Aattelin alottaa tämmösen keskustelun ja kysyä että onko teillä siitä vielä mitään ajatusta? :D Ootteko kuullu mikä asento ois semmonen että olis mahollisimman pienet riskit repeämiin tms? Oma äiti synnytti kaikki neljä siinä ihan perus asennossa ja anoppi kertoi, että sille oli se tuoli ollu kaikista helpoin. Synnytysvalmennuksen perusteella tuossa meidän sairaalassa ei kyllä hirveesti tuntunu vaihtoehtoja olevan. Tuolikin oli poistettu käytöstä kun niin hankala kätiöille. Vesisynnytys tuntuis ihanalta ajatukselta kun pidän vedestä elementtinä ja aina menkkakipujen aikaan lämmin suihku oli ainoa pelastus mutta sekään ei mahdollista täällä. Mites te? :)
Missä asennossa meinaat synnyttää?
- Ketjun aloittaja niukku
- Aloituspäivämäärä
Kyselin juuri samaa kavereilta joilla pieniä muksuja. Nelinkontin etunojassa oli kuulemma parempi niiden mielestä jotka olivat myös puoli-istuvassa asennossa synnyttäneet. Jakkaraa olisivat halunneet kokeilla, kuulemma kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta vaikka kokemusta ei ollutkaan. Siinä vakioasennossa saa kuulemma helpommin repeämiä ja ponnistaminen vaikeampaa kun paikat ei veny kunnolla joka suuntaan. Mutta nämä siis kavereiden ajatuksia :)
Itse meinaan yrittää saada olla nelinkontin tai jakkaralla. Ja se allaskin olis kiva siinä alkuvaiheessa, saas nähdä mitä tuolla on tarjolla :)
Itse meinaan yrittää saada olla nelinkontin tai jakkaralla. Ja se allaskin olis kiva siinä alkuvaiheessa, saas nähdä mitä tuolla on tarjolla :)
Itselläni oli myös vesisynnytys suurena toiveena, mutta kuulin, ettei se ole monessakaan Suomen sairaalassa enää mahdollista sen riskien ja kätilön kokemattomuuden vuoksi. Hieman pettyneenä otin tiedon vastaan, mutta samalla päätin, että oleilen altaassa (jos siis saan sellaista edes) mahdollisimman kauan avautumisvaiheessa ja synnytän sitten joko nelinkontin nojaten mieheeni tai jakkaralla. Tuntuu jotenkin hölmöltä miksi suurinosa ihmisistä "tappelee painovoimaa vastaan" ja synnyttää makaavassa/puolimakaavassa asennossa, mutta kuultuani monelta, että juuri lepääminen supistusten välillä on luonnollisesti helpointa juuri näissä asennoissa, olen paremmin ymmärtänyt tätä valtaväestöä. Mutta summasummarum, itse ainakin haluaisin synnyttää missä tahansa muussa asennossa, kuin vaakatasossa..
Olisin viime synnytyksessä halunnut päästä altaaseen avautumisvaiheen ajaksi lillumaan, mutta ainakin Kättärillä oli se yksi ja silloin varattu, joten se meni sitten siinä. Silloin oli testissä sellainen Relaxibirth synnytystukiteline, jonka kokeiluryhmään sitten päätin osallistua. Siirryin siihen ponnistettuani pari kertaa sekä kylki, että puolimakaavassa asennossa, jotka molemmat tuntuivat melko epämukavilta ja vaikeilta. Telineelle päästyäni ns. istumaan tuntui homma hyvinkin helpolta. Luulempa, että tällä kertaa siis yritän valita jonkun mahdollisimman samankaltaisen istuvan asennon esim synnytysjakkaran, sillä en usko, että noita telineitä enää on siellä saatavilla.. vai tietääkö joku toisin?
Sportmama
Oman äänensä löytänyt
Vesisynnytys kiinnostaisi myös, mutta mahdollisuudet siihen aika pienet. Meinaan kyllä käyttää vettä rentoutuskeinona kotona supistusten alkaessa, lämmin suihku/mieto sauna ja siellä kököttää ehkä jumppapallon päällä. Sairaalassa täytyy varmasti vaan kokeilla, mikä asento sopii, kantaako jalat ym. Kotona olis kiva, jos olisi pieni vesiallas missä rentoutua supistusten aikana ennen sairaalaan lähtöä. Täytyy miettiä vielä!
Kiva kuulla teidänkin ajatuksia asiasta! :) Tuli muuten mieleen semmoinenkin kysymys, että meinaatteko ottaa perhehuoneen jos on mahdollista? Me sitä miehen kanssa ajateltiin jos vain ei oo varattuna. Meidän sairaalassa mies saa käydä kattomassa olikohan se klo 12-18 ja jotenkin tuntus mukavalta olla kokoajan yhdessä.
