Muuttaminen ja sen vaikutus lapseen

[Bella Swan]

Jos olette muuttaneet ja lapsen piirit menneet uusiksi, miten se on vaikuttanut lapseen?

Meillä lähinnä niin, ettei pitkäaikaisia kaverisuhteita ole päässyt syntymään. Toki lapset olleet aina alle kouluikäisiä, kun muutettu, mutta kuitenkin.

 

[Vadelmapirtelö]

Onpa hyvä aloitus, jään seuraamaan. Erityisesti jos on jotain vinkkejä, miten helpottaa lapsen muuttoa

 

[Kipuna]

Meillä on taas muutto tulossa. Vanhin on pikkasen päälle 2,5v ja tämä on hänelle kolmas muutto eli jo neljäs koti missä tulee asumaan. Samalla lapsi joutuu aloittamaan jo kolmannen kerran uudessa hoitopaikassa. Juuri tottui edelliseen hoitopaikkaan ja heti siirryttävä uuteen. Sääliksi vähän käy, mutta ei voi mitään. Elämäntilanteet ja asumisen tarpeet muuttuvat. Onneksi noin pienille on tärkeintä, että pääsee vanhempien mukaan ja on omat tuttu sänky sekä lelut. Nyt on helpompi muuttaa, kun pienillä kaverit ei ole niin tärkeitä. Vaikeampi ehkä olisi muuttaa pois alueelta, jos olisi jo kouluikäinen.

Ei ole suuria vinkkejä antaa, mutta viimeisenä kannattaa pakata ehkä lapsen lelut ja paljon apukäsiä muuttoon. Jos olisi mahdollista, veisin lapsen muuton ajaksi vaikka mummolaan. Nyt tässä muutossa on varmaan Ryhmä Hau repeatilla, että saadaan kamoja kannettua muuttoautoon

 

[Ginger]

On hyvä huomioida muuttaessa, että korostaa niitä rutiineja ja asioita mitkä pystytään säästämään ja ylläpitämään myös muutossa. Eli on jotakin konkreettista, mikä todellakin pysyy samana, vaikka ympäristö muuttuu. Lisäksi lapsen stressi muutosta voi näkyä aika erilaisina asioina. Toisen ruokahalu voi muuttua, toinen voi haluta olla enemmän lähellä ja yksi on kuin mitään ei olisi tapahtunut. Paljon persoonasta kiinni.
Ja esimerkiksi jos lapsi on juuri opettelemassa kuivaksi, voi siitä tulla hetkellisesti haasteellisempaa, koska lapsen keskittyminen siirtyy muuttuneeseen ympäristöön. Meillä ainakin on ollut tämän kanssa haasteita, kun sattui muutot kummankin pojan kuivaksiopetteluvaiheeseen.
Uuteen päiväkotiin/kouluun sopeutuminenkin on niin yksilökohtaista. Meillä aremmalla ja herkemmällä esikoisella on ottanut enemmän aikaa ja ollut vaikeampaa, vaikka hänkin on silti sopeutumiskykyinen ja usein tutustuu kyllä aika helposti. Jää vaan enemmän pohtimaan ja miettimään muuttuneita asioita. Nuorempi on sosiaalisempi ja sujahtaa tosi nopeasti kaikkeen.

 

[Vargynja]

Meidän esikoinen oli 1,5-v kun muutettiin. Meillä ei hoitopaikka onneksi muuttunut sillä muutimme sen verran lyhyen matkaa. Jos lapsen vain saa muuton ajaksi vaikka mummolle niin se helpottaa muuttamista paljon. Pakatessa kannattaa ottaa lapsi mukaan hommaan, jos mahdollista. (Tähän vaikuttaa varmasti ikä ja temperamentti!) Voi olla hyvä käydä lapsen kanssa katsomassa uutta kotia ennen muuttoa niin se tuntuu vähän vähemmän vieraalta. Ja Gingeriä komppaan, rutiinit kannattaa pitää tuttuina eikä kannata samalla kertaa myöskään laittaa huonekaluja uusiksi. Muutos on varmasti helpompi kun on jotain tuttuakin, vaikka talo muuttuu. (Omasta lapsuudesta muistan, kuinka harmitti, kun melkein kaikki huonekalut vaihdettiin muuton yhteydessä. Tuntui että ihan kaikki muuttui.)

Jos lapsi on jo isompi, kannattaa tukea ja auttaa lasta, jos hän haluaa pitää yhteyttä vanhoihin kavereihin.

