Mitkä asiat ilahduttaa tässä raskaudessa?

Olen niiin äärimmäisen kiitollinen että kehitys on ru:n mukaan ollut kaikinpuolin normaalia (sydämestä löytynyttä kalkkitiivistymää lukuunottamatta. Senkään ei pitäisi aiheuttaa mitään huolta). Tällaista kiitollisuuden tunnetta en ole pitkiin aikoihin tuntenut. :)
 
Vatsan kasvaminen ilahduttaa todella, nyt alkaa jo kumpua näkyä. Sekä ehdottomasti se kun mies lähtee reissuhommiin aina sunnuntaina, niin tämä hyvästelee minut ja tulevan pikkuisen erikseen. Hyvä etten itkua tuherra, kun se vaan on jotenkin niin suloista.:Heartred:smug:
 
Muokattu viimeksi:
Piti oikein miettia hetki, etta mista sita aloittaisi! Minulle tama raskaus on jotenkin kaksijakoinen: toisaalta olen onnenkukkuloilla mutta toisaalta teen pienta surutyota, koska tama on luultavasti viimeinen raskauteni. Perhelukumme siis tullee tayteen taman pikkuisen myota. :)

Eniten minua hykerryttaa ajatus siita, etta sisallani kasvaa uusi ihminen omine piirteineen ja persoonallisuuksineen. En millaan malttaisi odottaa, etta saan tutustua vauvaan! Ja kaikki mika tasta uudesta tuttavuudesta muistuttaa myos liikuttaa. Jokainen muljahdus, minipotku tai sydanaanet ovat ihania. Yritan nyt tankata koko loppuelamakseni tata raskaanaolemista. :) Minusta on ihanaa myos fiilistella nimia, hipistella vauvantarvikkeita ja sisustaa lastenhuonetta.

Ihanaa on myos seurata, miten mieheni kehittyy ja kasvaa isyyteen ja miten hellat valit hanella on esikoisen kanssa. Ja miten ylpea han on raskausmahastani! Mieheni ei malta olla kertomatta jokaiselle vastaantulevalle, etta meille tulee vauva. :)
 
Onnellinen olen tästä raskaudesta että ylipäätään on onnistunut, vauveli vaikuttaa olevan kunnossa, tykkään raskausmahastani :) ja on kiva tosiaan miettiä minkähänlainen persoona sieltä tuleekaan tähän maailmaan. Mies on myös ollut ihana, huomioiva ja hellä. Isommat lapset sekä sukulaiset ovat suhtautuneet iloisen positiivisesti. Olen onnellinen, koska uskon yhteisen lapsen myös vahvistavan parisuhdettamme tässä uusperhekuviossa, jota olemme nyt reilut 7 vuotta pyöritelleet :) Tämä on mitä luultavammin myös viimeinen lapseni, joten pyrin nauttimaan raskaudesta "täysin rinnoin" ;)
 
Kaikesta! Jopa alkuraskauden oksenteluista :D 2 vuotta yritettiin ja oltiin jopa varattu aika koeputkihedelmöitykseen, mutta onneksi ei tarvinnut sinne mennä kun tärppäsi luomusti :)
Kirpparilla kun pyörittiin miehen kanssa, niin mieskin ensimmäistä kertaa hypisteli vauvan vaatteita <3
 
Minä tuun onnelliseksi vatsan kasvusta, jokaisesta liikkeestä jonka tunnen. Ajatuksesta, että meidän maailman hauskimmista esikoisesta tulee isoveli! Hän saa leikkikaverin kotiin <3
Ja kyllä tosta ukostakin tiedän, että ei vois olla ylpeämpi. Meille tulee toinen poika, kaikki näytti miltä pitää.

... ja haikeaa. Ajatuksella, että meidänkin perheluku olisi täys. Toisaalta ihanaa, välillä taas mietityttää vähän. Mutta järjellä ajateltuna, näin se menee ja nautitaan tästä <3
 
Ihana ketju! ❤

tämä massun kasvaminen ja elämöinti siellä, tuontuosta havahdun et hyvänen aika, tämä on totta, ja se miten mies katsoo minua pehmein silmin ja ihmettelee samaa. Tämä uudenlainen rakkauden tunne. Näitä on paljon, tässä muutamia mitä nyt justiin tuli heti mieleen.
 
Mua ilahduttaa ylipäätään raskaana olemiminen :) perheen perustaminen on kuitenkin itselle ollut aina jotenkin selvä asia, ja miehen kanssa ollaan vauvakuumeiltu jo vuosia vuorotellen. Siksikin on niin hienoa että kun kesällä sitten päätettiin, että vauva tulee jos on tullakseen, niin raskautuminen tapahtuikin lähes heti :)

Lähes oireettoman raskauden vuoksi olen iloinen siitä, että raskausmaha on tullut näkyviin ja liikkeitä tuntenut. Myös eilinen neuvolassa käynti vielä ilostuttaa mieltä, kun sai taas kuulla sydänäänet :)

Ilahduttaa myös neuloa minisukkia ;) :)
 
Takaisin
Top