kerroin molemmille vanhemmilleni tiedon ekan ultran jälkeen. mun äiti sai tiedon tekstarilla, soitti heti perään ja oli onnesta soikeana. Isälle kerroin puhelimitse, sattui ultra samalle päivälle ku mun synttäripäivä. Isän eka reaktio oli et ku hän on niin nuoriki ollakseen pappa :) mies sai kertoa anopilleni, anopin reaktio oli et ihanaa ku della_79 saa oman vauvan.
mun äiti on koko raskausajan soitellu miltei viikottain, anoppi keskustelee mieheni kanssa mun kuulumisista ja isälle laitan yleensä viestiä, kun oon ollu neuvolassa. Isä ei oikein osaa suhtautua, pyrkii kääntämään keskustelun koiriin, kun jaarittelen tarpeeksi aikaa vauvasta. ehkä hän sitten osaa ajatella olevansa isovanhempi, kunhan vauva syntyy, ehkä ei. olen kyllä vähän skeptinen siitä, osaako ensinkään suhtautua vauvaan, kaikki mun ympärillä uskoo et isän mieli muuttuu, minä en häntä tuntevana oikein osaa ajatella niin.