Muuttuva kroppa

[tipppa]

Vartalo on muuttunut raskauden aikana kovaa vauhtia ja viimeinen kolmannes on menossa. Tänään pisti silmään erikoinen asia. Kun otan asennon, jossa nojaan vähän taakse päin, niin navan yläpuolelle keskelle mahaa nousee sellainen iso muhkura/pullistuma. Ihmetyttää mitä se on ja johtuukohan se lihasten erkaantumisesta? Tällaisia mietteitä tähän iltaan

 

[Hanna&Iltatähti]

Eiköhän tuo ole ihan tavallista vatsalihasten erkaumaa joka tässä kohtaa kuuluukin asiaan. Näkyy just tuollai että jännittäessä siihen nousee kumpu jota ei siinä normaalisti ilman raskautta ( tai muista syistä tullutta erkaumaa) oo

 

[problemsolved]

Voi olla erkaumaa, mutta kai se on mahdollista, että se on napatyrä. Ilman raskautta se näkyy ainakin noin.

 

[Olive]

Mulla oli loppuraskaudessa tuota että maha muuttui tietyssä asennossa vähän kolmiomaiseksi kun sitä itse katsoi, just tollain kun nojasi taaksepäin. Erkaumasta oletin johtuvan, se palautui mulla ihan normaalisti synnytyksen jälkeen eikä jäänyt mitään mainittavaa erkaumaa

 

[tipppa]

Mulla oli loppuraskaudessa tuota että maha muuttui tietyssä asennossa vähän kolmiomaiseksi kun sitä itse katsoi, just tollain kun nojasi taaksepäin. Erkaumasta oletin johtuvan, se palautui mulla ihan normaalisti synnytyksen jälkeen eikä jäänyt mitään mainittavaa erkaumaa

Jes, hyvä kuulla ettei jäänyt raskauden jälkeen vaivaamaan! Tuosta ajattelen sen itselläkin johtuvan.

 

[Raks🤎]

Kirjoitan vaikka tähän ketjuun, ulkonäkökriiseilyä pahimmillaan. Toinen kolmannes kohta ohi. Mitään hehkua tai kukoistusta ei ole ollut eikä varmaan tule olemaan ? Silmäluomet on turvonneet ja iho ,varsinkin kasvoissa on rutikuiva! Silmänaluset on ryppyiset ja mustat. Pigmenttimuutokset ahdistaa, nännipihat muuttuneet tosi ruskeiksi. Haaleneeko pigmenttimuutokset raskauden jälkeen? Ja mitä tälle iholle tapahtuu, tapahtuiko nyt rupsahdus josta ei ole paluuta aiemmin ollut kuitenkin kosteutta ja kimmoisuutta kasvojen iholla. Ahdistaa sekin, että en enää ylety ajelemaan bikinirajoja ja olo on epäsiisti. Oloni on ollut epäseksikäs koko raskauden ajan, ihan hirvittää mihin se tästä vielä muuttuu, miten kestän synnytyksen jälkeiset kehonmuutokset ?

 

[Pilkki24]

Kirjoitan vaikka tähän ketjuun, ulkonäkökriiseilyä pahimmillaan. Toinen kolmannes kohta ohi. Mitään hehkua tai kukoistusta ei ole ollut eikä varmaan tule olemaan ? Silmäluomet on turvonneet ja iho ,varsinkin kasvoissa on rutikuiva! Silmänaluset on ryppyiset ja mustat. Pigmenttimuutokset ahdistaa, nännipihat muuttuneet tosi ruskeiksi. Haaleneeko pigmenttimuutokset raskauden jälkeen? Ja mitä tälle iholle tapahtuu, tapahtuiko nyt rupsahdus josta ei ole paluuta aiemmin ollut kuitenkin kosteutta ja kimmoisuutta kasvojen iholla. Ahdistaa sekin, että en enää ylety ajelemaan bikinirajoja ja olo on epäsiisti. Oloni on ollut epäseksikäs koko raskauden ajan, ihan hirvittää mihin se tästä vielä muuttuu, miten kestän synnytyksen jälkeiset kehonmuutokset ?

