Millaiset asiat vaikuttaa lapsilukuun ja lapsilukutoiveisiin?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Mitkä asiat teillä vaikuttaa toiveeseen lapsiluvusta ja toteutuneeseen lapsilukuun?

Itselläni oli pitkään mielessä että 2-3 lasta olisi hyvä. Ehkä osittain koska olen kolmilapsisesta perheestä, osittain koska se on sopivan kompakti - mahtuu mm. tavalliseen henkilöautoon. Nyt on kaksi lasta ja tähän kahteen varmaan jää. Tähän syynä osittain ihan vain tunne että näin on hyvä. Toisaalta sen kolmannen jos saisi, menisi asiat vaikeammiksi. Ei mahduttaisi mukavasti nykyiseen asuntoon ja pitäisi varmaan ajokorttikin jomman kumman ajaa, kun ei mahduttaisi koko perhe kenenkään kyytiin. Toisaalta autolla tarvitsee kulkea varsin harvoin niin oma auto olisi vähän tuhlausta näin vilkkaan bussireitin varrella. Eikä voimavarojakaan riittäisi kolmelle lapselle ihan heti. Yhteen taas ei käynyt tyytyminen lähinnä tunnesyistä. Oli niin voimakas vauvakuume eikä perhe tuntunut kokonaiselta.
 
Vargynja sanoi:
Mitkä asiat teillä vaikuttaa toiveeseen lapsiluvusta ja toteutuneeseen lapsilukuun?

Itselläni oli pitkään mielessä että 2-3 lasta olisi hyvä. Ehkä osittain koska olen kolmilapsisesta perheestä, osittain koska se on sopivan kompakti - mahtuu mm. tavalliseen henkilöautoon. Nyt on kaksi lasta ja tähän kahteen varmaan jää. Tähän syynä osittain ihan vain tunne että näin on hyvä. Toisaalta sen kolmannen jos saisi, menisi asiat vaikeammiksi. Ei mahduttaisi mukavasti nykyiseen asuntoon ja pitäisi varmaan ajokorttikin jomman kumman ajaa, kun ei mahduttaisi koko perhe kenenkään kyytiin. Toisaalta autolla tarvitsee kulkea varsin harvoin niin oma auto olisi vähän tuhlausta näin vilkkaan bussireitin varrella. Eikä voimavarojakaan riittäisi kolmelle lapselle ihan heti. Yhteen taas ei käynyt tyytyminen lähinnä tunnesyistä. Oli niin voimakas vauvakuume eikä perhe tuntunut kokonaiselta.
Click to expand...

Noi syyt ja ajatukset on kuin mun suusta. Mullakaan ei nyt riittäisi voimavarat ja asunnon koko huolettaa. Kolme ois semmoinen unelma ja just toi kun autoon mahtuisi vielä koko perhe.

Musta tuntuu että jotain puuttuu. Meidän perhe ei tunnu vielä valmiilta. En osaa sitä tunnetta selittää. Beating Heart

Neljättä en halua sen tiedän, mutta tuntuu että se kolmas jonain päivänä täydentäis meidän perheen. Miehellä sama tunne.

Jos jää kahteen eikä kolmatta tule, niin sittem tiedän että näin sen kuuluu olla.
 
Mun toive on 1-2. Kaksi mm. siitä parempi, että pidän ajatuksesta, että lapsella olisi sisarus, ja muutenkin toivottavasti heistä olisi seuraa toisilleen. Olisi vaikea kuvitella, millaista oma elämäni olisi ja etenkin lapsena olisi ollut, jos ei olisi ollut yhtään sisarusta. Mutta koska vielä ei ole yhtään lasta, niin en tiedä miten omat voimavarat riittää ja millaista vanhemmuus todella on, joten olen miehelle sanonut, että katsotaan yksi kerrallaan. Hän toivoisi enemmän.
 
Itse tulen nelilapsisesta perheestä, joten isohko perhe (en osaa sanoa neljän lapsen perhettä vielä suurperheeksi) on aina tuntunut luonnolliselta. Tykkäsin lapsena, kun oli elämää ympärillä ja eri sisarusten kanssa tuli tehtyä erilaisia juttuja. Ennen kuin olin saanut yhtäkään lasta, ajattelin että 3-4 voisi olla hyvä, mutta toisaalta 5-6 lastakaan ei olisi ihan mahdoton.