Murmeliini90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Täällä on amme, mutta siihen ei saa synnyttää.. :) Ja yks amme/7 synnytyssalia, eli ei välttämättä pääse. Sitä paitsi luin, että epileptikkona en ees saa veteen synnyttää, koska kohtauksen tullen kukaan ei oo auttamassa.. Jotenkin valmennuksessa innostuin siitä jakkarasta, kätilö kehui, vaikkakin sille se on epämukava. luulenpa kuitenkin, että siinä tilanteessa viimeiseksi oon kiinnostunut kätilön ergonomiasta.. 
Tai sit toinen vaihtoehto on nostaa sängynpääty pystyyn ja nojailla siihen polvillaan sängyllä "istuen".. Joka tapauksessa haluaisin mahdollisimman (vauvalle) luontevassa asennossa, jos ois nopeempaa ja helpompaa niin. Mut turha sitä on päättää, kattoo sit mikä tuntuu hyvältä ja eiköhän jää aikaa testailla eri vaihtoehtoja! Perhehuoneet täälläkin vähissä, onnekas jos saa ees jokskuks yöks! Mut ku isän vierailuaikaa täällä ei oo rajattu, ei haittaa, vaikkei onnistuiskaan.
Tai sit toinen vaihtoehto on nostaa sängynpääty pystyyn ja nojailla siihen polvillaan sängyllä "istuen".. Joka tapauksessa haluaisin mahdollisimman (vauvalle) luontevassa asennossa, jos ois nopeempaa ja helpompaa niin. Mut turha sitä on päättää, kattoo sit mikä tuntuu hyvältä ja eiköhän jää aikaa testailla eri vaihtoehtoja! Perhehuoneet täälläkin vähissä, onnekas jos saa ees jokskuks yöks! Mut ku isän vierailuaikaa täällä ei oo rajattu, ei haittaa, vaikkei onnistuiskaan.hildamaija
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mä en oo edes miettinyt vielä moista, mutta hyvä kysymys!
Esikoisen kanssa koko (pitkä) synnytys meni jotenkin niin sumussa että sitten vaan päädyin lopulta synnyttämään perinteisesti puolimakuulla enkä siinävaiheessa edes protestoinut - kukaan ei kyllä edes kysynyt olisinko halunnut vaihtaa asentoa, ja itseasiassa olisin halunnut nostaa jalkoja ylemmäs ja koukkuun mutten sitten ikinä niin tehnyt, ei tainnut enää ehtiä.
Eli taidanpa taas mennä sillai fiiliksellä, tosin nyt voisin ehkä yrittää etukäteen miettiä niitä asentoja. Kyllä ne alussa tais mut laittaa jakkaralle, muttei se siitä edennyt mihinkään.
Täällä ruotsissa muuten ylistetään noita suomalaisia synnytysjakkaroita :D Ja altaassa synnyttäminen ei ole ainakaan Tukholmassa enää mahdollista, tiedä sitten miksi.
Me saatiin viimeksi perhehuone ilman mitään varailuja, ja kotiin päästiin kolme vuorokautta lapsen syntymän jälkeen, mutta tälläkertaa menee varmaan niin että mies lähtee kotiin esikoisen luokse ja mä jään vauvan kanssa - saa nähdä kuinka pitkäksi aikaa. Ainakin oletan niin, en oikeasti edes tiedä mikä systeemi täällä on noissa huonejaoissa! Pitää siis ottaa siitäkin selvää :D
Esikoisen kanssa koko (pitkä) synnytys meni jotenkin niin sumussa että sitten vaan päädyin lopulta synnyttämään perinteisesti puolimakuulla enkä siinävaiheessa edes protestoinut - kukaan ei kyllä edes kysynyt olisinko halunnut vaihtaa asentoa, ja itseasiassa olisin halunnut nostaa jalkoja ylemmäs ja koukkuun mutten sitten ikinä niin tehnyt, ei tainnut enää ehtiä.
Eli taidanpa taas mennä sillai fiiliksellä, tosin nyt voisin ehkä yrittää etukäteen miettiä niitä asentoja. Kyllä ne alussa tais mut laittaa jakkaralle, muttei se siitä edennyt mihinkään.
Täällä ruotsissa muuten ylistetään noita suomalaisia synnytysjakkaroita :D Ja altaassa synnyttäminen ei ole ainakaan Tukholmassa enää mahdollista, tiedä sitten miksi.
