Mitäs sitten kun lapsen tutkimuksia pitää vaatimalla vaatia?

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Olen ymmärtänyt että muillakin on kokemusta tästä, kun lapsen tutkimuksia tulee vaatia tiukkana, tai ei tipu?
Meillä hyvä esimerkki: Monta kertaa eri käynneillä mm. neuvolassa olen ilmaissut huoleni esikoiseni ylivilkkaudesta, se on ignoorattu. Nyt sitten pistin mieheni asialle ja heti saatiin lääkäriaika asian selvittelyä varten. Enkö itse ole ollut tarpeeksi vakuuttava? Vai eikö äitejä uskota? Miksi?
 
Näin se valitettavasti menee. Miehen sanaa uskotaan helpommin ja äidit tuomitaan helposti hysteerisiksi luulotautisiksi, ja tutkimuksia pitää todellakin vaatia. Erään ystäväni lapsella oli syöpä, ja neuvolassa puuhattiin ystävälleni lasua, koska ystäväni oli heidän mielestään ylihuolehtivainen ja hysteerinen äiti ja vahingoksi lapselleen. Ystäväni ja hänen miehensä tekivät neuvolan toiminnasta valituksen sen jälkeen kun lapsen syöpä oli leikattu.

Eli ihan todella on vaadittava lapselle tutkimuksia, muuten jää syövätkin havaitsematta ajoissa.
 
@Bella Swan saanko kysyä minkälaista sun esikoisen ylivilkkaus on? Ja minkä ikäinen lapsi siis kyseessä? Myös meidän 3-vuotias on lievästi ilmaistuna ylivilkas, mutta neuvolassa aina fiksusti. Välillä mietin onko tää jotain tavallisesta poikkeavaa vai normaalia pienen lapsen käytöstä.

Ilmeisesti mieskin on ollut lapsena aikamoinen, mutta mitään diagnoosia hänelle ei ole hommattu. Mun mielestäni hänellä on selkeesti jonkin asteen keskittymishäiriö.
 
@Bella Swan saanko kysyä minkälaista sun esikoisen ylivilkkaus on? Ja minkä ikäinen lapsi siis kyseessä? Myös meidän 3-vuotias on lievästi ilmaistuna ylivilkas, mutta neuvolassa aina fiksusti. Välillä mietin onko tää jotain tavallisesta poikkeavaa vai normaalia pienen lapsen käytöstä.

Ilmeisesti mieskin on ollut lapsena aikamoinen, mutta mitään diagnoosia hänelle ei ole hommattu. Mun mielestäni hänellä on selkeesti jonkin asteen keskittymishäiriö.
Hän on kuusi! Ei oikein mitään jaksa kuunnella loppuun, eikä muista enää hetken päästä mistä puhuttiin. Todella eloisa, odottaminen ei kuulu vahvuuksiin. Ei vaan pysty keskittyy. Turhautuu helposti, joka päivä jostain. Puheterapiassa heilui vaan tuolilla kuin väkkyrä, lääkärissä kuulema koko sen vastaanottoajan marisi että haluaa kotiin, tylsää. Nyt saatiin lähete neuvolapsykologille. Laitoin taas suosiolla miehen käymään tuolla lääkärillä ja psykologille saa mennä lapsen kanssa myös.

Nyt olen alkanut miettii jos mullakin on jotain. Ainakin PMDD on vissii yleinen niillä kellä ADHD. Ja joo, nyt tuntuu et tutkitaan noita enemmän. Kun vertaa mitä oli vaik kakskyt vuotta sitten.
 
Hän on kuusi! Ei oikein mitään jaksa kuunnella loppuun, eikä muista enää hetken päästä mistä puhuttiin. Todella eloisa, odottaminen ei kuulu vahvuuksiin. Ei vaan pysty keskittyy. Turhautuu helposti, joka päivä jostain.
Tämä kuulostaa niin tutulta :sad-face: tosi hankalaa opettaa pojalle mitään kun ei jaksa kuunnella ja muisti on kuin kultakalalla. Eikä ole vaikutusta ulkoilulla tai muulla toiminnalla, aina sitä energiaa löytyy riehumiseen.
 
Takaisin
Top