Eipä ihmeemmin. Sain komentaa sen välillä hakemaan itselleen pikaruokaa jostain kun käynnistely kesti. Toisella kertaa oltiin jo paremmin valmistautuneita, kun osattiin jo vähän ennakoida käynnistämisen aikataulua. Pitihän tuo kännykän lähellä että tiesi sitten aamuyöstä lähtä ajamaan mun seuraksi synnärille synnyttämään, minä olin osastolla jo ollut muutaman päivän tuolloin. Kaitpa me nyt valmistaudutaan siten että miehellekin pakataan oma synnärilaukku, jossa on just helppoa ja siistiä ruokaa syötäväksi ja läppäri viihdykeeksi. Voipahan sitten lukea minulle vaikka uutisia kun odotellaan avautumista.