Miten vauva sai alkunsa?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Ei mennä nyt graafisiin yksityiskohtiin – kaikki me varmasti tiedämme suunnilleen, miten lapset yleensä saavat alkunsa. :grin Mutta ehdittekö yrittää lasta kauan vai saiko hän alkunsa nopeasti? Seurailitko ovulaatiota? Kävittekö lapsettomuushoidoissa? Vai alkoiko raskaus kenties yllätyksenä?

Täältä löytyy tietoa siitä, milloin kannattaa harrastaa seksiä mikäli vauva on haaveissa. Onko artikkelissa sinulle tuttuja asioita yritysajalta?
 
. Se hassua tässä että kun vasta avokin kanssa päätimme että nyt olisi oivallinen hetki tehdä vauva oli jo aluillaan :joyful: Eli olisimme toukokuusta laskettu hedelmällisin päivä\ovulaatio. Eipä tarvinnut kun kerta ehti tapahtua :D olemme ilman ehkäisyä olleet viime kesästä ja tarkasti katsottu ettei vielä silloin aluilleen lähtisi kun työpaikan vaihtoa oli ja muuta.

Miten muilla :)?
 
Meillä meni silleen, että mä olisin voinut vielä jatkaa tjottailua mutta mies päätti ruveta yrittämään :D Esikoista yritettiin melkein vuosi ja tää uusi tulokas tärppäs heti (jos ei lasketa kolmen kuukauden tjottailua).

Jotenkin tosi epärealistinen olo. Eihän tää voi näin helposti onnistua?
 
3.5 vuotta tjottailua takana ja tää on meidän kolmas plussa. Kaks edellistä oli ns. kemiallisia, toivon että tämä nyt menis maaliin asti. Viivat oli tummemmat kuin mitä edellisissä plussissa.
 
Mirena poistettiin viiden vuoden jälkeen tammikuun 22.pvä, jonka jälkeen yritettiin aktiivisesti. Eli n. 3kk meni.
 
Mulla vähän erikoinen tilanne. Asutaan siis eri osoitteissa ja eri paikkakunnilla esikoisen isän kanssa, mutta yhteistuumin päätettiin alkuvuodesta et josko yhdessä tehtäisiin sisarus esikoiselle. Tärppi kävi sattumalta toisesta ns. yrityskierrosta. Kesällä oli tarkoitus vasta silleen kunnolla aloittaa yritys kun välimatkan takia ei tavattu kuin pääsääntöisesti viikonloppuisin.
 
Tjottailua takana reilut 7kk, epätoivon ja toivon ajatukset on vaihdellut tämän aikana joka päivä melko monesti. Sitten ne menkat vaan jäi ja testattiin. Ei haisua missä vaiheessa olis tärpännyt.
 
Meillä takana yli 2 vuotta yritystä, kaksi kkm:a ja kaksi kemiallista. Minulla oli havaittu jo useampi vuosi sitten kohdussa paksu väliseinämä, joka sitten noiden keskenmenojen jälkeen päädyttiin poistamaan joulukuussa. Tämä plussa tuli kolmannesta yrityskierrosta leikkauksen jälkeen.

Ovista en oo aikasemmin sen ihmeemmin metsästelly, kun pisimmillään raskautuminen on vieny vaan sen max. 5 kk. Nyt keväällä kerkesin tikuttaa kaksi viimeisintä kiertoa, kun kiertojen lyhenemisen takia alkoi arveluttaa luteaalivaiheen pituus.
 
Ekasta ehkäisyttömästä kerrasta tärppäs, ei siis keritty mitenkään yrittää. Sama juttu oli esikoisesta.
 
Meillä oli ollut pitkään kondomi käytössä, joten ehkäisyn lopettaminen oli varsin helppoa. Toisella kierroksella tulin raskaaksi lomamatkalla. Ensimmäisellä kierroksella mulla oli jo vähän raskausoireita tai kuviteltuja sellaisia, mutta kuukautiset tulivat sitten normaalisti.
 
3,5 vuotta yritystä takana, hoitoja ei ole voitu aloittaa mun ylipainon vuoksi, ja kun en ole sitä yhtään saanut tippumaan (se onkin sitten ihan oma tarinansa, kun motivaattorin pitäisi olla kunnossa...). Yllärinä tärppäsi luomuna.
 
Meillä tärppäsi heti ensimmäisestä yrityksestä, mitä en kyllä olisi uskonut! Oltiin aateltu, että varmaan voi mennä pitkäänkin, että kierto tasoittuu pillereiden jälkeen, mutta ekat "luomumenkat" tulikin ihan ajallaan ja sen jälkeisestä kierrosta sitten tosiaan raskaaksi tulin :rolleyes:

On kyllä ihan samanlainen olo kuin mitä Katlera aiemmin kirjoitit. Voiko tää näin helposti onnistua?? Esikoista saatiin odotella pitkään, kun keskenmenokin koettiin silloin.
 
Esikoisen täytettyä 1v sovittiin et saa tulla jos on tullakseen. Ekaan 6kk saatiin aikaseks yks km ja nyt sit viimeset 5kk yritettiin "paremmin" elikkä osua just oikeille päiville ja niinhän se sit tärppäs viimein..
Esikoinen sai muuten alkunsa samana yönä kun mun todella rakas mummo (oli minulle kuin äiti) yllättäen nukkui pois, alkuraskaus oli siis todella rankkaa aikaa kaikinpuolin ja vasta raskauden jälkeen olen pystynyt käsittelemään mummon kuolemaa.
 