Miulla auttoi kun lakkasin ajattelemasta sitä miltä olin näyttänyt ennen. Vähän sillain "näillä korteilla pelataan nyt". Myös ihana mies auttoi hyväksymään muutokset.

Miulla oli todella vaikea raskaus ja jäljet todellakin on nähtävissä. Myös naama muuttui vanhemman näköiseksi. Nyt lapsen ollessa 2v näytän kyllä huomattavasti paremmalta kuin synnytyksen jälkeen, mutta pahemmalta kuin ennen raskautta.

Yritän ajatella, että tämä on osa elämää ja tosiasia on se etten vaihtaisi lastani kireään vatsanahkaan ja sileään naamaan. Ajattelen, että sain vaihtokaupassa elämäni parhaan asian niin menkööt sileä iho ja timmi massu menojaan.

 

[Aaltokukka]

Kirjoitan vaikka tähän ketjuun, ulkonäkökriiseilyä pahimmillaan. Toinen kolmannes kohta ohi. Mitään hehkua tai kukoistusta ei ole ollut eikä varmaan tule olemaan ? Silmäluomet on turvonneet ja iho ,varsinkin kasvoissa on rutikuiva! Silmänaluset on ryppyiset ja mustat. Pigmenttimuutokset ahdistaa, nännipihat muuttuneet tosi ruskeiksi. Haaleneeko pigmenttimuutokset raskauden jälkeen? Ja mitä tälle iholle tapahtuu, tapahtuiko nyt rupsahdus josta ei ole paluuta aiemmin ollut kuitenkin kosteutta ja kimmoisuutta kasvojen iholla. Ahdistaa sekin, että en enää ylety ajelemaan bikinirajoja ja olo on epäsiisti. Oloni on ollut epäseksikäs koko raskauden ajan, ihan hirvittää mihin se tästä vielä muuttuu, miten kestän synnytyksen jälkeiset kehonmuutokset ?

Hienoa kun tänne noista muutoksista noin avoimesti kirjoitit, sillä et tosiaankaan ole ainut niistä kipuileva/ kärsivä.
Bikinirajoja voi käydä siistityttämässä asiaan vihkiytyneellä kosmetogolla, jos se näkymä kovin omaa silmää häiritsee. Joissakin suhteissa myös kumppani sen mielellään tekee...

Kokemuksesta mulla taaperoa odottaessa ei juurikaan iho-ongelmia ollut joten tämän vauvan mukana tulleena ne sitten yllättivät. Söin samoja vitamiineja ja ruokaakin, joten siitäkään se ei ollut kiinni. Toki vauvojen sukupuoli vaihtui.
Taaperon imetyksen vähentyessä pieneni myös se vähäinen nännipihan rusketus, joka tätä vauvaa odottaessa palasi aiempaa tummempana. No, onneksi pystyin lohduttautumaan senkin sitten aikanaan katoavan

Tämän nyky vauvan odotukseen liittyi myös ihon kuivuminen etenkin kasvoissa sekä myös päänahassa. Viimeisen kolmanneksen sitten söinkin lisäksi b-vitamiinivallistetta (kysyin asiaa mm apteekista ja mun luottolääkäriltä käytyäni hänen suosituksestaan verikokeissa). Se onneksi auttoi hieman.
Nyt kun synnytyksestä on reilu kuukausi on päänahka normalisoitunut mutta koko muu keho on yhä kuivaa.
Eniten minua on lohduttanut se luottolääkärin näkemys: parempi on äidin itseään rasvata kuin vauvalle sopivia voiteita yrittää etsiä.
Noilla molemmilla pienillä on ollut todella hyvä iho, eli heille minun kehoni niitä ihon rakennusaineita viisaasti istukan kautta annosteli.
Toivottavasti sinulle kävisi samoin!!
Isosti stemppiä sinulle loppuraskauteen!

