Millainen unikoulu on paras?

[Bella Swan]

Oletteko pitäneet lapsellenne unikoulua? Millainen unikoulu? Miten meni?

Itse olen lykännyt unikoulua, koska ei vain tunnu löytyvän sopivaa aikaa, eikä jaksamista. Tällä hetkellä helpompaa on tissitainnutus. Esikoisen opetin nukkumaan perhepedin sijaan omassa sängyssään ja ilman tissiä aika myöhään, ehkä siksi meni kivuttomammin kuin pelkäsin kun oli jo iso tyttö.

 

[Nurinkehrääjä]

Meillä toimi pistäytymis-unikoulu. Viikossa poika oppi nukkumaan omassa huoneessa ja samalla kitkettiin pois, jo kerran loppunut, yösyöminen joka oli vain lähinnä halua seurustella keskellä yötä.


Laita lapsi sänkyynsä unisena mutta valveilla.

Sano hyvää yötä ja poistu.

Jos lapsi alkaa vastustaa, mene hänen luokseen ennalta päättämäsi ajan kuluttua.

Kun menet lapsen luo, kerro hänelle esimerkiksi, että kaikki on hyvin, nyt on yö, nyt nukutaan. Kerro aina sama asia ja puhu rauhallisesti. Älä nosta lasta pois sängystä.

Poistu paikalta.

Kuuntele. Jos lapsi vastustaa eikä tunnu tyyntyvän, mene takaisin ennalta päättämäsi ajan kuluttua ja tee samoin kuin edellisellä kerralla.

Seuraavalla ja sitä seuraavilla kerroilla odota vähän pidempi aika, ennen kuin menet lapsen luo. Seuraavina öinä voit pidentää aikaa entisestään.

Jatka unikoulua viikon ajan.

 

[Puar]

Nostetaan vanhaa ketjua. Meille ei neuvolasta oikein osattu antaa muuta vinkkiä tiheisiin yöheräämisiin kuin unikoulu. Itse vähän karsastan unikoulua eikä oikein ole jaksamistaan )pitäisi varmaan jouluna pitää, kun miehellä lomaa…) Voisin hyvin imettää yöllä vaikka kaksi kertaa, mutta nyt vauva heräilee 5-6 kertaa yössä ja aina tarve tissille. Mitä tehdä? Vauva ei nukahda tissille muuten kuin öisin, muut rauhoittelukeinot ärsyttävät tai piristävät.

 

[Querelle]

Nostetaan vanhaa ketjua. Meille ei neuvolasta oikein osattu antaa muuta vinkkiä tiheisiin yöheräämisiin kuin unikoulu. Itse vähän karsastan unikoulua eikä oikein ole jaksamistaan )pitäisi varmaan jouluna pitää, kun miehellä lomaa…) Voisin hyvin imettää yöllä vaikka kaksi kertaa, mutta nyt vauva heräilee 5-6 kertaa yössä ja aina tarve tissille. Mitä tehdä? Vauva ei nukahda tissille muuten kuin öisin, muut rauhoittelukeinot ärsyttävät tai piristävät.

Meillä oli tätä samaa. Käytettiin apuna juurikin Ferber-unikoulusta tuttua pistäytymissysteemiä aina todella päämäärätietoisesti päiväunilla ja yöunille mennessä. Lisäksi keskellä yötä en reagoinut jokaiseen kitinään, eli en heti syöksynyt vauvan luo, vaan saatoin kuunnella pitkäänkin tilanteen kehittymistä. Meillä auttoi kyllä tosi paljon myös se, kun vauva vähän vajaan viiden kuukauden iässä oppi laittamaan tosi kätevästi tutin suuhun, joten olen viljellyt sänkyyn tutteja niin paljon, että varmasti sellaisen löytää, mikäli sellaisen haluaa.

Minusta kuitenkin tuntuu, että meillä yöheräilyihin auttoi kaikista parhaiten riittävä tankkaaminen päivällä, selkeät valveillaoloikkunat ja päiväunirytmit yhdistettynä tuohon itsenäiseen nukahtamiseen. Nyt puolivuotias nukkuu lähtökohtaisesti koko yön tarvitsematta ruokaa tai mitään muutakaan meiltä aikuisilta. Toki itse herään vielä pumppailemaan yöllä, joten aika sama se olisi vaikka kerran yössä imettääkin, kunhan se jäisi siihen kertaan. Kuitenkin kokonaisuutena kerrankin yösyömistarve ratkaisi itse itsensä siinä samassa kun muutenkin aloimme kiinnittää entistä parempaa huomiota vauvan rytmiin ja päiväaikaiseen ravinnonsaantiin.

