Napanuorakomplikaation kokeneet

[Lintupieni]

Kysyn näin surullista asiaa, mutta onko täällä ketään joka olis joutunu menettään vauvansa napanuorakomplikaation vuoksi?

Itsellä on nyt takana kaksi kkm. Molemmat keskiraskaudessa. Ihan terveitä sikiöitä, mutta tukehtuneet napanuoraansa.

Kaipaisin kuulla muiden kokemuksia ja sitä onko sen jälkeen onnistunut raskaus. Lisäksi niin toivoisin, että jollain olis tietoa mikä saa vauvan sotkeutumaan niin pahasti. Kaksi ekaa lastani sain ihan normaalisti.

 

[Tiitura]

Tämä on jo vanha aihe, mutta haluan silti vastata, kun vasta löysin tämän foorumin.

Toivottavasti sinulla on jo onnistunut raskaus takana tai alussa. Haluan kertoa että napanuoran ongelmien jälkeenkin se on mahdollista! Meidän ensimmäinen raskaus päättyi keskenmenoon, varsinainen syy jäi hieman epäselväksi, mutta napanuora oli viallinen ja sikiö ei enää vain kasvanut.

Toinen raskaus päättyi onneksi onnellisesti, vauva syntyi(onneksi) keskosena ja silloin selvisi että napanuora oli jälleen erikoinen ja lähes kaksi metriä pitkä ja kalvokiinnitteinen. Vauvan kasvu oli jo ehtinyt hidastumaan, vaikka synnytys alkoi 2 kuukautta ennen laskettua aikaa. Napanuora irtosi istukasta heti lapsen synnyttyä ja synnytyslääkäri totesi ettei napanuora olisi kestänyt edes sitä että vauva olisi kääntynyt kohdussa pääalaspäin. Tuntuu että kroppa suuressa viisaudessaan tiesi että vauva on saatava ulos. Eli lapsi on mahdollista saada toistuvista vakavistakin napanuoran ongelmista huolimatta elossa maailmaan. Tiedän että meillä kävi mieletön onni, että keskenmenoja ehti tulla vain yksi ja ettei tämä raskaus päättynyt kohtukuolemaan. Meillä napanuoran virtauksia seurattiin ä-polilla heti siitä asti kun vauvan kasvu alkoi hidastumaan myös siksi kun edellinen raskaus päättyi napanuoran viallisuuden vuoksi niinkuin päättyi.

 

[Vargynja]

Kiitos Tiitura kun tulit jakamaan kokemuksesi. Ja osanottoni keskenmenosta. Onneksi saitte toisen vauvan onnellisesti syliin.

Toivottavasti teille on suotu onnistunut raskaus noiden surullisten tapahtumien jälkeen Lintupieni.

 

[Lintupieni]

Hei.
Kiitos vastauksista. Sain niiden kahden jälkeen vielä tavallisen keskenmenon viikolla kahdeksan.
Tulevasta on vaikea tietää eikä sitä voi kukaan ennustaa kuinka hyvin tai huonosti se menee. Toivoa toki voi. Mutta oppinut olen, että raskaus ei ole meidän käsissä, vaikka jotkut niin olettaakin. Se on jäänyt kaiveleen, että lapsen alut oli terveitä ja napanuorat myös. Syy oli täysin mekaaninen. Eikä selitystä koskaan tule ellei lääketiede mene eteenpäin niin huimasti. Mutta vuosien myötä suru helpottaa. Onhan mulla kaksi lasta ennestään joiden kanssa ei raskauksissa ollut mitään ongelmaa. Niistä olen iloinnut ja saanut seurata heidän kasvua.
Jos vielä joskus lapsen saan, se on ihme.