 

[Metsätähti5]

Kirjoitan vaikka tähän ketjuun, ulkonäkökriiseilyä pahimmillaan. Toinen kolmannes kohta ohi. Mitään hehkua tai kukoistusta ei ole ollut eikä varmaan tule olemaan ? Silmäluomet on turvonneet ja iho ,varsinkin kasvoissa on rutikuiva! Silmänaluset on ryppyiset ja mustat. Pigmenttimuutokset ahdistaa, nännipihat muuttuneet tosi ruskeiksi. Haaleneeko pigmenttimuutokset raskauden jälkeen? Ja mitä tälle iholle tapahtuu, tapahtuiko nyt rupsahdus josta ei ole paluuta aiemmin ollut kuitenkin kosteutta ja kimmoisuutta kasvojen iholla. Ahdistaa sekin, että en enää ylety ajelemaan bikinirajoja ja olo on epäsiisti. Oloni on ollut epäseksikäs koko raskauden ajan, ihan hirvittää mihin se tästä vielä muuttuu, miten kestän synnytyksen jälkeiset kehonmuutokset ?

Mulla on kolmas lapsi tulossa, enkä missään raskaudessa ole tuntenut mitään hehkua tai kukoistusta. Tiedän hyvin tunteen myös tuosta epäsiisteydestä. Mulla on atooppinen kuiva iho ja tässä odotuksessa se on räjähtänyt totaalisesti ympäri kehoa. Pahin alue on juuri silmäluomet, posket ja otsa. Mulla on tyynyn vieressä öisinkin rasva, jota laitan aina naamaan hereille havahtuessani, silti aamuisin peilistä näkyvät kasvot saavat mielen matalaksi. Näytän oikeasti yli 10 vuotta vanhemmalta kuin mitä olen. Masentaa hieman, vaikken koskaan olekaan ollut ulkonäkökeskeinen. Mietityttää, miten iho rauhoittuu synnytyksen jälkeen ja miltä näytän esim. vauvavuoden jälkeen.

Et ole yksin tuntemuksinesi!

 

[Raks🤎]

Miulla auttoi kun lakkasin ajattelemasta sitä miltä olin näyttänyt ennen. Vähän sillain "näillä korteilla pelataan nyt". Myös ihana mies auttoi hyväksymään muutokset.

Miulla oli todella vaikea raskaus ja jäljet todellakin on nähtävissä. Myös naama muuttui vanhemman näköiseksi. Nyt lapsen ollessa 2v näytän kyllä huomattavasti paremmalta kuin synnytyksen jälkeen, mutta pahemmalta kuin ennen raskautta.

Yritän ajatella, että tämä on osa elämää ja tosiasia on se etten vaihtaisi lastani kireään vatsanahkaan ja sileään naamaan. Ajattelen, että sain vaihtokaupassa elämäni parhaan asian niin menkööt sileä iho ja timmi massu menojaan.

Hyvä asenne !! koitan ottaa tästä mallia!

 

[Raks🤎]

Hienoa kun tänne noista muutoksista noin avoimesti kirjoitit, sillä et tosiaankaan ole ainut niistä kipuileva/ kärsivä.
Bikinirajoja voi käydä siistityttämässä asiaan vihkiytyneellä kosmetogolla, jos se näkymä kovin omaa silmää häiritsee. Joissakin suhteissa myös kumppani sen mielellään tekee...

