Miten koit jälkisupistukset?

[Vargynja]

Oliko sinulla kivuliaita jälkisupistuksia? Miten sinä koit ne?

Esikoisen kohdalla ne taisi jäädä sektion aiheuttamien kipujen alle ja/tai en tuntenut niitä kun lääkittiin sektion takia vahvasti. Kuopuksen kohdalla ne tunsin, mutta en muista niiden olleen erityisen kivuliaita. Kerran taisin ottaa kipulääkkeen, kun sitä tunnuttiin joka välissä tarjoavan.

 

[Wellllu]

En kyllä muista tunteneeni mitään jälkisupistuksia.
Tosin koska itsellä siinä synnytyspöydällä etsittiin synnytyksen jälkeen verenvuodon syytä (1l), niin antoivat myöskin kahteen kertaan piikin kohtua supistavaa ainetta.

 

[jamm]

Muistan että imettäessä supisteli ainakin en muista kuinka kauan, ehkä muutaman päivän? Menkkakivuilta ne ehkä tuntui, äh en muista aika kultaa muistot...

 

[Sudensylin]

Ekasta ei tullut ollenkaan, mutta toisesta tuli ja etenkin imettäessä. Muistaakseni vieläpä useamman viikon synnytyksen jälkeen. Menkkakivuilta tuntuivat ja pidin niitä tosi inhottavina. Ei ne ehkä niin kivuliaita olleet, mutta kun muutenkin joka paikkaan sattuu ja väsyttää ja on inhottava olla, niin ei ois jaksanu enää mitään extraa.

 

[daune]

Kuusi lasta oon synnyttänyt ja ei oo jälkisupistukset tuntuneet mitenkään yhdenkään synnytyksen jälkeen, kiitollinen siitä On esim siskot kertonu, että heillä ollu tosi kivuliaitakin jälkisuppareita ja muutenkin kuullut että mitä useampi lapsi ni sen kivuliaammat jälkisupistukset. Mut taitaa olla ihan yksilöllistä, että tuntuuko ne vai ei ja kuinka kipeitä ovat.

 

[litranmitta]

Mä en ekasta muista jälkisupistuksia myöskään ollenkaan. Söin burana+panadol aina sen tarjotun kahdeksan tunnin välein kyllä, mutta enemmän siksi että oli sellainen yleinen hiukan kurja olo alapäässä. Enkä usko että tommoset perus särkylääkkeet veis edes jälkisupistuksista täysin tuntoa pois Jännä nähdä tuleeko tästä toisesta sitten kivuliaita vai ei

 

[Bella Swan]

Oli molempien sektioiden jälkeen ja kyllä sattui! Toisesta vielä enemmän. Toki ihan runnottu ja hyvin kipeä olin, että ehkä myös siksi niin kivuliasta. Kipukynnyksen on alentunut todella paljon siitä, mitä oli esim. ennen lapsia.

 

[Niinakee]

Sektion jälkeen sattuivat kovastikin. En uskaltanut vauvaa kantaa hetkeen (en muista aikaa) kun pääsin jotenkuten jalkeille. Pelkäsin, että tiputan lapsen kun supistaa vauvan ollessa iholla.

 

[O.O]

Ekan synnytyksen jälkeen ei tuntunu miltään ja ihmettelin et miks tarjotaan koko ajan kipulääkkeitä toisen kohdalla muistaakseni tuntu vähän semmosilta menkkakivuilta imetettäessä ja kolmannen kohdalla sama. Silloin söin kyllä ja kysyin lisääkin buranaa ja panadolia. Mut niillä kyl pärjäs hyvin.

 

[Ginger]

Ensimmäisestä ei ollut yhtään minkäänlaisia jälkisupistuksia. Kohtu supistui todella nopeasti ja kivuttomasti. Sama kokemus siitä, että lääkettä tyrkytettiin koko ajan ja ihmeteltiin jos kieltäydyin.

Toisesta tuli aika koviakin jälkisupistuksia, vielä varmaan noin viikon kuluttua synnytyksestä. Tuntuivat lähinnä imettäessä. En juurikaan silti tarvinnut kipulääkettä, olivat siedettävissä ja menivät melko nopsaan ohi.

 

[Kinla]

Ekassa ei tuntunu mitään jälkisupistuksia. Tokassa oli ekana päivänä imettäessä, vähän menkkajomotukselta tuntu. Pyysin lämpötyynyn, ja sainkin, mut sanoivat, ettei saa käyttää vauvan ollessa sylissä, ni siihenhän se sit pöydälle jäi jäähtymään, ku ei kerran muuten tuntunut mitään.

 

[Aleksandraa]

On tuntunut ja lujaa. Ensimmäiseltä ja toiselta ei juurikaan. Mutta siitä eteenpäin, mitä useampi lapsi, sitä järkyttävämmät jälkisupistukset on olleet. Ilokaasua oon kaivannut, eihän sitä ole tietenkään saanut

 

[pilvikirsikka]

Joo mitä enemmän synnytyksiä alla, sitä kovemmat olleet jälkisupistukset! Viidennestä ne oli sen pari kolme päivää ihan hirveät. Söin särkylääkettä ja käytin tensiä ja silti öisin tuskissani vaikeroin sängyssä. Muistan että jotenkin vielä kun makasin mahallani, tuli maha tosi kipeäksi enkä meinannut päästä kääntymään minnekään suuntaan. Se oli muuten kamalaa! Luulen että sekin jotenkin liittyi näihin, ehkä kohtu oli niin arka tms.

 

[Vatupassi]

Ennen esikoisen synnytystä en halunnut lukea mitään synnytykseen liittyvää, siltä varalta että tieto lisäisi tuskaa. Niinpä nämä(kin) tulivat yllätyksenä keskellä yötä osastolle siirtymisen jälkeen. Särkylääke ja informaatio kivun syystä helpottivat. Toisella kertaa jälkisupistukset eivät joko olleet niin voimakkaita tai sitten osasin vaan suhtautua niihin eri tavalla.

 

[Miitu]

Minullekin jälkisupistukset esikoisen jälkeen tulivat yllätyksenä! Ja jokaisen supistuksen kohdalla tavallaan säikähdin, kun synnytys oli niin tuoreessa muistissa.

Muistan jälkisupistuksia myös kakkosen sekä kolmannen synnytyksen jälkeen.
Etenkin imetyksen hetkellä. Kuitenkin ne eivät ole olleet kovin kivuliaita ja hellittäneet myös muutamassa päivässä.