Miten ootte nukuttaneet vauvanne...?

röllykkä

röllykkä

Kunnioitettu kommentaattori
Heinämammat 2014
Siinäpä se tuli otsikossa..ihan uteliaisuudesta, kuinka muilla on tapana. Ja lähinnä yöunia tarkotan....
Jonnekin jo aikasemmin oon kirjoitellu, miten ekoina kuukausina istuskeltiin nyytti sylissä olohuoneessa seurustelematta hänen kanssaan. Sillon ei omassa kopassaan viihtynyt vaan nukahti siis "killottamisen" jälkeen meijän syliin ja sit kannettiin omaan koppaan. Joskus nukutin tissille.

Nyt kun imetys on loppunu, niin nukahtaa useimmiten syliin pullolle tai sit pullon jälkeen viedään puoli unessa omaan sänkyyn ja sinne nukahtaa pupu kainaloon.. (niiiin suloista<3)

Mut siis minkälaisia nukutus traditioita minkä ikäsille..? Pitäiskö minkä ikäsen lapsen teijän mielestä osata nukahtaa yksinään?
 
Meillä opetettiin alusta asti omaan sänkyyn. Eipähän ole sitten myöhemmin tarvinnu itkun kanssa vieroittaa mistään. Vauvana syliteltiin, kunnes alkoi silmä painumaan ja sitten kiikutettiin sänkyyn, istuttiin sängyn vierellä ja siliteltiin pyllystä tai pidettiin kädestä kiinni siihen asti että tyttö nukahti. Hiljalleen lyhennettiin läsnäoloaikaa. Nykyään tyttö menee iltatoimien jälkeen pullon kanssa sänkyyn, ja kun pullo on tyhjä, lentää se komeassa kaaressa lattialle, raatailee hetken itsekseen ja nukahtaa. Omaan huoneeseen tyttö siirrettiin heti kun tuli puoli vuotta täytee, on sen verran äänekäs nukkuja että sitten sai koko perhe paremmat unet. Tytöllä on tapana puhua unissaan, piereskellä ja haukotella koko rahan edestä :)
 
Vieressä olen nukuttanut. Joskus vielä joutuu sylissä heijaamaan uneen... ja sitten unessa siirrän omaan sänkyynsä.
 
Meillä nukahdetaan yleensä tissille, tai vaivutaan unenomaiseen tilaan. Ja melkein aina havahtuu, kun siitä sitten nostetaan omaan sänkyyn, jossa sitten nukahtaa itsekseen. Toisinaan taas nostetaan suoraan täysin valvovana omaan sänkyynsä, jossa saattaa hetkisen katsella ja jutella, ja nukahtaa itsekseen. :)
 
Miulle oli kyllä suuren suuri ihmetys (ja helpotus) et tyttö osaa nukahtaa itekin sänkyynsä. Tarvitsee vaan tottakai just sen tietyn tilan, niinkun mimmu87 kirjotti unenomaisen tilan, et osaa sit sinne nukahtaa..
 
Meillä nukutetaan siihen asti syliin, kun alkaa silmät lupsimaan kiinni ja sitten siirretään omaan sänkyyn. Joskus hän huijaa meitä ja näyttelee että nukkuu, mutta sitten kun siirretään omaan sänkyyn niin sitten alkaa touhuuminen ja riehuminen siellä. Mä oon yrittäny opettaa nukkumaan itse sänkyyn, mutta on vaikeaa kun poika on oppinu nousee tukee vasten seisomaan, ja vaikka olisi kuinka väsyny niin pitää nousta ja kattella makkaria. Pullolle hän harvoin nukahtaa.

Mä oon miettiny voiko lapsi tottuu siihen niin paljon että tekee ihan samaa vielä viis vuotiaanakin.

Onks teil ollu vastaavanlaista tilannetta? Miten selvisitte siitä?

 
Meidän tyttö nukahti itsekseen omaan sänkyynsä synnärillä. Kotiin tultuamme tyttö nukahti ruokaillessaan tissille, ja myöhemmin tarvitsi tissin suuhunsa lähestulkoon kirjaimellisesti koko yön, että osasi nukkua. Minä tietysti stressasin, että onko hän nyt tuollainen koko lapsuutensa, ettei osaa hetkeäkään nukkua ilman tissiä (kamalinta oli se, kun itsellä puutui esim. lonkka, kun piti tuntikausia makoilla samassa asennossa).

N. 5 - 6 kk:n ikäisenä nukahti eräänä kauniina iltana tissittelyn jälkeen viereen ilman tissiä, ja sen jälkeen tissi suussa nukkuminen jäi kokonaan pois. Nukuimme muutaman yön perhepedissä, jonka jälkeen otimme pinniksestä toisen laidan pois, ja laitoimme sen sivuvaunuksi sänkymme viereen. Iltaisin otimme vauvan väliimme, ja kun hän oli melkein nukahtanut, siirsimme omaan sänkyynsä, johon hän sen jälkeen nukahti. Nukahtamisen apuna toimi (ja toimii vieläkin) tutti ja unirätti.

Nykyään tyttö osaa nukahtaa itsekseen omaan sänkyynsä unirätin ja tutin kanssa. Välillä on iltoja, jolloin väsyttää, mutta siitä huolimatta nousee kerta toisensa jälkeen seisomaan sänkyyn ja heittelee tuttia lattialle. Silloin ei ainakaan meillä auta muu kuin se, että makoilen sängyllä ja laitan tytön makuulle joka kerta, kun hän nousee ylös. Samalla vältän katsekontaktia, enkä puhu tytölle mitään. Yleensä hän rauhoittuu tunnin sisällä ja nukahtaa ilman silittelyjä, laulua tms.

