Meidän esikoinen oli 3,5 v kun vauva syntyi. Esikoinen on itseasiassa ollut todella hellä, kannustava jne. pikkuveljeään kohtaan. Pikkuveli juuri nyt vuoden. Mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan ei ole ollut. Vauvan synnyttyä 4v uhmat ja muut kiukut tuli kyllä äidille hyvin osoitettua parin kuukauden ajan. Kuinka paljon oli vauvan tuloa, en tiedä.
Minä tein tietoisesti töitä ennen vauvan syntymää. Puhuttiin paljon siitä miten vauva on alussa (ei osaa mitään, nukkuu, syö) ja miten se kasvaa ja alkaa sitten myöhemmin leikkimään. Katseltiin kuvia ja puhuttiin esikoisen vaiva-ajasta. Miten hänkin on ollut vauva, ihana vauva. Hänkin on ollut äidin sylissä, syönyt tissiä ja nukkunut äidin vieressä monta kuukautta. Vauvan synnyttyä esikoinen halusi joskus leikkiä vauvaa (ei kovin usein) ja yhteen aikaan halusi imeä maitoa tuttipullosta. Pidin myös huolen, että aina pääsi syliin, heti kun halusi, vaikka vauvakin olisi jo ollut sylissä. Onneksi on vain kaksi lasta, niin oli helppoa. Muutenkin puhumme tietoisesti lapsille perheestä, sukulaisista ja vahvistamme näin perhesidettä .
Nyt esikoisen ollessa vajaa 5 ja vauvan jo lähes taapero, niin esikoinen kannustaa pikkuveljeään, kehuu uusista taidoista ja on todella lempeä, vaikka toisinaan veljen "taito" sotkea leikit harmittaakin. ihan selkeästi heillä on jo nyt yhteisiä leikkejä!