Kokemuksesta mulla taaperoa odottaessa ei juurikaan iho-ongelmia ollut joten tämän vauvan mukana tulleena ne sitten yllättivät. Söin samoja vitamiineja ja ruokaakin, joten siitäkään se ei ollut kiinni. Toki vauvojen sukupuoli vaihtui.
Taaperon imetyksen vähentyessä pieneni myös se vähäinen nännipihan rusketus, joka tätä vauvaa odottaessa palasi aiempaa tummempana. No, onneksi pystyin lohduttautumaan senkin sitten aikanaan katoavan

Tämän nyky vauvan odotukseen liittyi myös ihon kuivuminen etenkin kasvoissa sekä myös päänahassa. Viimeisen kolmanneksen sitten söinkin lisäksi b-vitamiinivallistetta (kysyin asiaa mm apteekista ja mun luottolääkäriltä käytyäni hänen suosituksestaan verikokeissa). Se onneksi auttoi hieman.
Nyt kun synnytyksestä on reilu kuukausi on päänahka normalisoitunut mutta koko muu keho on yhä kuivaa.
Eniten minua on lohduttanut se luottolääkärin näkemys: parempi on äidin itseään rasvata kuin vauvalle sopivia voiteita yrittää etsiä.
Noilla molemmilla pienillä on ollut todella hyvä iho, eli heille minun kehoni niitä ihon rakennusaineita viisaasti istukan kautta annosteli.
Toivottavasti sinulle kävisi samoin!!
Isosti stemppiä sinulle loppuraskauteen!

Kyllä melkein tuli huono omatunto näin ns pinnallisten asioiden murehtimisesta, varsinkin kun raskauteni on ollut vaikea hyvin hyvin monella tapaa ihan muutenkin ! Mutta ehkä se tuskaisuus sitten purkautuu näin, että alkaa ahdistaa pienet muutokset kehossakin Ja toisaalta ajattelin, että ehkä muillakin jotain samankaltaisia kokemuksia ollut ?

kiitos kun jaoit kokemuksia ja vinkkejäkin! tuota toivon, että pikkuiselle ainakin menisi sitten kaikki tarvittavat rakennusaineet. KIITOS!

 

[Raks🤎]

Mulla on kolmas lapsi tulossa, enkä missään raskaudessa ole tuntenut mitään hehkua tai kukoistusta. Tiedän hyvin tunteen myös tuosta epäsiisteydestä. Mulla on atooppinen kuiva iho ja tässä odotuksessa se on räjähtänyt totaalisesti ympäri kehoa. Pahin alue on juuri silmäluomet, posket ja otsa. Mulla on tyynyn vieressä öisinkin rasva, jota laitan aina naamaan hereille havahtuessani, silti aamuisin peilistä näkyvät kasvot saavat mielen matalaksi. Näytän oikeasti yli 10 vuotta vanhemmalta kuin mitä olen. Masentaa hieman, vaikken koskaan olekaan ollut ulkonäkökeskeinen. Mietityttää, miten iho rauhoittuu synnytyksen jälkeen ja miltä näytän esim. vauvavuoden jälkeen.

Et ole yksin tuntemuksinesi!

Kiitos kun jaoit ajatuksiasi. Jollain tavalla se aina helpottaa kun kuulee toistenkin kokemuksia ja huomaa tosiaan, ettei ole tuntemuksiensa kanssa yksin. Mäkin huomaan tämän ulkonäköasian(kin) masentavan välillä aika lujaa, vaikka se nyt ei ole pääasia tässä tietenkään ollut, eikä suurin murhe. Myös tuota vauvavuoden jälkeistä aikaa pohdin, että kuinkahan riutuneennäköinen sitä sitten mahtaa olla kun on imettänyt ja valvonut jne... Toisissa ei näy mitään muutoksia tai vain laihtuvat jotenkin kauniisti siinä imettäessään, mutta minua kai siunattu erilaisin geenein. Saas nähdä. Paljon tsemppiä sinullekin !