Sitten tulikin sellainen asia kuin elämä eteen. Kävi ilmi että lasten saanti ei ole meille lainkaan helppoa ja esikoinen on erityislapsi. Pitkään mietin josko meidän lapsiluku jäisi ihan vain tuohon yhteen, koska yrittäminen oli niin vaikeaa ja pelotti hirveästi, että myös mahdollinen toinen lapsi olisi erityinen, enkä tiennyt miten jaksaisin sitä. Oli kuitenkin se tunne, että useampi lapsi olisi ihanaa saada, joten lopulta päädyttiin yrittämään.

Nyt kahden lapsen äitinä tuntuu taas, että kolme olisi hyvä. Neljä tuntuu aavistuksen isolta määrältä omien voimavarojen kannalta, asunnot ja autot sun muut ei niinkään huoleta. Tämä nykyinen kaksi tuntuu tosiaan siltä että vielä jotain puuttuu, kolmas on ajatuksissa usein.
 
Meillä oli pitkään vain yksi lapsi, enkä miehen matkatyön takia olisi toista jaksanutkaan. Haluttiin kuitenkin lapselle sisarus, ja se kumma kyllä onnistui helposti, sanoi sairaalalääri. Koska kävi samalla ilmi, että toimii enää toinen munasarja, vaikka en erityisen vanha ollutkaan. Että enempää lapsia ei välttämättä tulisi ikinä, vaikka haluttaisiin.

Näiden kahden kanssa on hyvä. Asunto riittää, autoon mahtuu paremmin ja työkin taas tuntuu hyvältä. Ja kyllä, sekä mies että minä olemme kaksilapsisesta perheestä.
 
Vaikuttaa niin moni muuttuja kyllä! Kolme on meidän unelma, nyt se tulossa ja uskon että neljättä ei aleta kuumeilemaan, mutta koskaan ei saa sanoa ei koskaan.. Beaming Face With Smiling Eyes
 
Meidän haave on kaksi lasta. Se tuntuu kompaktilta ja sellaiselta että kumpaakin lasta ehtisi yksilöinä huomioida, perheenä kulkeminen olisi helppoa jne. Kahden äidin perheessä jokainen lapsi on myös iso taloudellinen ponnistus saada alulle. Sellanen 15.000 euroa käytettiin tätä ensimmäistä tehdessä ja jollain rahalla pitäisi häntä kotonakin pitää parivuotiaaksi joten toista ei ihan heti perään tehdä. Toisaalta alkioita jäi pakkaseen upeat 11 kappaletta joten sisarus toivottavasti saadaan aikanaan vähän helpommalla. Mulle jäi synnytyksestä myös isot arvet kohtuun, pysty-sekä vaakaviillosta joten kahteen vuoteen ei saa edes tulla raskaaksi ja iso arpikudos voi myös vaikeuttaa seuraavan raskaiden alkamista. Eli paljonkin on asioita jotka vaikuttaa asiaan eikä ole omissa käsissämme. Äärettömän onnellisia ja kiitollisia ollaan edes tästä yhdestä aarteesta.
 
Olemme molemmat sitä mieltä, että kaksi on sopiva määrä. Haluamme esikoiselle sisaruksen, mutta sitten kyllä riittää. Raskausaika ja synnytyksestä toipuminen oli kamalaa ja minulla oli paljon kipuja, joten en kyllä jaksaisi sitä enää kolmatta kertaa (toinenkin kerta kieltämättä hirvittää jo etukäteen). Eikä minulla kyllä muutenkaan olisi voimavaroja yli kahdelle lapselle. Toki esimerkiksi asunnon suhteen on helpompaa kahden kuin kolmen lapsen kanssa myös, mutta se tuskin pelkästään olisi ratkaiseva tekijä.