Me saatiin viimeksi perhehuone ilman mitään varailuja, ja kotiin päästiin kolme vuorokautta lapsen syntymän jälkeen, mutta tälläkertaa menee varmaan niin että mies lähtee kotiin esikoisen luokse ja mä jään vauvan kanssa - saa nähdä kuinka pitkäksi aikaa. Ainakin oletan niin, en oikeasti edes tiedä mikä systeemi täällä on noissa huonejaoissa! Pitää siis ottaa siitäkin selvää :D
Esikoisen synnys kesti minulla reilu 30h. Silloin sain olla alussa altaassa, sitä en henkilökohtaisesti kuitenkaan kokenut millään tavalla auttavana koska siihen ei saanut laittaa niin lämmintä vettä kuin olisin halunnut. Sitä en siis tällä kertaa halua edes kokeilla. Ponnistusvaiheessa sain olla jakkaralla mutta pitkänä ihmisenä koin sen hieman epämukavaksi..eikä synnytys edistynyt lopulta mihinkään jolloin jouduin synnyttämään selällään. Ja imukuppisynnytys siitä lopulta tuli.
Tällä kertaa toiveena olisi kuitenkin synnyttää pystyasennossa jonka ajattelen olevan painovoimaltaan helpompi. Toiveissa olisi jos mahdollista, roikkua jostain ei kuitenkaan pelkästään käsivoimilla mut jonkun tuen kanssa lähes seisoma-asennossa, jonka olen kuullut helpottavan synnytystä huomattavasti. Saas nähdä onnistuuko :) makuuasennossa synnyttämistä pyrin kuitenkin välttämään viimeseen asti jonka epäilen aiheuttaneen viimeksi selittämättömät tuskat ponnistuksen jälkeen. Mut katotaan mitä synnytys tuo tullessaan tällä kertaa :D mut kovasti jo synnytys pyörii mielessä
Tällä kertaa toiveena olisi kuitenkin synnyttää pystyasennossa jonka ajattelen olevan painovoimaltaan helpompi. Toiveissa olisi jos mahdollista, roikkua jostain ei kuitenkaan pelkästään käsivoimilla mut jonkun tuen kanssa lähes seisoma-asennossa, jonka olen kuullut helpottavan synnytystä huomattavasti. Saas nähdä onnistuuko :) makuuasennossa synnyttämistä pyrin kuitenkin välttämään viimeseen asti jonka epäilen aiheuttaneen viimeksi selittämättömät tuskat ponnistuksen jälkeen. Mut katotaan mitä synnytys tuo tullessaan tällä kertaa :D mut kovasti jo synnytys pyörii mielessä
Mä oon lähdössä ihan soitellen sotaan, en ole erityisemmin miettinyt asentoja tai muitakaan toivomuksia, vaan ajattelin sitten tilanteessa kokeilla fiiliksen ja mahdollisuuksien mukaan.
Oikeastaan ainut toive meillä on juurikin tuo perhehuone, jos sellaisen vaan saa :)
Oikeastaan ainut toive meillä on juurikin tuo perhehuone, jos sellaisen vaan saa :)
elwwis
Satasella mukana keskusteluissa
Minä varmaan kokeilen kaikkea mahdollista ja mikä tuntuu parhaalta, niin siihen jään. Jos vaan mahdollista. :) Ajatuksena kontallaan etunojassa voisi olla helppo, voisin miehebinsyliin nojata ja hän voisi selkääni hieroa ja hipsuttaa hiuksia. :> Olen sellainen ihminen, että kun tuntuu kosketus hyvältä se useinmiten lievittää kipuja ja samalla se ns rakkaushormooni tuo lohduttavaa oloa, tiedän niin että kulta on lähellä. Tai siis tulee sellainen rakastettu olo -juttu. Hitsi en oikein osaa sitä selittää, mutta toivottavasti joku hoksaa idean. :D ♥ Mutta sitähän ei kosksan tiedä, ensisynnyttäjä kun olen, että jos en halua miestä lähellekään. :D Sen näkee sitten.
Synnytysvalmennuksen jälkeen saattaa myös olla eri mietteen kun näkee ja kuulee, mitä kaikkea siellä on tarjolla. :D
Synnytysvalmennuksen jälkeen saattaa myös olla eri mietteen kun näkee ja kuulee, mitä kaikkea siellä on tarjolla. :D
Jep, mä haluun kanssa että mies on siinä silittämässä mun hiuksia ja supisemassa korvaan ja kattomassa silmiin ja sanomassa että mä oon ihana ja paras jne jne 
Varmasti kannustaa jaksamaan ja kestämään kipuja, tai sit alkaa vaan vit... se lässytys ja tulee litsari 
Mustakin tuntuu että se eteenpäin nojaaminen vois olla hyvä juttu, mutta katsotaan mitä synnytysvalmennuksesta sanotaan ja ehdotetaan. Tiistaina ultra ja lääkäri, sit saadaan varmaan jo aika sinne valmennukseen :)
Varmasti kannustaa jaksamaan ja kestämään kipuja, tai sit alkaa vaan vit... se lässytys ja tulee litsari Mustakin tuntuu että se eteenpäin nojaaminen vois olla hyvä juttu, mutta katsotaan mitä synnytysvalmennuksesta sanotaan ja ehdotetaan. Tiistaina ultra ja lääkäri, sit saadaan varmaan jo aika sinne valmennukseen :)