En ole vielä uskaltautunut tänne kirjoittelemaan, mutta nyt sitten kehtaan .. eli kerroin itse aika piakkoin plussan jälkeen parille parhaimmille kavereilleni, koska ihmettelivät juuri sitä kun lopetin juomisen. Tanssimista baareissa en ole vielä täysin malttanut lopettaa, hyvää liikuntaa muutenkin !
Masu alkanut näkyä selvästi, niin päätin kertoa nyt vasta pari päivää sitten vanhemmilleni (eli raskausviikolla 21, rakenneultran jälkeen, pikkusiskoilleni kerroin aikaisemmin) ja sitä kautta tietysti sitten suvullekin äiti alkoi soittelemaan ja tekstailemaan .. eipä vielä ole kukaan ollut täysin innoissaan sukulaisista, ihan odotettavaakin.
Meillä lähtee nyt sitten käyntiin 5. sukupolvi, joka on elossa samanaikaisesti. Isomummo lähentelee 100vuotta, että ehkä kerkiää nähdä vielä.
(LA 17.6. ja poikalupaus annettu)
Kerroin ihan normaalisti vain raskaudestani ja äitini reaktio oli ''voi paska !'' + otti shotin naamaasa .. en odottanutkaan yhtään innostuneisuutta, yms häneltä. Mutta seuraavana aamuna oli laittanut viestiä miulle että onneksi olkoon vielä ja että koska laskettuaika ..
Iskän ilme ei värähtänytkään kun kerroin, sekin ihan odotettava reaktio.
Seuraavana päivänä kävimme ravintolassa koko perheen voimin syömässä. Vanhemmat ottivat pullollisen punaviiniä ja hyvä ruokakin sai sitten tunnelman rentoutumaan ja puhuttiin sitten jo asiasta ihan normaalisti ja jtn vitsiäkin siinä heitetttiin.
Olen kerran aikaisemminkin tullut raskaaksi, mutta se oli liian aikaisin ja elämäntilannekin oli huonompi miulla siinä kohtaan, joten päädyin lääkkeelliseen keskeytykseen. Silloin äitini reagoi itkien ja iskä silloin että ''aijaa, okei'', kun kerroin olevani raskaana, joten ei ihme että osasin odottaa tästäkin tämmöiset reaktiot - hyvä on osata tietää omien vanhempiensa reaktiot, niin ei tule niiiiin kovin pahamieli :)
Viimeistää silloin kun se syntyy niin kaikkien sydämet sulaa, eli ei kiirettä saadakaan kaikkien myöntymistä tähän .. pikkuhiljaa.
Huhhuh, tulipas pitkä teksti .. :D