Miten puhua lapselle kuolemasta lempeästi

[Lya M.]

Lapseni päiväkodissa on kuolemantapaus ( yksi lapsi siis kuollut).
Oma lapseni on nyt kovasti kiinni minussa äidissä kiinni, mutta muuten ei oikein osaa reagoida.

 

[Olive]

Mietin, että lähestymiseen varmaan vaikuttaa lapsen kuolintapa. Myös sinun lapsesi ikä on oleellista. Kysyisin päiväkodista miten heillä käsitellään asiaa, ja sitten lapsentasoisesti kertoisin kuolemasta, kuitenkin lohduttaen. Ja pyrkisin kuuntelemaan lasta ja kysymään, mitä ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä hänelle nousee esiin.

Täällä näytti olevan hyviä vinkkejä https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/miten-puhua-pienelle-lapselle-kuolemasta/

 

[Ginger]

Lapseni päiväkodista kuoli jonkin aikaa sitten yksi hoitaja. Päiväkodissa tietysti käsiteltiin asiaa, mutta sitten kotona selitin myös pehmeästi asiasta lapsen kyseltyä. Meillä toki oli suvussa ollut tuolloin yksi kuolema melko tuoreessa muistissa, niin lapsi tiesi sinänsä mistä on kyse. Oliven laittamassa linkissä olikin hyviä vinkkejä. Kun on toisesta lapsesta kyse, eikä vanhemmasta ihmisestä, on hyvä muistaa lapselle ikätasoisesti kertoa, että joskus käy onnettomuuksia/sairauksia nuorillekin, mutta se ei tarkoita että niitä pitäisi pelätä.

Me käytiin pojan kanssa myöhemmin tämän hoitajan haudalla ja vietiin kynttilää. Auttoi tavallaan havainnollistamaan tilannetta. Korostin vielä tuolloin, että varmasti hän ilahtuisi, kun käydään katsomassa hautaa ja muistellaan.

 

[Niittyleinikki_]

Sanoisin tosi pienelle vaikka että meni pilven reunalle ja hänestä tuli enkeli..

 

[Lya M.]

Tämän kuolleen lapsen vanhemmat olivat toivoneet, että muille lapsille sanottaisiin, että heidän lapsellaan on kaikki hyvin ja on nyt tähtenä taivaalla.

Minun 4,5-vuotiaani ei ole koskaan nähnyt kuolemaa ( isoisoisä kuoli puoli vuotta ennen hänen syntymäänsä.)

 

[Lumikukka0]

Lasten isoisoisä kuoli viime joulun alla. Kerroin silloin kolmevuotiaalle että isopappa meni taivaan kotiin, niin poika itse hoksasi että taivaan koti on se enkelten koti.