Minkä näistä synnytyksistä valitsisit?

[Lavinia]

Pitkä matka (ruuhkassa sairaalaan pääsy voi kestää pari tuntia) ja nopea edellinen synnytys. En usko, että ehtisin ajoissa sairaalaan jos kotoa asti lähtisin. Perheestä en halua olla mahdollisesti monta viikkoa enimmäkseen erossa, ja lemmikkien takia koko porukka ei voi lähteä mukaan kaupunkiin "asumaan" loppuajaksi, vaikka jonkun kukkaroystävällisen majoituksen löytäisinkin.

Käynnistyksen rajuus pelottaa sen verran, että siinä mielessä voisi puhua jopa synnytyspelosta, eli suunniteltu sektio on nyt mielessä kummitellut. En ainakaan halua vain odottaa kotona spontaania käynnistymistä ja sitten mahdollisesti synnyttää tien päällä, kaukana sairaalasta!

Mutta mitä te tekisitte, jos matkaan menisi 1,5-2 tuntia? Jos vaihtoehtona ei olisi viettää loppuviikkoja asuen jossain lähempänä.

 

[elaffy]

Minä ottaisin etukäteen suunnitellun käynnistyksen, mutta itse pelkäisinkin sektiota todella paljon, joten itselleni se ei olisi edes vaihtoehto. Onko aiempi raskautesi edennyt kuitenkin loppuun asti vai käynnistyikö synnytys spontaanisti ennenaikaisesti? Mikäli ennenaikaisuuden vaaraa ei ole, vaan raskaus jatkuu oletusarvoisesti loppuun asti, on kumpi tahansa vaihtoehdoista varmasti mahdollinen. Pääsetkö pelkopolille keskustelemaan vielä ennen synnytystä? :) Periaatteessa kai pelkkä synnytyspelko ei voi olla syynä sektiolle, mutta yleensä kai siihenkin joku ratkaisu löydetään.

Kaverilla toinen lapsi syntyi syöksynä matkalle ja heillä onneksi kaikki meni ihan täydellisesti. Kenellekään sitä tilannetta ei silti tietenkään toivo..

Toivottavasti saisit kokea kaikesta huolimatta hyvän synnytyksen, eikä siitä jäisi ikäviä muistoja. ♡

 

[Lavinia]

Aiemmat meni hyvin ihan loppuun, toinen tuli joskus la:n jälkeen, ekaa en nyt muista, ehkä 38+jotain. Jos sen sektion saan, niin ainakin loppuodotusaika menisi hyvin, enkä yhtään epäile etteikö se itse sektiokin menisi. :)

...Mutta pakko silti kysyä, mikä sinua Elaffy pelottais sektiossa?

 

[Lavinia]

Toisaalta oon viime yönä ja tänään miettiny että onko se spontaanin käynnistymisen odottelu sittekkään ihan poissuljettu vaihtoehto? Luin muita keskusteluja joissa oli pitkänmatkalaisia, ja he vaan jännäs että miten ehtii ja kuinka aikaisin pitää lähteä, ja omalla autolla vai ambulanssilla. Kukaan ei puhunu sovituista käynnistyksistä tai sektioista! Ehkä minäki sitte uskaltaisin???

Ois vaan tosi kiva saada tietää, mikä noista kolmesta ois vauvan kannalta turvallisin. Äidille se varmaan ois tuo itekseen käynnistyny, vaikka sitte syntyiski autoon. Mutta entä vauvalle?

Vaihtoehdot vielä auki.

