Mitkä asiat ilahduttaa tässä raskaudessa?
- Ketjun aloittaja Pullahiiri
- Aloituspäivämäärä
Äiti×5
Näppärä viestien naputtelija
Itse raskaus vaivoineen ei kovin ilahduta. Vauvan tavaroiden,vaatteiden kaiken järjestely,vauvan tulevan huoneen sisustaminen ilahduttaa. Potkut masussa saavat hyvälle mielelle. Mukava on seurata kun lapset etsivät dobblerilla sydänääniä.
Kivahan se on kun vanhempani ovat niin kaikessa mukana. Äitini ostelee kaikenlaista ja tuunas aivan ihanan vauvankopan.
Rakkaus vauvaa kohtaan syvenee josta tulee valtavan hyvä tunne kun tietää että se rakkaus on pysyvää. Rakastanhan aikuisia lapsiani yhtäpaljon vieläkin!
Kivahan se on kun vanhempani ovat niin kaikessa mukana. Äitini ostelee kaikenlaista ja tuunas aivan ihanan vauvankopan.
Rakkaus vauvaa kohtaan syvenee josta tulee valtavan hyvä tunne kun tietää että se rakkaus on pysyvää. Rakastanhan aikuisia lapsiani yhtäpaljon vieläkin!
Muokattu viimeksi:
En oo oikein alkuraskaudesta osannut ja ehkä ehtinyt iloita kunnolla raskaudesta. Oon vähän hitaasti lämpeävää tyyppiä, niin en varmaan ollut kunnolla ees tajunnut koko raskautta, raskauduin kuitenkin niin nopeesti synnytyksen jälkeen :)
Nyt kuitenkin ollaan päästy iloitsemaan pikku potkuista ja tää pieni kaveri on mulle jotenkin paljon todellisempi, kuin esikoinen koskaan raskausaikana oli :) En myöskään osannut silleen rakastaa tai ilmaista rakkauttani esikoiselle kuin vasta hänen ollessa ehkä parin kk ikäinen ja taas tämä tulokas on nyt jo yhtä rakas kuin esikoinen <3 Mikä toisaalta myös pelottaa, koska menettämisen pelkokin on nyt huomattavasti voimakkaampi, kun tunteet on jo niin voimakkaita tätä pikkuista kohtaan :)<3
Sitä aina pelkäsi, kuinka rakkautta muka voi riittää toisellekin lapselle yhtä paljon kuin toiselle, mutta ne pelot on ollut kyllä täysin turhia!! :D Papu<3
Nyt kuitenkin ollaan päästy iloitsemaan pikku potkuista ja tää pieni kaveri on mulle jotenkin paljon todellisempi, kuin esikoinen koskaan raskausaikana oli :) En myöskään osannut silleen rakastaa tai ilmaista rakkauttani esikoiselle kuin vasta hänen ollessa ehkä parin kk ikäinen ja taas tämä tulokas on nyt jo yhtä rakas kuin esikoinen <3 Mikä toisaalta myös pelottaa, koska menettämisen pelkokin on nyt huomattavasti voimakkaampi, kun tunteet on jo niin voimakkaita tätä pikkuista kohtaan :)<3
Sitä aina pelkäsi, kuinka rakkautta muka voi riittää toisellekin lapselle yhtä paljon kuin toiselle, mutta ne pelot on ollut kyllä täysin turhia!! :D Papu<3
Minusta on ihana fiilistella nimia! :) Minulla on nyt jo kutsumanimi vauvalle. Vaikka ollaan vastapuolivalissa, tama pikkuinen on minulle jo ihminen. Ensimmaisessa raskaudessa pelkasin kiintya, mutta nyt se tulee aivan itsestaan. Ajattelin, etta otan vastaan sen mita tulee.
Ja sekin hymyilyttaa ja tayttaa sydamen rakkaudella, etta rakenneultrassa pikkuisella selvasti nakyi hikka - voi rakkaus, miten sopoa! <3
Ja sekin hymyilyttaa ja tayttaa sydamen rakkaudella, etta rakenneultrassa pikkuisella selvasti nakyi hikka - voi rakkaus, miten sopoa! <3