Kiitos Vargynja, vaihdoin tosiaan nimimerkinkin kun tänne tulin uudelleen kurkkimaan,tuli vaan yhtäkkiä mieleen katsastaa tämäkin paikka,vaikka vauvajutut ei enää ajankohtaisia olekaan, ja oli kiva kun oli tähän ketjuun juuri kommentoitu ja perään kyselty.
Mä yritän jaksaa etsiä terapeuttia, mutta kun itse on viimeinen tässä perheessä kenen asioita jaksaa hoitaa. Ja kun omia voimia on poljettu jo vuosia,exän ja tavallaan lastenkin toimesta koska ovat uhmanneet paljon minun menettäessäni auktoriteettiä heihin jne, no tällainen suo.
Siis kaupunkikohtaiset erot psykiatrisen hoidon saamisessa ovat järkyttävät!!! Nimeän nyt ihan nimillä esimerkit. Asuimme Kangasalla kun tämä minun "putki" alkoi, siellä pääsin oitis psyk.polille ja kaikki sujui kuin tanssi. Muutimme Tampereelle, jossa olen oikeastaan ihan terve,ainakaan en riittävän sairas polille. Neuvolapsykologia tarjottiin. Lahdessa asuin vuoden 2017,jossa vointi romahti taas tuon ekan viestin kuvailemaksi,vaikka yhtä heikossa hapessa, huonommassakin, olin ollut monesti tuossa välissäkin. Lahdessa pääsin heti psyk.sh:lle, ja pari krt keskusteltuamme laittoi psykiatrille ,tällöin vielä terkkapuolella. Tämä psykiatri halusi että minut tutkitaan kunnolla, ja lähetti minut noin 3kk kestäneelle jaksolle sairaalan psyk.polille, eli jälleen olin asiantuntevissa käsissä.Lahdessa sain diagnoosin ja lääkärintodistuksen ja käskyn hakea psykoterapiaa. Ja sitten muutimmekin takaisin Treelle, jossa kävin nenääni näyttämässä taas paikallisessa arviointityöryhmässä,josta tuli perässä kirje että eivät tarjoa minulle hoitoa.
Ihan totta 