Oletko Heli1 kokeillut tuota makuulle laittamista kerta toisensa jälkeen? Siihen saattaa tosiaan mennä tunti ellei enemmänkin aikaa, mutta kyllä vauva ennemmin tai myöhemmin väsähtää niin paljon, että nukahtaa..

Ja niinhän se on, että hankalia ajanjaksoja nukahtamisen kanssa tulee jatkossakin. Ainakin itse olen ihan varma, että kun tyttö siirtyy tavalliseen sänkyyn nukkumaan, tulee iltoja, jolloin hänet saa taluttaa takaisin sänkyyn monen monta kertaa ennen nukahtamista..
 
Sillä minä nukutankin mun omassa sängyssä mun vieressä, koska jos laittaisin pojan omaan sänkyyn, hän nousisi sieltä koko ajan seisomaan. Nousee hän nyttenkin sänkyn päätyä tai seinää vasten, mutta helpompi siinä vieressä laittaa aina takaisin maate, kuin nousta koko ajan sinne pinnikselle... joo, omaa laiskuutta.
Meillä menee moneestikin se tunti tuota samaa, poika ylös, minä laitan takas alas, ylös, alas, ylös, alas... Tätä on jatkunut jo kuukausia...
Joskus tooosi harvoin sammuu sänkyynsä ihan itte, rankan päivän jälkeen. Ja tutti on ihan must nukahtamisessa. Ei onneksi muulloin käytetä.
 
Ah, ystävä anto miulle hyvän neuvon, kun vielä tosiaan me se iltavelli annetaan, kun ei luonnollisestikaan ite pulloa pidä, et puolessavälin pulloa käydä laskemassa "puolilleen" omaan sänkyyn, niin et käsi on vielä pään alla pitämässä koholla ja juottaa sit siinä velli loppuun.. ei havahdu siihen,et laskee sänkyyn. On nyt vähän aikaa ainakin toiminu :)

Taitaa teillä muilla olla jo isommat lapset kun meillä...

Minnuu aina jänskättää, et mikskä tää muuttuu, kun tyttö kasvaa. Paljon oon kuullu tuota, et joutuu aina laittamaan lapsen takasin makuulle, kun nousee pinnoja vasten seisomaan... yhä uudelleen ja uudelleen...
 
Oon kokeillu nyt kolme iltaa, poika nukahtaa itsekseen 30-40 minuutissa. Helpottaa itseäkin niin, ettei tarvi koko ajan sylissä kantaa nukuttamassa, vaan voi samalla itte lukea kirjaa ja rentoutua. Kyllähän Oscar jatkuvasti olis nousemassa seisoon, mutta jossain vaiheessa väsähtää ja alkaa väsyneenä kyntämään päätään lakanaa pitkin. Sitten pikkunen nukahtaa peppu pystyssä. :)
 
Nyt meillä poika on alottanu lakanoiden repimisen silloin kun pitäisi alkaa nukkumaan, ja siitähän se riemu syntyykin kun äiti koittaa niitä asetella uudestaan ja uudestaan... huoh!

Onko teillä ollu tällaista ja miten on saatu loppumaan? Tuntuu että siitä se saa energiaa lisää kun huomaa keksineensä uuden leikin...:/
 
Saattaa olla tyhmä kysymys, mut onks teillä millaset iltarutiinit?
Mie huomasin yks ilta tuon meijän kohta 5kk:n kanssa, et kun jäi "iltatouhut" välistä, niin sen piti sit sängyssä alottaa aivan hillitön mylykkyyminen. Puolisen tuntia siellä yksinään ähis ja touhus, yhen kerran käänsin mahalta selälleen takasin ja sit se pikkuhiljaa alko väsähtämään ja nukahti. Joi siis vellin ensin ihan normaalisti miun sylissä.

Sillä siis sanoin et saattaa olla typerä kysymys, kun en tiiä vielä tässä vaiheessa, et onko se miten yleistä, kun  lapsi oppii enemmän liikkumaan, niin ei sit maltakaan käyä nukkumaan.. helpottaako siihen sit ollenkaan, et illalla ennen nukkumaanmeno touhuja olis vielä leikkejä tms, et lapsi sais siinä purettua sen energiansa, et ei tarviis sit sängyssä.

Omalla kohalla vielä sen verran helppoo, kun pistää nakusilleen tytön lattialle, niin sehän mylykkyää siin' jo pelkästä riemusta, kun ei oo vaatetta päällä :D
 
Meillä aletaan iltatouhuille 6-7 aikaan ja se alkaa iltapuurolla, sitten sen jälkeen iltapesuille ja yöpaidan vaihtoon ja hampaitten pesu (kohta 9kk poika) ja sitten on vielä energianpurkauksen vuoro. Viimestään puol yheksän aikaan aletaan rauhottumaan jos onnistuu ja yheksän aikaan mennään sänkyyn. Siellä saattaa nousta seisomaan, mutta olen pysyny lujana etten nosta enää syliin vaan lasken hänet uudestaan ja uudestaan makuuasentoon. Jossain vaiheessa nukahtaa itse, joskus pullolle.

 
Takaisin
Top