 

[Aaltokukka]

Kiitos kun jaoit ajatuksiasi. Jollain tavalla se aina helpottaa kun kuulee toistenkin kokemuksia ja huomaa tosiaan, ettei ole tuntemuksiensa kanssa yksin. Mäkin huomaan tämän ulkonäköasian(kin) masentavan välillä aika lujaa, vaikka se nyt ei ole pääasia tässä tietenkään ollut, eikä suurin murhe. Myös tuota vauvavuoden jälkeistä aikaa pohdin, että kuinkahan riutuneennäköinen sitä sitten mahtaa olla kun on imettänyt ja valvonut jne... Toisissa ei näy mitään muutoksia tai vain laihtuvat jotenkin kauniisti siinä imettäessään, mutta minua kai siunattu erilaisin geenein. Saas nähdä. Paljon tsemppiä sinullekin !

Minäkään en ole ulkonäkökeskeinen, mutta... kun tän viimeisenä synnytyksen jälkeen paino on tippunut (=lausutaan haihtunut savun lailla ilmaan) viidessä viikossa n 15 kg, niin jossakin se vain näkyy. Mulla se on nyt liian suuret silmälasit suhteessa kasvoihin... (Lasit ostin taapero raskauden aivan alussa, jolloin painoin silloisen vakion eli neljä kiloa nykyistä enemmän). Kieltämättä ne sama on samalla vanhentunut, joka masentaa enkä esim hampaita pestessäni peiliin mielelläni katso. Onneksi osaan tarvittaessa naamioitua ( =lausutaan meikata), lasten isällä on todella heikko kaukonäkö ja makkarissa on pimennys verhot.

 

[Pilkki24]

@Raks🤎 miulla oli melkein vaikeampaa noiden asioiden kanssa silloin raskaana ollessa kuin sen jälkeen. Jotenkin se maailman napa pyörähti synnytyksen jälkeen siihen lapseen niin vahvasti, että se oman ulkonäön merkitys laski ihan huomattavasti. Totta kai tykkään edelleen laittautua nätiksi enkä nyt 24/7 hillu tukka sekaisin reikäisissä vaatteissa (toki entistä useammin ), mutta se ei ole enää niin olennaista. Joskus jopa tunnen huonoa omaatuntoa meikatessani aamulla töihin, kun voisin sen ajan viettää lapseni kanssa, mutta mies on kyllä sanonut ettei ihan noin pitkälle mennä että miun pitää kyllä saada ottaa aikaa myös itselleni oli se sitten olemista, meikkaamista tai jumppaamista.

Muistan erään hetken loppuraskaudessa, kun miulle tuli sen vuodelevon ja radin takia todella paljon painoa todella lyhyessä ajassa ja näin peilistä selkäläskit ja silloin kyllä hetkellisesti ahdistuin. Se meni kuitenkin sekin ohi ja vaikka edelleen on ylipainoa niin ei sentään selkä roiku samaan malliin enkä jaksa siitä vähästä välittää. Yritän jossain määrin suhtautua huumorilla ja puhua niistä omista epävarmuuksista varsin suoraankin. Sillä ne asiat ainakin miun päässä kevenee huomattavasti. Ja miun mies on aivan ihana. Hän jotenkin näkee aina positiiviset puolet. Sanoo että miun pylly ja tissit on nykyään paljon kivemmat, eikä muka edes huomaa miun arpista nahkaani. Eikä hän edes ole kanssani pelkän ulkonäön takia. Kyllä hän rakastui minussa myös muihin juttuihin.

