Esikoinen oli jo puolivuotiaana, mutta hänellä olikin jo vauvana erityinen suhde vanhempiini, sillä erottuani lapsen isästä asuimme vanhemmillani muutaman kuukauden ja sen jälkeenkin heidän naapurissaan. Äitini siis oli vähän kuin varaäiti esikoiselleni, mistä syystä yökyläilykin tuntui luontevalta jo noin pienenä. Olin myös itse kotona heidän naapurissaan yökyläilyn aikaan, joten olisin ollut helposti saatavilla, mikäli ongelmia olisi ilmaantunut.
Keskimmäinen oli 1 v 4 kk ollessaan ekaa kertaa yötä mummilassa. Hän oli aivan erilainen vauva kuin isoveljensä, todella kiinni minussa, joten yhtään aiemmin ei olisi yökyläily onnistunut. Tuolloin odotin pikkusisartaan syntyväksi, ja alkoi olla viimeisiä hetkiä ottaa pieni irtiotto kaksistaan miehen kanssa, joten päätimme kokeilla yökyläilyä. Vanhempani olivat olleet tiiviisti myös hänen elämässään koko pienen ikänsä, joten sinänsä oli helppo jättää lapsi heidän hoiviinsa vaikka jännittikin, miten se sujuisi. Hyvin sujui, ja äitini kelpasi mainiosti lapsen lohduksi. :)
Kuopus oli yökylässä ekaa kertaa ollessaan 10,5 kk. Hänkin oli viettänyt paljon aikaa äitini kanssa ennen sitä, koska asumme edelleen vanhempieni naapurissa. Hyvin meni tämäkin kyläily. :)