 

[Vargynja]

Olen sektion joutunut kokemaan ja toiste en halua. Spinaali-puudutus (jota siinä käytetään) oli paljon ikävämpi kuin epiduraali. Aiheutti siinä leikatessa tärinää ja huonoa oloa. Jälkeenpäin kesti pitkään että tunto palasi ja olo oli leikkauksen jälkeen aika tokkurainen. Sängystä pääsi autettuna ylös puolen vuorokauden päästä ja meni pari-kolme päivää ennen kun pystyin hoitamaan lasta muuten kuin imettämällä. Sairaalasta pääsin pois kuuden päivän päästä ja muutaman päivän päästä sai mennä neuvolaan poistattamaan tikkejä. Sektio myös hidastaa maidon nousemista monilla ja lapselta jää saamatta alatiesynnytyksen edut. Haava oli aika pitkään kipeä eikä saanut nostaa mitään vauvaa painavampaa. Olihan sentään vatsa avattu. Niin ja ennen sektiota ei saa syödä mitään, sektion jälkeen vain nestemmäistä kunnes epiduraalin voi ottaa pois. Epiduraali siis leikkauksen jälkeen pitämään sen aiheuttaman kivun poissa. Ainakin mulle annettiin myös antibioottia vähän niinkun varmuuden vuoksi ja se taisi aiheuttaa lapselle vatsakipuja.

Suosittelen siis lämpimästi synnytystä - käynnistettynä tai käynnistämättä. Sektio on kuitenkin leikkaus eikä leikkaukset ole ikinä kivoja ja niissä on aina riskinsä.

Tuon matkan suhteen voisin kysyä, onko aiemmat synnytykset edenneet nopeasti? Useinhan kuitenkin synnytys taitaa kestää useita tunteja eli voisi ajatella että todennäköisesti ehtii sairaalaan ellei tosiaan synnytykset ole epätavallisen nopeita. Tietenkään ei voi olla täysin varma siitä, kuinka nopea seuraava on edellisten perusteella, mutta ehkä siitä voi yrittää vähän saada vinkkiä.

 

[Lavinia]

Piti ihan kaivaa edellinen synnytyskertomus esille. Onneksi sen tein Muistelin nimittäin että sairaalassa ois ehditty olla alle tunti, mutta nyt kun tarkistin niin olin kirjoittanut että sinne mentiin klo 13 ja vauva oli syntynyt 15.40. Ja kipeitä supistuksia oli ollu aamusta asti, kuten monena muunaki aamuna, säännöllisiksi muuttuivat siinä 11.30 aikoihin. Ponnistus 2-3 minuuttia.

Ehkä voisin sittenkin ehtiä?? Jännää

 

[Vargynja]

Kunhan lähdet ajoissa etkä odota ohjeiden mukaisesti siihen että ei tule toimeen kotona, voit hyvin ehtiä. :) Tsemppiä joka tapauksessa!

 

[Toffee]

Mä en valitsisi noista äänestyksen vaihtoehdoista mitään ellei tiedä että on ns. syöksysynnytyksen vaara eli suunnilleen supistaa pari kertaa ja sit jo ponnistetaan :D jos semmoinen vaara on niin käynnistys luultavimmin.

Itse lähtisin vaan ajoissa, en todellakaan odottaisi mitään muutaman minuutin supistusväliä tai sitä ettei pärjää, vaan kun tajuaa että nyt tää alkaa, samantien autoon ja synnärille.

 

[Lavinia]

Mä en valitsisi noista äänestyksen vaihtoehdoista mitään ellei tiedä että on ns. syöksysynnytyksen vaara eli suunnilleen supistaa pari kertaa ja sit jo ponnistetaan :D jos semmoinen vaara on niin käynnistys luultavimmin.

Itse lähtisin vaan ajoissa, en todellakaan odottaisi mitään muutaman minuutin supistusväliä tai sitä ettei pärjää, vaan kun tajuaa että nyt tää alkaa, samantien autoon ja synnärille.

Sepä se, viime raskaudessa lähdin KOLME KERTAA TURHAAN sinne synnärille ennen kuin oikeasti oli alkanu.. :bag: Ja silloin matkaa oli paljon vähemmän, asuttiin kaupungissa. En siis luota että tunnistaisin oikean tilanteen, harmittaa jos ramppaa siellä turhaan (ja kuluttaa koko kuun tulot bensaan ).

