A
aarni
Vieras
Nyt täytyy kysellä kuin muilla on mennyt lapsen päivä hoitoon sopeutuminen? Luin tuossa aikaisempaa keskusteluketjua jossa puhuttiin voiko lapsi olla päivä hoidossa jos äiti jää äitiys lomalle ja yhdessä kommentissa puhuttiin seuraavasti (Esimerkkejä lasten reaktioista: hoitoon tuleminen on vaikeaa, itkettää ja suututtaa ja lapsi oikeasti "revitään" irti äidistä, hiljentyminen ja kuoreensa vetäytyminen, iloton lapsi, villiintyminen, uhmaaminen, hoitokavereiden satuttaminen ja kiusaaminen... nämä ovat vain osa sitä.Nämä kaikki oireilut ainakin minun yskikössäni tuodaan myös vanhemmille tiedoksi.) edellä mainittu on suoralainaus.
Meidän 11kk vanha tytär ei ole kyyneltä vieräyttäny kertaakaan hoitoon mennessä. Jo ekana päivänä just ja just kerkesin kengät saamaan likalta pois kun sillä oli jo kiire muiden lasten luokse. Hän syö ja nukkuu hyvin ja ei ole koskaan oikeen osannu vierastaa ketään. Äitiys loman aikana oli muutaman kerran hoidossa ja minulla harrastuksessa tallilla mukan mutta muuten ollu ihan perus arkea kotona.Ihmettelen vaan tuota yllä olevaa tekstiä aiemmasta kirjoittajasta että jos noin menee niin onko vika hoitopaikassa vai missä laatikossa lapsi on kasvatettu jos on noin vaikeeta.Kyseinen henkilö kirjoittaa myös näin (Mutta sitten on se kolikon kääntöpuoli, eli lapset jotka tulevat edelleen mielellään hoitoon ja saavat kavereiden kanssa leikkimisestä kaiken irti :) Nauttivat joka hetkestä päivähoidossa ja "kotiarjesta" irtautumisesta. Ja nämä lapset ovat järjestäin n. 5-vuotiaita. Sen ikäinen kaipaa jo omaa tilaa leikkiä ja kavereita joiden kanssa jakaa asioita.) edelleen tyttäreni on 11kk ja huomaan selvästi kuin hän tykkää hoitoon menemisestä ja oppii jo nyt asioita joita huomaan että on opittu hoidossa mutta ei välttämättä ois kotona vielä oppinu.Hänestä on kiva mennä hoitoon mutta myös kivaa kun äiti ilmestyy portille hakemaan. kertokaa kokemuksia.
Meidän 11kk vanha tytär ei ole kyyneltä vieräyttäny kertaakaan hoitoon mennessä. Jo ekana päivänä just ja just kerkesin kengät saamaan likalta pois kun sillä oli jo kiire muiden lasten luokse. Hän syö ja nukkuu hyvin ja ei ole koskaan oikeen osannu vierastaa ketään. Äitiys loman aikana oli muutaman kerran hoidossa ja minulla harrastuksessa tallilla mukan mutta muuten ollu ihan perus arkea kotona.Ihmettelen vaan tuota yllä olevaa tekstiä aiemmasta kirjoittajasta että jos noin menee niin onko vika hoitopaikassa vai missä laatikossa lapsi on kasvatettu jos on noin vaikeeta.Kyseinen henkilö kirjoittaa myös näin (Mutta sitten on se kolikon kääntöpuoli, eli lapset jotka tulevat edelleen mielellään hoitoon ja saavat kavereiden kanssa leikkimisestä kaiken irti :) Nauttivat joka hetkestä päivähoidossa ja "kotiarjesta" irtautumisesta. Ja nämä lapset ovat järjestäin n. 5-vuotiaita. Sen ikäinen kaipaa jo omaa tilaa leikkiä ja kavereita joiden kanssa jakaa asioita.) edelleen tyttäreni on 11kk ja huomaan selvästi kuin hän tykkää hoitoon menemisestä ja oppii jo nyt asioita joita huomaan että on opittu hoidossa mutta ei välttämättä ois kotona vielä oppinu.Hänestä on kiva mennä hoitoon mutta myös kivaa kun äiti ilmestyy portille hakemaan. kertokaa kokemuksia.