kyllä aivan kamala. Lääkäri teki todella kovakouraisesti sisätutkimuksen, itkua siinä sai pidätellä. Loppupäivän alavatsa oli todella kipeä ja vuodin ihan kirkasta verta iltaan asti tuon käynnin jälkeen, lääkärin mukaan se oli ihan normaalia.. Ja muutenkin lääkäri oli todella töykeä. Samalle lääkärille en olisi enää suostunut menemään.
 
Hööööh!!

Aika kurjaaa!! itse olen käynyt vasta kerran Neuvolassa, ja se kyllä kesti noin 1,5 tuntia.. multa kysytiin aika paljon, ja mäkin kysyin kaikkii mitä tuli mieleen, ja he vaa kuuntelivat iloisesti.. ja lopussakin sanoi että onko vielä jotain mielessä.. ja neuvolatäti lopussa sanoi, että jos tulee jotain mieleen myöhemmin, niin voin soita hänelle hänen puhelinaikoihin!! 

Jos jatkossa on samaa, kyllä kantis valittaa! 
 
Butterfly*: Minulla sama homma! Lääkäri oli niin kova kourainen sisätutkimusta tehdessä, että olin pitkän aikaa kipeänä. Tuli ihan pahoinpidelty olo. Sitä tuli sitten itkeskeltyä loppupäivä... :( Ja ilmoitin heti seuraavalla neuvolakerralla, etten tälle lääkärille suostu menemään. Onneksi oma ihana terkkari sen ymmärsi ja kun tarvitsin lääkäriä myöhemmin, niin varmisti aina, ettei ollut sama lääkäri. Tosin kuulin sitten loppuraskaudessa, että tämä lääkäri oli poistunut kaupungin palkkalistoilta......

Ymmärrän kyllä, että paikat ovat muutenkin herkkänä raskaana ollessa, mutta ei niitä tarvitse survoakaan ihan miten sattuu..
 
Sande84 ettei vain ois ollu sama lääkäri...Mainitsit tuolla ylempänä Espoossa käyneesi neuvolassa ja Espoossa siis minäkin. Vaikka onhan noita varmaan muitakin kovakouraisia lääkäreitä.
 
Butterly*: Tämä oli kyllä ihan omaa luokkaansa! Ja oli muutenkin todella töykeä, niin kuin kirjoitit. Tai no törkeä oikeamminkin..

Minulla oli ollut supisteluja, joihin hän totesi, että on varmaan sukupuolitauti. Mies oli mukana vastaanotolla ja kun menin toiseen huoneeseen mittauttamaan hemoglobiinini, niin oli hänelle tokaissut "se voi olla klamydiaa". Itse ehdotin hänelle syyksi kuitenkin raskausaikana ongelmaksi muodostuneen hiivan ja pyysin saada labraan lähetteen siitä. Kun sitten pääsin labraan sitä otattamaan, niin labratäti katsoi hieman säälivästi minua. Mä selitin masua hellästi paijaten, ettei tämä ole ollut ongelmana ennen raskautta. Sain entistä säälivämpiä katseita. Kun rupesin näytteen oton jälkeen kyselemään, että koska saisin tuloksia, niin labratäti totesi, ettei muista ulkoa kuinka kauan näissä sukupuolitaudeissa menee. Olin ihan puulla päähän lyöty!! Se lääkäri ei ollut määrännyt labroihin hiivaa ollenkaan vaan vain klamydian, tippurin jne. Tajusin vasta autossa minkälaiseen tilanteeseen lääkäri oli minut pistänyt. Ja selitin vielä labrassa, ettei ollut ongelma ennen raskautta. Jumankauta silloin tuntui, että se edellispäivän "pahoinpitely" tämän lääkärin osalta olisi toistunut. Ja taas itkin....

Lisäksi rupesi piikittelemään painon noususta, että kun raskaus on _vasta_ puolessa välissä ja painoa tullut jo yli 10 kg niin pitäisi kuulemma ruveta rajoittamaan hillitöntä mässäilyä. Olin silloin viikolla 26+ jotain (raskaus kestää nykyisin yli 52 vkoa?!?) ja painoa oli tullut 7 kg.

Ja kyllä: Espoossa tämä tapahtui. Suht nuori naislääkäri (n. 30 v.), tummat alle olkapäälle ulottuvat hiukset. 

Ainoa helpotus on se, että tämä nainen ei enää neuvolalääkärinä työskentele ja jotenkin rivien välistä luin, että olisi saanut lähtöpassit. Totisesti toivon niin!
 
Sande84: No huh huh millaista kohtelua! Aika pitkiä raskauksia tosiaan siellä Espoossa... 27:llä viikolla on kyllä aika usein supisteluja, ei kai kaikilla sentään sukupuolitautia ole.
 
Takaisin
Top