Esikoiseni oli hiukan vajaa 4-vuotias, kun pikkuveli syntyi. Ei ollut juurikaan mustasukkaisuutta. Toisaalta pidin kyllä huolen siitä että esikoinenkin sai paljon huomiota. Heti kun vauva oli hiukan isompi, tehtiin taas asioita välillä kahdestaan jne.
Kolmas syntyi, kun esikoinen oli 5,5-vuotias ja kakkonen 1 v 7 kk. Taapero oli tuolloin kovasti kiinni minussa, joten pidin alusta asti huolta ettei vauva päässyt "sivuuttamaan" häntä. Mustasukkaisuutta ei oikeastaan ollut - luulen, että taapero oli hiukan pieni olemaan varsinaisesti mustasukkainen. Hän kiintyi vauvaan nopeasti ja piti aina huolta että muistan ottaa vauvan mukaan kun lähdettiin johonkin. 
Nyt vauva on 8 kk, eikä varsinaista mustasukkaisuutta ole edelleenkään. Sen sijaan esikoinen sanoo välillä että haluaisi olla vauva, mikä ehkä kertoo jonkinlaisesta kipuilusta sitä koskien, että hän on "jo" 6-vuotias eikä enää kaikessa vanhempia tarvitseva vauva, kuten pikkusiskonsa. Taapero puolestaan on oma holtiton itsensä ja yrittää mm. ratsastaa vauvalla jos silmä välttää. 
Se ei kuitenkaan tunnu mustasukkaisuudelta, vaan kertoo ehkä siitä, että hän on 2-vuotias toilailija.
Lapset ovat kaikki toisiinsa kiintyneitä ja mustasukkaisuus on tosiaankin ollut hyvin vähäistä. Taapero on ollut enemmän mustasukkainen isoveljensä saamasta huomiosta kuin vauvan. :) Hän on aina tunkemassa syliin jos huomaa isoveljen siinä olevan.