Ja joku noista kolmestahan meidän kaikkien on valittava, käynnistys, sektio tai spontaanisti alkanu Kauempana asuvilla vaan on tuo autosynnytyksen riski suurempi ku toisilla.

 

[Lavinia]

Sotkin jotain lainauksen kanssa. Elaffy kirjoitti:

"Periaatteessa kai pelkkä synnytyspelko ei voi olla syynä sektiolle, mutta yleensä kai siihenkin joku ratkaisu löydetään."

Minä oon ymmärtäny, että sektio nimenomaan ois ainoa vaihtoehto, jos pelko on niin paha ettei se juttelemalla häviä? Tai mitä noita suomalaisia mammaohjelmia oon kattonu ja nettipalstoja oon lukenu (ja serkun kokemuksen kuullu), niin jos hirveesti pelottaa alakautta synnyttää niin sektioon ne sitten päätyy. Mitäpä ne muutakaan vois? "Ketään ei voi pakottaa synnyttämään alakautta."

Elaffy, kertoisitko mikä sektiossa pelottais sinua? Kaikki näkemykset ois nyt kullanarvoisia! :) Mulle se käynnistys vielä toistaseksi tuntuis kaikista pelottavimmalta. Omalle äitillekki se oli niin rankka kokemus, että käsittääkseni sen takia ei tahtonu enää enempää lapsia [/QUOTE]

 

[elaffy]

Suunniteltu sektio tarvitsee aina syyn ja se syy varmasti merkitään myös papereihin ja muihin. Minulle puhuttiin sairaalassa, että synnytyspelko itsessään ei voi olla syynä, mutta tosiaan, kuten itsekin kerroit, ketään ei voi pakottaa synnyttämään, jolloin lääkäri katsoo sektiolle jonkun järkevänä pitämään syyn. Varmaan vähän sitten lääkäristä ja sairaalasta kiinni, että miten helposti sen sektion saa. Täällä ei ymmärtääkseni pelon takia saa sektiota ilman pelkopolin käyntejä.

Minua pelotti sektiossa hurjan paljon se kontrollin puute ja sektiosta seuraavat kivut. Ei olisi tullut mitään, jos en olisi voinut nostella lapsiani (joita kuitenkin syntyi kaksi kerralla) useampaan viikkoon. Toki alatiesynnytyksessäkin voi käydä jotain, mutta spinaalin mahdollisesti aiheuttamat pysyvät hermovauriot pelottivat myös paljon. Sektiosta jää todennäköisesti/mahdollisesti ikuinen arpi. Sektiossa lapsi ei saa äidin suolistoflooraa (lapsi syntyy normaalisti kasvot äidin peräsuolta kohti, jolloin lapsi saa suunsa kautta äidin bakteerit), syntymä on lapselle shokki (lapsi ei tuota itse kortisolia ja adrenaliinia, kuten alatiesynnytyksessä), lääkeaineet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia (kiintymyssuhde lapseen, maidon nousu), sektio on leikkaus ja siinä voi tulla aina komplikaatioita, haava ei ehkä parane kunnolla, sektiohaavaan muodostuvat kiinnikkeet voivat haitata mahdollisia seuraavia raskauksia tai synnytyksiä.. kyllähän näitä omia pelkoja ja huolia on. :) Yksi tuttu joutui palaamaan kotiutumisen jälkeen vielä takaisin sairaalaan ja oli teholla sen seurauksena, kun sektiohaava alkoikin yhtäkkiä vuotaa. Isä oli yksin kotona sen aikaa kahden vastasyntyneen kanssa. Pelotella en halua, mutta suosittelen ottamaan ne omat huolet esille neuvolassa ja pyytämään päästä juttelemaan omasta synnytyksestä lääkärin tai muun asiasta vastaavan henkilön kanssa. Onko sinulle tulossa synnytystapa-arviota?