Nuorempana ajattelin aina, että 2-3 lasta, mutta varsinkin esikoisen myötä se on kyllä vakiintunut kahteen. Kolme meille tulee todennäköisesti vain, jos tulee kaksoset. Beaming Face With Smiling Eyes
 
En koskaan uskonut toivovani 5 lasta. Nyt kuitenkin 5. yritetään. Lapsi kerrallaan on toive kasvanut. Eniten vaikuttaa oma jaksaminen, kun lastenhoitoapua ei saada.
Alusta saakka oli toiveena, että ainakin 2 lasta haluttaisiin. Hetken ajattelin toisen synnyttyä, ettei enää koskaan enempää. Kolmannen jälkeen järkisyyt (asunto, auto, jaksaminen) esti neljännen yrittämisen. Parin vuoden päästä tilanne oli toinen ja saatiin neljäs. Nyt tuntuu että viideskin menisi tässä ihan helposti, kaikki ei kuitenkaan enää ole ihan pieniä. Vahvasti uskon että 5 on meidän luku, tosin olen vielä alle 30v ja ilmeisesti kroonista vauvakuumetta poteva, joten en enää sano ei koskaan, eikä asiaa auta erittäin lapsirakas ja osallistuva mies joka yllyttää suureen perheeseen :)
 
Olin aikaisemmin ajatellut että 2 lasta on hyvä, se riittää minulle. Perustelin kaikkia käytännöllisiä asioita kuten auto, matkustaminen yms on helpompaa kahden lapsen kanssa. Meillä ei ole vielä lapsia, olemme kärsineet lapsettomuudesta neljä ja puoli vuotta. Vuosi vuodelta halutaan enemmän lapsia. Jos saisimme mieheni kanssa itse päättää niin haluamme nykyään ainakin 3 lasta, ehkä jopa 4. Tämä harmittaa todella paljon sillä julkinen puoli kustantaa korkeintaan kaksi lasta, eli pitäisi säästää rahaa yksityiselle jos haluaa enemmän kuin kaksi. Lisäksi koska vuosia on jo mennyt niin voi olla että ikä tulee vastaan useamman lapsen toiveessa.

Eli lapsettomuus on suuresti vaikuttanut lapsilukuhaaveisiin
 
Vähänpä sitä tiesi, kun nuorena haaveili isosta perheestä, pienillä ikäeroilla selvästi ennen kuin täyttää 35. Meidän perheen lapsiluvun määrittää siis luonto. Ei tullut pieniä ikäeroja, eikä perhe ollut koossa 35 vuotiaana, vaikka kuukaudesta ja vuodesta toiseen unelmien eteen kyllä tehtiin parhaamme.

Toki rahakin on vaikuttanut sillä kalliisiin hoitoihin ei ole ollut rahaa laittaa.
 
Minulla on nyt pian 2kk ikäinen esikoinen ja toivoisin kyllä hänelle sisarusta. Omat sisarukset ovat elämäni tärkeimpiä ihmisiä ja samaa haluan lapselleni. Mies puolestaan ainoana lapsena koki yksinäisyyttä.

Kaksi lasta olisi toivemäärä, koska en usko että jaksaisimme useammalle tarjota hyvää arkea. Pidämme molemmat myös kovasti työstämme, eikä isomman lapsimäärän kanssa meille mieluisat työt ole mahdollisia. Valitettavasti emme tiedä onnistummeko saamaan toista lasta, sillä meillä ei ole enää montaa alkiota pakkasessa ja ivf-hoidoissa tapahtuneiden hengenvaarallisten komplikaatioiden takia lisää hoitokertoja emme yritäkään. Onneksi meillä on kuitenkin tämä ihana tytär luonamme nytBeating Heart
 
Meillä alunperin puhe mieheni kanssa oli että 3-4 lasta olisi sopiva määrä. Meidän kotona 4 lasta ja mieheni perheessä 3 joten sieltä varmaan ajatus monesta lapsesta kumpuaa. Toisin kuitenkin kävi esikoista yritettiin useampi vuosi kunnes lääkehoidoilla tärppäsi. Kuopus sai positiivisena yllärinä alkunsa ihan luomusti pari vuotta esikoisen jälkeen. Mutta välissä multa leikattiin 1.5kg maksa kasvain ja rakenneltiin sappitiehyet uusiksi. Kuopuksen raskaus aika sujui leikkauksesta huolimatta ongelmitta kunnes 32 viikolla aloin yhtäkkiä kouristelemaan ja kipuilemaan joten päätettiin tehdä kiireellinen sektio. Olemme päättäneet että mun terveyden kannalta paras vaihtoehto on että lapsia ei enään meille tule enempää, vaikka haikealta tuntuukin. Meillä on kaksi ihanaa tytärtä onneksi Beating Heart
 