 

[MinnaM]

Mitä pienempi lapsi kyseessä niin sitä helpompi muutto, kun ei oo vielä ehtinyt kaverisuhteita muodostumaan. Meillä muksut on olleet todella sopeutuvaisia kaikkiin muuttoihin ja päiväkodin vaihtoihin yms. Isoin muutos meillä oli, kun esikoinen oli 7v., kun muutettiin töiden perässä toiselle paikkakunnalle. Hän oli ollut 3vuotiaasta asti samassa päiväkotiryhmässä ja eskarissa samojen lasten kanssa niin olihan se hänelle aika iso juttu. Keskimmäinen oli silloin 4v. ja kyllä hänellekin oli ehtinyt muodostua jo kaverisuhteita. Lapset oli meillä mukana katsomassa asuntoja ja heidän mielipidettään kyseltiin myös, mikä vois olla kiva asunto. Heidät otettiin mukaan pakkailuihin, saivat olla valitsemassa myös uusia huonekaluja yms. sisustusjuttuja omiin huoneisiin. Pari päivää ennen ja jälkeen muuttopäivän muksut oli hoidossa mummolassa ja palautuivat kotiin vasta kun tavarat oli purettu. Vanhoihin kavereihin pidettiin yhteyttä ja vierailtiin puolin ja toisin vielä muuton jälkeen, mutta siitä se yhteydenpito pikkuhiljaa jäi, kun löytyi uusia kavereita. Nyt kouluiässä en enää lähtis kuin pakon edessä muuttohommiin, meille ollut tärkeää, että lapsilla on pysyvyyttä.

 

[Foreverfever]

Aiemmat useat muutot parin kilsan säteellä niin ei vaikuttanut läheisten näkemiseen ja kotihoidossa olevien lasten arkeen oikein mitenkään. Lapsilla ei myöskään ollut silloin mitään säännöllisiä kavereita vielä.
Vanhin oli 3,5v kun kauemmas suunnattu muutto oli ja vasta sen jälkeen alkoi enemmän kavereita tulemaan ja myöhemmin varaviskasvatus tuli mukaan kuvioihin.
Tässä on kouluikäisiltä muuttanut kavereita toiseen kaupunkiin ja toisen koulun alueelle myös. Sopivat sitten välillä autokyytejä kun haluavat vielä tavata ja pitävät puhelimitse yhteyttä.
Omat lapset on ainakin toistaiseksi sen verran sopeutuvaisia ja saavat helposti kavereita, etten uskoisi muuttamisen olevan nytkään mikään ongelma. Ei tosin ole lähitulevaisuudessa muutto suunnitteilla, ellei tule lottovoittoa

 

[Lya M.]

Itse olen muuttanut lapsena vain kerran (Alle 3-vuotiaana), enkä muista aikaisemmasta paikasta mitään.

Mies taas joutui muuttamaan sinne ja tuonne ( vaihtoi koulua 4-kertaa peruskoulun aikana) ja oli joka paikassa se ulkopuolinen, ja siksi kiusattu koko peruskoulun ajan. Eli näinkin voi valitettavasti käydä.

Vielä aikuisenakin on kipuillut asian kanssa, ja on ollut huojentunut, kun kummallakin lapsella ( myös 3,5-vuotiaalla) on ystäviä.

 

[Bella Swan]

Siksi minäkin haluaisin viimein muuttaa takaisin pk-seudulle, ennenkuin koulu alkaa. Ettei joutuisi vaihtamaan koulua kesken kaiken.

 

[Aaltokukka]

Meidän esikoinen oli 1,5-v kun muutettiin. Meillä ei hoitopaikka onneksi muuttunut sillä muutimme sen verran lyhyen matkaa. Jos lapsen vain saa muuton ajaksi vaikka mummolle niin se helpottaa muuttamista paljon. Pakatessa kannattaa ottaa lapsi mukaan hommaan, jos mahdollista. (Tähän vaikuttaa varmasti ikä ja temperamentti!) Voi olla hyvä käydä lapsen kanssa katsomassa uutta kotia ennen muuttoa niin se tuntuu vähän vähemmän vieraalta. Ja Gingeriä komppaan, rutiinit kannattaa pitää tuttuina eikä kannata samalla kertaa myöskään laittaa huonekaluja uusiksi. Muutos on varmasti helpompi kun on jotain tuttuakin, vaikka talo muuttuu. (Omasta lapsuudesta muistan, kuinka harmitti, kun melkein kaikki huonekalut vaihdettiin muuton yhteydessä. Tuntui että ihan kaikki muuttui.)

Jos lapsi on jo isompi, kannattaa tukea ja auttaa lasta, jos hän haluaa pitää yhteyttä vanhoihin kavereihin.

Tuo uuteen kotiin ennalta tutustuminen oli hyvä vinkki! Ja etenkin jos siellä olisi jo silloin jotain kotoa tuttua ja lapselle merkityksellistä odottamassa.