Minä uskon, että tunnistat kyllä sen oikean hetken lähteä sairaalaan, kun kuitenkin sinulla on jo synnytys takana. Jos on väärä hälytys ja matka pitkä, voit varmaan silloin perustellusti pyytää, että synnytystä avitetaan tai käynnistetään, jos ei ole ollenkaan käynnissä. Jos odotettavissa ei ole syöksysynnytys, toimisin itse varmaan Toffeen neuvon mukaan.

Tv ohjelmat eivät ole minusta ehkä luotettavin lähde näihin juttuihin, eivätkä netin kauhutarinat parasta iltalukemista. Toivon mukaan saat niistä jotain hyviäkin kokemuksia esiin. :)

 

[Lavinia]

Se edellinen synnytys oli jo toinen, että jotain kokemusta oli jo

Kiitos vastauksesta. Hyviä pointteja, mutta pureudun muutamaan juttuun.

Tarkotin siis vain sitä, että mm. noissa (suomalaisissa) raskausohjelmissaki jotku on päätyny valitsemaan sektion sen synnytyspelon vuoksi. En usko että se leikkaus olisi niissä huijausta

En tahtoisikaan kauhujuttuja lukea, en tietenkään, mutta kovin positiivisia kokemuksia en noista käynnistyksistä ole löytänyt. Ja lääkkeitähän niissäkin voi mennä, herkemmin kuin spontaania synnytyksessä, eli siinä kohtaa samoja haittoja kuin sektiossa.

Ja sektiossa kai oli niin, että mitään vauvaa painavampaa ei saa alkuun nostaa (oliko kuukauteen?) mutta siis vauvaa saa. Voi tarvia eka päivinä apua. Korjatkaa jos oon väärässä?

Jep, pelkopolille on aika ensi kuussa. Tenttaan siellä vielä kaikkea mitä mieleen tulee Vaikka varmaan vaikutan siltä että tuota sektiota puolustan, niin tällä hetkellä se 100 % luomusynnytys ois varovasti toiveissa. Mieluusti välttäisin kaikki lääkkeelliset konstit ja leikkauksetkin, mutta vain jos tulen siihen tulokseen, että vauvalle ei ole suurempi riski se kotona odottaminen.

Minusta (korostan vielä : minun tietojen mukaan, kokemusta ei kummastakaan) tuo käynnistys silti edelleen vaikuttaa vauvalle riskialttiimmalta kuin rauhassa tehty sektio. Ja äidille epämukavammalta. En varmaan ymmärrä siinä jotain, koska kaikki muut tällä palstalla (tai siis ne harvat ihanat jotka on vastannu :) ) tuntuu ajattelevan päinvastoin? Voisko joku vielä vääntää rautalangasta, kun aina puhutaan niistä sektion mahdollisista komplikaatioista, niin mitä ne voi olla? Jos vauvan kuolemaa tai vammautumista ei lasketa (en laske niitä nyt siksi mukaan, kun samahan voi ikävä kyllä tapahtua normisynnytyksessäkin ) niin voiko äidille sektiossa tapahtua pahempaa, kuin se että (alatiesynnytyksessä) repeäisi niin pahasti että menettää kokonaan pidätyskykynsä, tai siis siihen verrattavissa olevaa haittaa? Tuo on se asia mikä omaa kroppaa ajatellen käynnistyksen rajuudessa ehkä eniten pelottaa.

 

[Lavinia]

Toivottavasti tämä ei ala vaikuttaa inttämiseltä minun puolelta, kun oon koko ajan "niin, mutta kun" ja "entäs sitten jos...!" Oikeasti oon tosi kiitollinen joka ainoasta vastauksesta mitä näihin kyselyihin saan. Ja jos joissaki asioissa oisinki eri mieltä, nyt sehän on just hyvä että saan toisenlaistaki näkökantaa, vaikkei se minun mielipidettä välttämättä muuttaiskaan. :) Ja ehkä joku muuki joskus joutuu miettimään näitä samoja juttuja, niin näistä eri näkemyksistä voi olla apua.