K
Katalakaveri
Vieras
Tutustuin mieheni kautta erääseen hänen lapsuudenkaveriinsa, jonka kanssa meistä on tullut oikeasti todella hyvät ystävät. 10v ikäerosta huolimatta meillä loksahtaa kaikki tosi hyvin yhteen, niin luonteen, huumorin, harrastuksien ja , niin pelottavalta kuin se kuullostaakin, niin oikeastaan kaiken osalta.. me ollaan kuin paita ja peppu..
Tämä kaveri on oikeastaan vain suurimman osan aikuisiästään ollut sinkkuna. Kun ei itseluottamusta eikä -arvostusta löytynyt, niin ei löytynyt puoliskoakaan.. nyt hän on kuitenkin löytänyt itselleen sen kauan etsityn ehdokkaan. Tinderissä oli hänet tavannut ja siitä se sitten lähti.
He ovat olleet " yhdessä" n puoli vuotta ja koko ajan tämä mies on pitänyt minut ns ajan tasalla heidän suhteestaan.. ja heti alussa,kun tapasivat, tutustuin ensimmäisen kerran tähän naikkoseen, jota pidin todella mukavana ja kivana..
Nyt on melkein kaksi viikkoa mennyt,kun tämä kaverini ei ole käynyt kylässä,ei soittanut,ei pitänyt minkäänlaista yhteyttä,eikä myöskään vastannut viesteihin eikä puheluihin... tällä kaverilla on siis avainkin meille. Ja soitellaan ja nähdään lähes tulkoon joka päivä.. joten tuo aikaisempi ei ole hänelle normaalia...
Tänään sitten tulin kaupasta ja näin kun hän tuli töistä asunnolleen,niin kurvasin samalla hänen pihaansa ja menin selvittämään oliko jokin huonosti.. aikamme juteltua kaveri sai sanotuksi, ettei enää seurustele tämän naisen kanssa.. eikä ole sen takia pitänyt minuunkaan mitään yhteyttä vaan kuulemma rypenyt vain itsesäälissä.. kun viimein sain vastauksen eron syyhyn, sanoi kaveri että se olin minä.
Tämä nainen oli antanut kaverilleni ehdot, että joko minun kanssa välit poikki tai sitten erotaan...
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Tai edes miten suhtautua ko tilanteeseen?
Tottakai,olen jollain oudolla tapaa imarreltu siitä, että kaveruus menee suhteen edelle, mutta nytkin melkein itkua pidättelen, kun saan syyttää itseäni siitä että olen pilannut parhaan ystäväni, ehkä jopa ainoan mahdollisuuden onneen...
Tämä kaveri on oikeastaan vain suurimman osan aikuisiästään ollut sinkkuna. Kun ei itseluottamusta eikä -arvostusta löytynyt, niin ei löytynyt puoliskoakaan.. nyt hän on kuitenkin löytänyt itselleen sen kauan etsityn ehdokkaan. Tinderissä oli hänet tavannut ja siitä se sitten lähti.
He ovat olleet " yhdessä" n puoli vuotta ja koko ajan tämä mies on pitänyt minut ns ajan tasalla heidän suhteestaan.. ja heti alussa,kun tapasivat, tutustuin ensimmäisen kerran tähän naikkoseen, jota pidin todella mukavana ja kivana..
Nyt on melkein kaksi viikkoa mennyt,kun tämä kaverini ei ole käynyt kylässä,ei soittanut,ei pitänyt minkäänlaista yhteyttä,eikä myöskään vastannut viesteihin eikä puheluihin... tällä kaverilla on siis avainkin meille. Ja soitellaan ja nähdään lähes tulkoon joka päivä.. joten tuo aikaisempi ei ole hänelle normaalia...
Tänään sitten tulin kaupasta ja näin kun hän tuli töistä asunnolleen,niin kurvasin samalla hänen pihaansa ja menin selvittämään oliko jokin huonosti.. aikamme juteltua kaveri sai sanotuksi, ettei enää seurustele tämän naisen kanssa.. eikä ole sen takia pitänyt minuunkaan mitään yhteyttä vaan kuulemma rypenyt vain itsesäälissä.. kun viimein sain vastauksen eron syyhyn, sanoi kaveri että se olin minä.
Tämä nainen oli antanut kaverilleni ehdot, että joko minun kanssa välit poikki tai sitten erotaan...
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Tai edes miten suhtautua ko tilanteeseen?
Tottakai,olen jollain oudolla tapaa imarreltu siitä, että kaveruus menee suhteen edelle, mutta nytkin melkein itkua pidättelen, kun saan syyttää itseäni siitä että olen pilannut parhaan ystäväni, ehkä jopa ainoan mahdollisuuden onneen...