Itsellä takana 10 vuotta lapsihaavetta ja yrityksiä on vuosien varrelle mahtunut useammassakin parisuhteessa. Lopulta, tuloksettomien ivf-hoitojen jälkeen, luovuin haaveesta pari vuotta sitten, laitoin elämän uusiksi ja ryhdyin työstämään ajatusta lapsettomasta loppuelämästä. Hoidot jättivät kammon kaikkiin keinotekoisiin hormoneihin, joten pillereitä tms. en hoitojen jälkeen halunnut aloittaa. Taustalla varmaan ajatus myös siitä, että jos on tarkoitettu, että minusta äiti tulee, löydän itselleni sopivan kumppanin ja tulen raskaaksi ilman mitään vippaskonsteja.

Kappas, reilu vuosi sitten elämääni asteli herrasmies, jonka kanssa kaikki natsasi. Alusta asti oltiin kaikista asioista avoimia, mutta ehkä hieman tuudittauduttiin ajatukseen, etten ole aikaisemminkaan tullut raskaaksi, joten miksi nyt tulisin? Olihan se sitten melkoinen yllätys molemmille, kun ensimmäistä kertaa elämässäni pissin tikkuun kaksi viivaa reilu vuosi tapaamisesta.

Itselle tämä on yksi suuren unelman täyttyminen. Miehellä meni muutama viikko sulatellessa, mutta pikkuhiljaa alkanut myös nähdä erilaisen tulevaisuuden, mitä alunperin maalattiin. :love017
 
Me ehdittiin yrittää 1 v 7 kk ennen kuin tärppäsi ensimmäisen IVF:n tuoresiirrosta. Hoidoissa ei ehditty siis olla kovin kauan, pari inseminaatiota tehtiin ennen tärppiä. Nyt on rv 8+1 ja vieläkin vaikea uskoa, että olen raskaana :)

Onnea Anselmiina_ raskaudesta :gen014 Tosi upeeta, että teillä hoitojen vaste tuli nopeasti. Itselle tehtiin yksi tuoresiirto ja yksi pakastetun alkion siirto. Kumpikaan ei tuottanut tulosta ja pakastin oli sen jälkeen tyhjä. Olisi pitänyt lähteä uudelle kierrokselle, mutta kroppa oli sekaisin kaikista pistoksista ja henkinen puoli romuna, joten päätin jättää hoidot siihen. Tuskin olisi kroppa ja pää kestänyt seuraavaa kierrosta suuremmilla hormonimäärillä.

Kieltämättä on aika epäuskoinen olo tästä, mutta ihanaa tietää, että tää onkin mahdollista :Heartred Täällä alkoi tänään 10.raskausviikko (9+0)!!!!
 
Onnea Anselmiina_ raskaudesta :gen014 Tosi upeeta, että teillä hoitojen vaste tuli nopeasti. Itselle tehtiin yksi tuoresiirto ja yksi pakastetun alkion siirto. Kumpikaan ei tuottanut tulosta ja pakastin oli sen jälkeen tyhjä. Olisi pitänyt lähteä uudelle kierrokselle, mutta kroppa oli sekaisin kaikista pistoksista ja henkinen puoli romuna, joten päätin jättää hoidot siihen. Tuskin olisi kroppa ja pää kestänyt seuraavaa kierrosta suuremmilla hormonimäärillä.

Kieltämättä on aika epäuskoinen olo tästä, mutta ihanaa tietää, että tää onkin mahdollista :Heartred Täällä alkoi tänään 10.raskausviikko (9+0)!!!!

Kiitos :) Onnea sullekin! Ihana tilanne pitkän odotuksen odotuksen jälkeen <3
 
Raskautumiseen meni 2 vuotta ja tämä on ollut toivottu juttu ja joka kuukausi oli aina kamala pettymys kun ne kuukautiset alkoivat ja mietti vaan että mikä itsessä on vikana kun ei tule raskaaksi. Lapsettomuushoitoja kerkesi jo miettiä, mutta just tärppäsi ennen kuin oli ensimmäinen lääkäri käynti missä oltais keskusteltu lapsettomuushoidoista ja tehty tutkimuksia. Sit plussasin ja olin niin helpottunut että ei tarvinnut aloittaa mitään hoitoja. Loppu vaiheessa lopetin ovulaation kyttäämisen ja seuraavien menkkojen ajankohdan kyttäämisen yms. Koska ne aiheutti vaan turhia epäilyksiä ja ressiä. Sit tärppäsikin kun ei enää miettinyt sitä raskautumista 24/7
 
Meillä oli 10 kk aktiivista yrittämistä ennenkun tärppäsi :Heartred Vaikeinta oli tuona aikana kun kolme ystävää tuli raskaaksi kertalaakista, tuntui vaikealta silloin ajatella että miksei itse tule raskaaksi niin helposti vaikka kuinka yrittää ja muut tulevat puolivahingossa :banghead: Mutta kaikki päättyi lopulta paremmin kuin hyvin ja tiedän että meidän vauvan aika on nyt :rolleyes:
 
Takaisin
Top