 

[AnnMarii]

Kirjoitan vaikka tähän ketjuun, ulkonäkökriiseilyä pahimmillaan. Toinen kolmannes kohta ohi. Mitään hehkua tai kukoistusta ei ole ollut eikä varmaan tule olemaan ? Silmäluomet on turvonneet ja iho ,varsinkin kasvoissa on rutikuiva! Silmänaluset on ryppyiset ja mustat. Pigmenttimuutokset ahdistaa, nännipihat muuttuneet tosi ruskeiksi. Haaleneeko pigmenttimuutokset raskauden jälkeen? Ja mitä tälle iholle tapahtuu, tapahtuiko nyt rupsahdus josta ei ole paluuta aiemmin ollut kuitenkin kosteutta ja kimmoisuutta kasvojen iholla. Ahdistaa sekin, että en enää ylety ajelemaan bikinirajoja ja olo on epäsiisti. Oloni on ollut epäseksikäs koko raskauden ajan, ihan hirvittää mihin se tästä vielä muuttuu, miten kestän synnytyksen jälkeiset kehonmuutokset ?

Et ole yksin ajatustesi kanssa. Esikoista odottaessa ja sen jälkeen koin oman ulkonäköni aivan kamalaksi. Ja muuttuihan se paljon. Jopa nenä kasvoi ja se onneksi palautui.
Nyt toisen lapsen raskauden aikana ja jälkeen oma fiilis oli toinen ja en ole koskaan aiemmin ollut itsevarmempi kehossani vaikka muutokset olleet samoja. Tämä on tavallaan lopulta korjannut omaa kehosuhdetta. Painoa tuli kummassakin raskaudessa. Se onneksi pikkuhiljaa lähtenyt. Vatsa on ruttuinen ja rinnat aivan eri näköiset kuin ennen ja arpiakin tuli. Välillä tulee epävarmuuden hetkiä, mutta ihme kyllä mun keho on hyvä juuri näin.
Ja varsinkin esikoisen aikana kävin todella syvällä. Itsellä se ei silloin valitettavasti helpottanut kun vauva syntyi vaan jopa paheni kun vatsa ei heti litistynytkään enkä mahtunut vaatteisiini.
Ja tuo iho on jännä. Mullakin kumpikin raskaus muutti ihon tarpeita. Esikoisen raskauden jälkeen mulla iski kasvoihin pod, joka onneksi rauhoittui oikeilla tuotteilla ja kärsivällisyydellä. Ja nyt tämän toisen jälkeen iho on paljon kuivempi. Mystistä..
Ja kummastakin raskaudesta muistan loppuaikojen kömpelyyden. Hyljemäinen olo sängyssä ei etityisemmin lisännyt omaa oloa seksikkyydestä varsinkin kun kyljen kääntäminen ja ylös nouseminen oli yhtä ähinää.
Mies onneksi ollut koko ajan ihana kaiken suhteen. Häntä ei ole haitannut mikään ja kuunnellut mun tuskailuja.
Se että sun keho muuttuu tuntuu nyt alkuun kamalalta ja keho vieraalta, mutta anna sille aikaa. Opit taas tuntemaan sen ja jopa pitämään siitä. Ja blokkaa somessa kaikki viikossa vanhoihin vaatteisiin mahtuvat, jos ne aiheuttaa sulle inhoa sua itseä kohtaan. Sun keho tekee upean työ kun se antaa elämän toiselle. Se saakin näkyä

 

[Selah]

Jotenkin se maailman napa pyörähti synnytyksen jälkeen siihen lapseen niin vahvasti, että se oman ulkonäön merkitys laski ihan huomattavasti.

Tää on niin totta! Toivottavasti ajatus ei säikäytä ketään joka tykkää olla erittäin huoliteltu. Kyllä sitä prioriteetit muuttuu kun vauva on tullut maailmaan. Mutta toisaalta on ihan ok kaivata ulkonäöstä huolen pitämistä, ei sen kokonaan tarvitse jäädä. Aloin raskauden loppua kohden olla huolissani painon noususta, mutta mulla lähti 20kg jossain viikoissa. imetys + vaunulenkit on ollut niin tehokkaita!

Mies oli niin vaikuttunut synnyttämisestä, että kun jotain raskauden jälkeistä asiaa esittelen kehossani, niin miehelleni se vaan muistuttaa että "vau, sä kasvatit ja synnytti meidän lapsen sun kropassa!"