Minkä ikäisen lapsen voi päästää ulos yksin?

SuperTaateli

SuperTaateli

Keskustelujen kuninkuusravaaja
Heinäkuunmammat 2015
Toukomammat 2017
Huhtikuiset 2023
Toukokuiset 2023
.... omalle (omakotitalon) pihalle leikkimään?

Meidän kohta 5-vuotias haluaa aina jäädä ulos keinumaan tai potkupyöräilemään kun tullaan kotiin (päiväkodista, kaupasta, mistä vaan). Kotityöt painaa monesti päälle tai muut velvollisuudet niin ei itsellä ole aina aikaa/kärsivällisyyttä jäädä vahtimaan. Lisäksi pikkusiskonsa ei ole yhtä ulkoihminen, joten vinkuu sisälle lahkeessa roikkuen!:facepalm: Usein annankin melkein 5-veen hetken ulkoilla itsekseen.

Koska tilanne on uusi, en muutamaa minuuttia kauempaa kykene olemaan paikantamatta neitiä pihalla, siis ikkunasta täytyy nähdä hänet tai ramppaan pihalla kyttäämässä mitä tekee:bag: onhan 5-vuotiaskin vielä niin pieni!

Ollaan asuttu ennen kerrostalossa ja silloin ei tullut kysymykseenkään päästää ulos yksin, siksi tämä (uhka vai) mahdollisuus tuntuu kummalliselta:wideyed:

Niin ja meitä on taloudessa 2 lasta ja 1 aikuinen, eli ei auta jakaa vastuita muille kun minä hoidan kaiken:grin
 
Meillä 5v saa jo touhuta yksikseen pihalla ja pyöräillä naapurin lasten kanssa leikkimään (käytännössä näköetäisyydellä). Tämä on luontaisesti tapahtunut, eli kun oppi olemaan pihalla järkevästi sai jäädä siihen että näin ikkunasta touhunsa. Nyt kun oppi pyöräilemään ja käyttämään tietä (hiljainen kylätie) niin on saanut mennä kaverille ja kaveri tulla meille ilman että vahditaan sen kummemmin, esim kun nukutaan pienempää päiväunille. Toki silminä on myös naapurin äiti mutta pieniä aikoja säätävät jo ihan keskenään. Suurimman osan ajasta näköetäisyydellä kuitenkin, säännöt on sovittu ja niitä on noudatettu hyvin.

Pari kertaa olen jättänyt myös 1,5-vuotiaan isosiskon kanssa pihalle jos haen jotain sisältä hyvin pikaisesti. Sen verran osaa jo vahtia ettei päästä hortoilemaan tielle tai kiipeämään mihinkään. Ei tosin minuuttia paria kauempaa.

Tämän vuoksi tykkään asua metsässä kun uskaltaa lapset päästää pihalle. Kaupungissa ei tulisi mieleenkään.
 
Meillä kotona (kerrostalo) vieressä on vilkas tie, joten keskenään lapset eivät ulkoile. Olen saattanut jättää 5v kaksoset kuitenkin ulos keskenään esim siksi aikaa, kun käyn laittamassa sisällä ruuan uuniin tai nostamassa sieltä pois. Meiltä asunnosta ei näe leikkipaikalle, mutta rappukäytävästä kyllä. Mummolassa tai mökillä saavat mennä edeltä yksin ulos tai tulla yksin perästä. Siellä kun ei ole tie aivan vieressä. Meillä tahtoo tyhmyys tiivistyä joukossa, joten helpommin päästän yhden kuin kaksi lasta ulos yksin.

Nuorin on alle 3v,eikä häntä voi jättää yksin ulos juuri missään. Mökillä keskellä metsää voi päästää edeltä rapulle odottamaan, mutta häntä voikin silloin valvoa ikkunasta. Muualla ei kävisi mielessä.
 
Meillä metsään päättyvän tien viimeinen (ainoa) paritalo yhtiö. Kaikilla naapureilla lapsia, joten täällä päin ajelevat ajavat hiljaa. Vanhin lapsi oli 3,5v kun muutettiin pk seudulta kerrostalosta tänne ja sai alkaa olla yksin omalla pihalla. Aiemmassa asunnossa en olisi päästänyt varmaan 5v ikäisenäkään ilman valvontaa.
Naapurin samanikäiset lapset sai olla yksin leikkipihalla, oma sai vasta 4v mennä sinne yksin. Meiltä näkee siis ikkunasta pihalle.
Nyt 6v ja 4v lapset saavat olla yksin omalla pihalla ja mennä edeltä leikkipihalle jos mulla kestää tuon 2v lapsen kanssa tulla sinne. Tuohon 4v tyttöön en vielä luota niin että uskaltaisin antaa yksin olla ulkona muualla kuin tuossa omalla pihalla.
 
2-vuotiaasta asti on ollut yksin pihalla vahtimatta pieniä aikoja. Aina on tehnyt niin kuin ollaan sovittu. Riippuu lapsesta, kuinka tohelo on. Ja tietenkin minkälaisessa paikassa asuu.
 
Me ollaan annettu 5-vuotiaan jäädä/mennä leikkimään rivitalojen keskellä olevaan puistoon vähäksi aikaa. Kauaa hän ei siinä itsekseen viihdykään vaan tulee sitten sovitusti ovelle. Säännöt on sovittu ja niistä pidetään kiinni: Minnekään muualle ei siitä lähde, ei varsinkaan parkkipaikalle. Mutta riippuu paljon lapsesta ja pihasta. Meidän tapaus tajuaa ettei siitä sitten oikeasti minnekään lähdetä eikä hänellä ole taipumusta kiipeillä vaarallisesti tms.
 
