Milloin elämä alkaa sinun mielestäsi?

Kosmoskukka

Kosmoskukka

Keskustelun kolmiottelija
Syyskuiset 2021
Alkaako uusi elämä silloin kun:

-Siittiö hedelmöittää munasolun?

-Edellä mainittu kiinnittyy kohdunseinämään?

-Alkion sydän alkaa lyödä?

-Vauvan syntyessä?

-Jolloinkin muulloin, milloin?

Tätä arvoitusta olen monesti miettinyt ja itse päätynyt aina siihen tulokseen, että silloin kun alkion sydän alkaa lyödä. Nyt sen sijaan olen tuulimunaraskauden tyhjennysvuodoissa ja vähän alkanut mietityttämään, että onko tässäkin elämä alkanut ja päättynyt heti perään.
 
Minusta elämä ei ala tuossa välissä ollenkaan. Jokaisen ihmisen solut ovat edellisten sukupolvien edelleen eläviä soluja, jotka jatkavat elämää niin kauan kun meille uusia lapsia syntyy ja heille syntyy uusia lapsia ja heille syntyy uusia lapsia. Missään kohtaa elämä ei ole loppunut tai alkanut, vaan se on jatkunut katkeamatta sukupolvelta toiselle. Toisaalta kaiken aikaa meistä myös irtoaa ja/tai kuolee soluja, se on ihan normaalia.

Minusta sikiö on osa äitiä siihen asti kunnes sikiö syntyy. Jos se on syntyessään elinkelpoinen, on se silloin vauva ja oma ihmisensä. Jos ei ole elinkelpoinen, on se silloin vikaan mennyt raskaus, josta ei vielä uutta ihmistä tullut.
 
Ihanan erilainen näkökulma asiaan.:) Voisiko sitä ajatella biologiseksi näkökannaksi.

Nyt mietin, että tuo minun mielipide vaikuttaa jopa vähän uskonnolliselta, koska selvästikin näen uuden sielun siinä uuden elämän alun hetkessä. Minun mielestä täysiaikainen sikiö kohdussa on aivan samanlainen, kuin parin tunnin päästä äidin ulkopuolella itkevä vastasyntynyt. Uskonnollinen ihminen en kylläkään ole, niin en tiedä, vaikka teologisesti ajateltuna se oikea vastaus olisi myös vauvan synnyttyä.

Aika surkea keittiöfilosofi taidan olla, mutta silti pitää pohtia.:hilarious:
 
Minun mielestäni ajatus siitä, ettei kukaan ennen minua ollut ole oikeasti kuollut, vaan he kaikki elävät minussa, on todella ihana. Ja nyt he kaikki elävät lapsessani, kuten minäkin. :Heartred

Jos mietin sitä, missä vaiheessa tietoisuus herää, en usko, että edes täysiaikainen vastasyntynyt välttämättä on vielä tietoinen.
 
Oma ajatus on, että kun alkion sydän alkaa lyödä. Jos tulisi keskenmeno ennen tätä, kutsuisin sitä elämän alun menettämiseksi

Tietoisuuden varaan en itse laskisi. En laskenut esim. mummoani kuolleeksi silloin kun oli aivoinfarktin jälkeen koneissa kiinni. Vasta kun sydän pysähtyi, oli elämä poissa.

Sielu ajatus on kiehtova. Koen itsekin , että sielu on olemassa (vaikken uskonnollinen ole) :)
 
Minullakin on ajatus, että sielu on valinnut ruumiin, kun alkion syke on käynnistynyt. Keskenmenon kohdatessa tai muuten raskauden menetettyäni olen ajatellut, että henki valitsi toisin, toisen perheen.
Toivoin, että joku valitsisi meidän perheen ja onneksi valitsikin. On ollut ilonamme jo kohta kahden vuoden ajan eläväisenä ja iloisena.
 
Olen hyvinkin hengellinen ja ajattelen että sielu syntyy kun sydän alkaa lyödä. Jolloin uusi elämä alkaa silloin. Mikäli raskaus päätyisi keskenmenoon, tapaisin lapsen taivaassa.
 
Tämä on todella mielenkiintoinen filosofinen kysymys, johon on monia näkökulmia ja mielipiteitä. Omasta mielestäni elämä alkaa sillä hetkellä, kun sydän lyö ensimmäiset lyöntinsä. Mutta missä vaiheessa ihminen on ihminen? Ehkä siinä vaiheessa, kun se ei enää ole alkio. Ja milloin tietoisuus alkaa? Vauva tunnistaa selvästi äitinsä heti synnyttyään, joten voisiko tietoisuus alkaa jo kohdussa?

Tällaisia olemme mieheni kanssa miettineet. Olisi mielenkiintoista kuulla muitakin pohdintoja.
 
Tämä onkin mielenkiintoinen ja vaikea kysymys. Kaikki vastaukset on jossain mielessä perusteltuja enkä siis sanoisi että tähän on yhtä oikeaa tai väärää vastausta. Itse kallistuisin sen puoleen että siinä vaiheessa kun sydän alkaa lyödä. Elämä alkaa kun se alkaa lyödä ja päättyy kun se lakkaa (kokonaan) lyömästä. Tietoisuus alkaa mielestäni jo kauan ennen syntymää. Kyllähän vauva kohdussa jo oppii tunnistamaan esim. äitinsä äänen. Ja mielestäni ei voi oppia ja muistaa ilman tietoisuutta. Ihminen on ihminen mielestäni ehkä ihan siitä alkaen kun munasolu alkaa jakautua. Onhan se ihmisen alku vaikka ei siinä vaiheessa ihmistä vielä muistuta. Missä vaiheessa teistä vauva on vauva? Minusta siinä vaiheessa kun ei ole enää alkio vaikka toisaalta voisi ajatella niinkin että vauva on vasta kun syntyy.
 
Kyllähän se ainakin itselleni oli hyvin konkreettisesti vauva viimeistään siinä vaiheessa, kun näin hänet ensimmäisen kerran ultrassa (nt) ja oli niin vauvan näköinen, kuin olla voi. Lääketieteellisesti ehkä sikiö, mutta minulle oma rakas vauva. :Heartblue
 
Takaisin
Top