Halusin neljä ja mies siihen suostui. Kolmannen jälkeen kuitenkin tuntui, ettei jaksa enempää, kun oli kolme alle viisivuotiasta hetken ja palasin töihin. Hautasin haaveen neljännestä. Vauvakuume nosti uudelleen päätään viisi vuotta kuopuksen syntymän jälkeen. Aloimme yrittää, muttei enää onnistunutkaan. Arvelin sen johtuvan iästä, kun olimme kumpikin 39. Vuosi yritettiin ja sitten mieheltä löytyi syöpä. Sitä ennen hänelle puhkesi keliakia. Lääkäri kysyi ennen hoitojen aloitusta, haluammeko siittiöitä pakkaseen. Mies kävi spermatestissä eikä yhtään uimaria löytynyt. Lääkäri sanoi, ettei tiedä, johtuuko tila keliakiasta vai syövästä, muttei se tule paranemaan. Syövästä parani kuitenkin onneksi. Nyt siis lapset 12v, 10v ja 8v. Esikoinen täyttää tässä kuussa 13v. Muoks. Meidän lapset ovat erityislapsia, mutta olemme aina pärjänneet hyvin, joten neljäs ei olisi haitannut Beaming Face With Smiling Eyes

Halusin ison perheen, koska itselläni 4 sisarusta ja se on ollut ihana juttu!
 
Muokattu viimeksi:
Kyllä se on luonto joka meillä on tehnyt ratkaisut lapsiluvusta, toiveet on tulleet lapsi kerrallaan.
Raskautuminen on ollut varsin nopeaa (ei yli 6kk yritysaikoja) ja raskaana oleminen sopinut minulle. Sujuvista synnytyksistä toipuminen myös ollut mutkatonta. Vauva-aikojen raskaus ainoastaan rajoittanut sitä seuraavan toivetta. Ja varmaan hyvä niin. Kahdeksan hienoa raskautta, joista yksi loppui kesken. Seitsemän raskasta vauva aikaa ja yhä ollaan kaikki perusterveinä, kohtuu järjissään ja yhdessä. En olisi ikinä osannut etukäteen haaveilla miten paljon elämällä voi olla annettavaa.
 
Täytyy myöntää, että meillä on lapsilukuun vaikuttanut maailman tilanne omien toiveiden lisäksi. Kaksi omaa biologista lasta on siksi ollut meille molemmille maksimi. Heistäkin molemmista olemme äärettömän onnellisia, koska haasteita lasten saamisessa tiedettiin jo alusta asti olevan sekä minun että miehen puolelta.
Voi olla, että jonain päivänä perhe vielä kasvaa, mutta silloin kolmas lapsi tulee adoption tai sijoituksen kautta. Juuri nyt, kahden lapsen perheenä, tuntuu että kaikki on niinkuin pitääkin.
 
Elämä on määritellyt lapsilukuni. Kaksi lasta oli minimitoive ja sen sain nuorena juuri niin kuin toivoin. Sen jälkeen podin kroonista vauvakuumetta, mutta mies ja talous jarruttelivat. Ensimmäisten lasten isä ei ollut ihan maailman parasta isäainesta ja luulinkin lapsiluvun jäävän kahteen. Omakin jaksaminen oli heikkoa. Ja sitten tuli tuo maailman paras isä, jolla ei ennestään ollut lapsia. Onneksi ehdimme yhden saada.
 
Jaksaminen ja taloustilanne ratkaisevat. Vasta meillä on yksi, mutta useampaa toivon/toivomme. Haluamme kuitenkin tarjota lapsille aikaa ja läsnäoloa sekä taloudellista turvaa, joten niiden puitteissa katsotaan, montako lasta meille tulee. Toki lapsettomuushoidot vaikuttaa jonkin verran, mutta meillä on pakkasessa liuta alkioita ja niiden siirtämisen onnistumisprosentti on melko hyvä.
 
Takaisin
Top