Näkemyserot painosta

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja MPOP
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

MPOP

Kommentoinnin ninja
Onko muilla miehensä kanssa isoja näkemyseroja painosta ja kehonkoostumuksesta?

Vedän joka kerta hirveät kilarit ja suutun, kun tulee puhetta mun painosta miehen kanssa. Olen 155 cm pitkä ja tällä hetkellä raskauden takia painoni on tietysti noussut ja painan yli 60 kg. Ennen raskautta painoin noin 52-55 kg ja olin mielestäni ihan hyvässä kunnossa. Enkä mitenkään lihava! Sitten mies tulee ja töksäyttelee, että "olet ylipainoinen". Joo, miehellä on kuulemma "oma näkemys" siitä minkälainen kehonkoostumus tarkoittaa, että on ylipainoinen.

Mua inhottaa tuo, koska monen muun silmin olen ihan normaalipainoinen ja omasta mielestänikin olen, mutta mulle on aina ollut tosi kova paikka tää paino. Olen oikeasti ollut ylipainoinen ala- ja yläasteella ja laihduttanut ja saanut senttejä ja painoa pois ennen ammattikoulua. Sitten kun mies tulee sanomaan, että olen ylipainoinen, niin se osuu aika arkaan paikkaan. Ja sitten se ihmettelee, että miksi sinä noin suutut. Ja kuitenkin perään vakuuttelee, että olen hyvä tällaisena. Mulle kuitenkin ylipaino tarkoittaa sitä, että on tuntuvasti lihava ja pitää laihduttaa ja mies sitten sanoo, kun tivaan, että pitääkö tässä nyt ruveta syömään pelkkää salaattia ja juoksemaan 10 km päivässä, että en minä sanonut, että sinun pitäisi laihduttaa.

Miten miehet voi olla niin tampioita?! Joskus olisi ihan kiva kuulla se, että olen hyvä tällaisena ilman sitä, että ensin loukataan ja sitten hätäpäissään sanotaan, että ihan hyvä olet tuollaisena, mitä se itku enää silloin auttaa kun maito on jo maassa? Tiedän, että sillä on suurempaa väliä mitä itse ajattelen itsestäni ja kehostani, mutta se, että saa jatkuvasti OMALTA MIEHELTÄ kuulla, että on ylipainoinen (sen takia, että on pehmeitä kohtia jossain) lyttää aika kovasti itsetuntoa oman kehon suhteen. Ja kun tosiaan saa huomata, että muiden miehillä on sen verran älliä päässä, että osataan valita vähän "pehmeämpi" ilmaisu tuollekin asialle. En toki tarkoita, että tässä nyt pitäisi ruveta valehtelemaan toiselle, jos on jossain pehmeää niin, ei sitä voi sanoa, että sulla ei missään ole pehmeitä kohtia. Mutta asian ilmaisu voisi olla toinen! Rasittavaa, että miehellä on niin korkea rima, varsinkin kun minä tuskin ikinä sanon, että hän olisi ylipainoinen tai että pitäisi laihduttaa.

ÄÄÄRHH ! Miksi miehet on niin typeriä, eikö ne ikinä tajua miten naiselle kannattaa puhua ja muotoilla asiat? Voisin purnata tästäkin asiasta aika pitkään ja kirjoittaa kirjankin siitä miten pahalta se tuntuu!
 
Höh! Aikamoisen aivopierun on miehesi päästänyt! Raskauden ajan painonnousua ei kyllä tarvitsisi kenenkään kommentoida, kun mieli on muutenkin herkillä. Ja ainakaan itselleni se painonnusu ja vatsan kasvaminen ei ollut ihan helppo juttu henkisestikään. Muuttuva keho tuntui lähinnä oudolta.. Harmi, ettei kaikki tajua tätä. Erityisesti ne miehet!  Mua eräät miespuoliset tuttavat tervehtivät raskaana ollessani huikkaamalla "terve läski"! Tuntui aika pahalta ja joskus melkein teki mieli tirauttaa pari kyyneltä, vaikka tiesin toki, että olen aivan normipainoinen ja raskaana. emoticon

Ja se nyt vain on fakta, että naisen kehoon kuuluu vähän pehmoista. Enemmän kuin miehen kehoon.

Sinä olet raskaana, et ylipainoinen! Lähtöpainosikin on aivan normaalin rajoissa. Ja vaikka olisitkin ylipainoinen, niin törkeää tuollainen kommentointi olisi joka tapauksessa.

Jos mies ei ymmärrä sinun kantaasi, niin voisitko vaikka ottaa asian neuvolassa esille? Neuvolantäti voisi saada viestin miehellekin perille. Jostain syystä kun ulkopuolisen sanat kuuluvat ilmeisesti paremmin..

Toivottavasti miehesi tajuaa olla päästämättä tuollaisia kommentteja jatkossa...
 
Kiitos vastauksesta! Joo, kyllä aikamoisia aivopieruja päästelee tämä minun mies vähän useamminkin! Musta tuntuu, että sillä ei ole minkäänlaista hajuakaan siitä, miten naisia pitäisi käsitellä. Sitten, jos sille sanoo, että naisen kehossa nyt on enemmän rasvaa kuin miehen, niin siitä alkaa se tuttu puolustelu ja purnaus siitä miten oikealla liikunnalla ja ruokavaliolla voi tehdä ihmeitä kehollensa! Ja siitä tulee taas se olo, että aha, olen siis lihava, minun pitää laihduttaa, en saa syödä mitään, olen siis huono ja tyhmä kun en pysty pitämään itsehillintääni esim. jonkun herkun suhteen tai olemaan niin rankalla kuurilla, että siinä norsukin pyörtyisi.

Miehellä on muutenkin se liikunta aina semmoinen ollut, että se otetaan vakavasti, vaikka se oliskin pelkkä harrastus. Ja mulla kun on muitakin vähän isompia intohimoja kun se liikunta, esim. käsityöt ja musiikki. Sitten jos yhdessä mennään esim. pelaamaan jotain, niin aina pitää vetää täysillä ja ei saa yhtään löysäillä. En sen takia tykkää nykyään edes käydä miehen kanssa missään salilla tai luistelemassa tms.

Jooh, pitää kai tänä iltana ottaa uudestaan miehen kanssa puheeksi tämä, koska se vieläkin vaivaa, vaikka eilen jo tätä asiaa puitiin pitkään! Ja se vielä korostaa tätä tilannetta, että aina kun on puhetta minun painosta, niin se sävy on negatiivinen, eli, että olen esim. ylipainoinen. Ikinä ei voida sanoa jotain mukavaa, etsiä joku kohta kehosta, mikä olisi kiva ja mitä voisi kehua. Aina vaan löllötellään niitä pehmoisia kohtia ja ivaillaan niille. Siitä tulee lähinnä semmoinen olo, että mun kropassa ei ole mitään viehättävää eikä kaunista, saatika sitten seksikästä. Eli miksi mies sitten ylipäätäänsä kattelee tämmöistä ylipainoista possua, joksi saa minut itseni tuntemaan. :((
 
Takaisin
Top