Juuri neljä täyttänyt saa olla omalla pihalla lyhyitä aikoja. Asutaan omakotitalossa, mutta tie kulkee melko lähellä. Ikkunasta pystyn seuraamaan lähes koko pihaa, ihan pieni alue jää katveeseen. Poika kuitenkin enimmäkseen viihtyy leikkimökkinsä ja hiekkalaatikkonsa tuntumassa, jotka näkyy hyvin ikkunasta. On varsin varovainen ja tulee herkästi ovelle itse välillä huhuilemaan, että on tallessa.
 
Meillä esikoinen on saanut olla yksin takapihalla 4-vuotiaasta asti ( ikkunoista näkee sinne) ja isompana sai pyöräillä naapurin lasten kanssa parkkipaikkaa/jalkakäytävää ympäri.

Nyt naapurin korona-kammoinen äiti ei enää anna lastensa leikkiä kenenkään kanssa ulkona sekuntiakaan. Lasten isällä sen sijaan kyllä saa käydä vieraita, eli en ymmärrä tuota logiikkaa ollenkaan.
 
Riippuu mielestäni ihan asuinpaikasta ja lapsen luonteesta. Joku lapsi saattaa olla erittäin luotettava ja vastuuntuntoinen jo 5-vuotiaana kun toisen yksinoloa pihalla voi kyseenalaistaa vielä 10-vuotiaanakin. On myös suuri ero jos asuu keskellä korpea (missä suurin riski on hirvi pihalla) tai jos asuu suurkaupungin keskustassa (jossa ihmisiä ja liikennettä on paljon).
Itse taisin olla ensimmäisen kerran yksin pihalla 3-vuotiaana ja veljeni vasta 7-vuotiaana. Asuttiin siis maalla ja rajatulla tontilla, lähin naapuri 150 m päässä. Meidät kyllä näki ikkunasta tarpeen mukaan. :grin

EDIT: Ja siitä riippuu myös kuinka pitkäksi aikaa lapsen jättää ulos yksin. Eli jos otetaan vaikka tuo minun 3 v.esimerkki niin olin yksin max. vartin, parikymmentä minsaa yksin (ja silloinkin äiti tarkasteli ikkunasta).
 
Muokattu viimeksi:
Riippuu tosiaan hyvin paljon lapsesta ja asuinympäristöstä. En itse asiassa tarkkaan muista, milloin meidän "isot" (8- ja 10-vuotiaat) alkoivat olla pihalla ilman aikuista, mutta pikkuveljensä saa nyt 4-vuotiaana jäädä ulos vähäksi aikaa yksinään niin halutessaan. Asutaan omakotitalossa, eikä ihan vieressä kulje tietä (asutaan hiljaisen, päättyvän tien varrella). Silti häntäkin pitää välillä silmäillä ikkunasta, sillä lapsen karkailuvaihe on vielä tuoreessa muistissa.

Alle 3-vuotiasta pikkusiskoa emme sen sijaan jätä pihaan muuten kuin ihan minimaaliseksi hetkeksi, jos pitää käydä vaikka vessassa. Hän kun saattaa saada päähänsä lähteä vaikka potkumopollaan mäkeä alas autotietä kohti. Toki jos nuo isommat isosisarukset ovat kotona, niin heidän vahdittavakseen voi kuopuksenkin jättää.
 
Asutaan maalla, tontti rajoittuu maantiehen ja vastakkaiselta puolelta jokeen. Joki on aidattu, maantien puolelle ei olla vedetty vielä aitaa. Joen toisella puolella on metsä ja siellä asustelee karhu. Susien kulkureitti menee tästä puolen km päästä.

Eli ei, en ole päästämässä poikaa yksin ulos kuin ehkä aikaisintaan 10 vanhana :D

Kerran ulkona ollessa jäin hetkeksi uumoilemaan jotain, luulin että poika on siinä vieressä mutta eipä ollutkaan! Siinä sitten mietin että menenkö ensin tarkistamaan jokirannan vai maantien. Poika löytyi ajettavan ruohonleikkurin päältä istumasta. Onneksi pärisytteli sellaisella äänellä että kuulin.
 
Riippuu tosiaan lapsen luonteeesta. Meidän isompi ei ole koskaan edes pienenä yrittänyt karata. Minulta toinen (tuntematon) äiti kysyi kerran, että miten lapsi pysyy noin nätisti rattaissa ilman vöitä... Meillä ei niitä koskaan tarvittu.
 
Lya M. sanoi:
Riippuu tosiaan lapsen luonteeesta. Meidän isompi ei ole koskaan edes pienenä yrittänyt karata. Minulta toinen (tuntematon) äiti kysyi kerran, että miten lapsi pysyy noin nätisti rattaissa ilman vöitä... Meillä ei niitä koskaan tarvittu.
Click to expand...
Minulla kukaan kolmesta lapsesta ei ole tarvinnut rattaissa vöitä. Eikä sylttötuolissa tai muualla.

Ulkona yksin ovat saaneet olla noin 5-vuotiaana omassa pihassa omakotitalossa. Sen nuorempana ei kyllä edes lyhyttä hetkeä, ei edes toisen lapsen kanssa. Keskimmäinen lapsi karkasi pihasta 5- ja 7-vuotiaana. Hän sai alkaa yksin kulkea liikenteessä vasta 8-vuotiaana. Oli aika vilkas mielikuvitus.
 
Takaisin
Top