Mistä aistista mieluiten luopuisit ja mistä et?

[Bella Swan]

Jos pitäisi valita, mistä aistista sinä luopuisit? Ja mistä et missään nimessä? Miksi?

Mietin ensin, että ehdottomasti luopuisin makuaistista, niin ei tulisi herkuteltua niin kovin. Mutta herkuttelu on niin suuri nautinto! Sitten mietin että hajuaisti, mutta entä sitten kun ei voi fiilistellä tuoksuja ja entä jos tulee tulipalo, enkä haista sitä ja seuraukset ovat tuhoisat.. Niimpä päädyn nyt siihen, että mieluiten luopuisin makuaistista.

Aisti mistä en missään nimessä luopuisi, on kuulo tai näköaisti. Mutta kumpi on tärkeämpi? Ehkä kuitenkin näköaisti, sydän särkyisi jos en voisi nähdä lapsieni kasvavan.

 

[Shooky90]

En luopuisi näöstä koska se on niin iso osa kaikkea mitä teen ja en haluaisi elää näkemättä lapsiani. Ei edes voisi ajaa autoa eli pitäisi kotootakin muuttaa pois.

Makuaisti varmaan olisi se josta olisi helpoin luopua. Eipä tulisi naposteltua turhaan. Hajuaistista luopuminen vaikuttaa myös makuaistiin niin siinä menettäisi melkein kaksi.

 

[Suski75]

Luopuisin makuaistista. Linjatkin kiittäisivät.

 

[Nurinkehrääjä]

Makuaistista luopuisin. Näköaistista en ikinä!

 

[Vargynja]

Luopuisin makuaistista. Harkitsin hetken tuntoa, mutta haluan tuntea halaukset jne. Jos pitää valita vain yksi, josta en missään nimessä luopuisi on kyllä vaikea valita näön ja kuulon väliltä. Ilman näkökykyä olisi ilman muuta vaikeampaa, en voisi liikkua yksin tai ainakaan ilman opaskoiraa enkä tehdä käsitöitä tai mikä ehkä surullisinta, nähdä lasteni kasvavan. Mutta kuulokin on tärkeä. Musiikki on myös ollut minulle aina tärkeää ja sen menettäminen olisi kyllä raskasta. Ehkä kuitenkin valitsen näön.

 

[Sudensylin]

Luopuisin makuaistista. Harkitsin hetken tuntoa, mutta haluan tuntea halaukset jne. Jos pitää valita vain yksi, josta en missään nimessä luopuisi on kyllä vaikea valita näön ja kuulon väliltä. Ilman näkökykyä olisi ilman muuta vaikeampaa, en voisi liikkua yksin tai ainakaan ilman opaskoiraa enkä tehdä käsitöitä tai mikä ehkä surullisinta, nähdä lasteni kasvavan. Mutta kuulokin on tärkeä. Musiikki on myös ollut minulle aina tärkeää ja sen menettäminen olisi kyllä raskasta. Ehkä kuitenkin valitsen näön.

"Fun" fact! Tää on jäänyt mulla jostain dokkarista mieleen. Beaming Face With Smiling Eyes Äkkiseltään tuntuis helpolta vaihtoehdolta valita tuntoaisti, kun mihinpä sitä esimerkiksi kipua tartteis. Mutta esimerkiksi perustarpeista huolehtiminen vaikeutuu huomattavasti, kun et tunne nälkää tai vessahätää. Sitä voisi polttaa itsensä nojailemalla kuumaan hellaan tai paleltua, kun ois pakkasessa liian vähissä vaatteissa. Kävely, puhe ja jopa lukeminen olisi vaikeaa ilman asentotuntoa ja kun et tunne tavaroita käsissäsi. Anguished Face

 

[Vargynja]

"Fun" fact! Tää on jäänyt mulla jostain dokkarista mieleen. Beaming Face With Smiling Eyes Äkkiseltään tuntuis helpolta vaihtoehdolta valita tuntoaisti, kun mihinpä sitä esimerkiksi kipua tartteis. Mutta esimerkiksi perustarpeista huolehtiminen vaikeutuu huomattavasti, kun et tunne nälkää tai vessahätää. Sitä voisi polttaa itsensä nojailemalla kuumaan hellaan tai paleltua, kun ois pakkasessa liian vähissä vaatteissa. Kävely, puhe ja jopa lukeminen olisi vaikeaa ilman asentotuntoa ja kun et tunne tavaroita käsissäsi. Anguished Face

Hyvä pointti. Olin ajatellut kivun, kylmän/kuuman, nälän ja vessahädän tuntemisen eri aisteiksi kuin tuntoaistin, mutta enpä kyllä tiedä onko ne. Ainakin kylmälle ja kuumalle on omat solunsa jos Olipa kerran elämään on luottaminen. Asentotunnosta en ollut kuullutkaan, sen puuttuminen kyllä tekisi asioista vaikeita. Mutta taas sai oppia uutta. Call Me Hand

 

[tiuhtimus]

Näköaistista en haluaisi luopua kun taas jos oli pakko luopua yhdestä niin luopuisin hajuaistista.