 

[Aaltokukka]

Meillä oli tätä samaa. Käytettiin apuna juurikin Ferber-unikoulusta tuttua pistäytymissysteemiä aina todella päämäärätietoisesti päiväunilla ja yöunille mennessä. Lisäksi keskellä yötä en reagoinut jokaiseen kitinään, eli en heti syöksynyt vauvan luo, vaan saatoin kuunnella pitkäänkin tilanteen kehittymistä. Meillä auttoi kyllä tosi paljon myös se, kun vauva vähän vajaan viiden kuukauden iässä oppi laittamaan tosi kätevästi tutin suuhun, joten olen viljellyt sänkyyn tutteja niin paljon, että varmasti sellaisen löytää, mikäli sellaisen haluaa.

Minusta kuitenkin tuntuu, että meillä yöheräilyihin auttoi kaikista parhaiten riittävä tankkaaminen päivällä, selkeät valveillaoloikkunat ja päiväunirytmit yhdistettynä tuohon itsenäiseen nukahtamiseen. Nyt puolivuotias nukkuu lähtökohtaisesti koko yön tarvitsematta ruokaa tai mitään muutakaan meiltä aikuisilta. Toki itse herään vielä pumppailemaan yöllä, joten aika sama se olisi vaikka kerran yössä imettääkin, kunhan se jäisi siihen kertaan. Kuitenkin kokonaisuutena kerrankin yösyömistarve ratkaisi itse itsensä siinä samassa kun muutenkin aloimme kiinnittää entistä parempaa huomiota vauvan rytmiin ja päiväaikaiseen ravinnonsaantiin.

Jotenkin tuohon tyyliin mitä Querelle on toteuttanut aion minäkin toimia yösyöttöjen vähentämisen / lopettamisen osalta aikanaan. Mulla poika syö jo nyt suht hyvin päivisin monenmoista ruokaa ja kun joulukuussa =10 kk saadaan hapa maitotuotteet lisäksi niin yhäkin helpottaa. Meillä on onneksi myös suht hyvä päivärytmi ja iltarutiinut niin ei se jää niistäkään kiinni.

 

[MinnaM]

Me ollaan pidetty kaikille kolmelle tassu-unikoulu n.8kk iässä, sitä ennen ollaan nukuttu perhepedissä. Kaks ekaa oppi muutamassa yössä nukahtamaan itsekseen ja nukkumaan yöt läpeensä heräilemättä, mutta tää kolmas onkin ollut vähän vaikeampi tapaus. Häneen ollaan siis yritetty sekä tassuttelua (ei tykännyt yhtään), mutta tällä saatiin yöimetykset loppumaan, mutta edelleen heräili öisin. Sitten otettiin käyttöön pistäytymismenetelmä (vielä kauheempi), lopulta kuitenkin oppi tämän avulla edes osittain nukahtamaan itsenäisesti eli ei ihan joka herätykseen tarvitse aikuista viereen. Meillä nyt 1v.1kk ei edelleenkään nukahda itsekseen vaan nukahtaa aikuisen läsnäollessa muutamassa minuutissa. Yöheräilyjä on todella vaihtelevasti, välillä nukutaan yöt läpeensä ja toisina öinä herätään monta kertaa yössä. Päivärytmi on kunnossa, nukkuu nykyään yhdet päikkärit. Pitäis jaksaa "unikouluttaa" loppuun jossain vaiheessa, että sais itsekin nukkua joskus heräämättä. Toisaalta tää sopii meille nyt, kun lapsen huoneessa on vierassänky, johon itse voi tulla pötköttelemään, jos rauhoittuminen kestää. Meillä siis öisin yleensä aika nopeasti rauhoittuu, joko itsekseen tai kun aikuinen tulee huoneeseen, mutta aikaisin aamusta (klo 5 jälkeen, kun on vielä liian väsynyt kuitenkaan heräämään) nukahtaminen saattaa kestää. Monesti siirränkin oman peiton ja tyynyn lapsen huoneeseen ja jatketaan yhdessä unia siihen saakka, kun heräillään. Mä luulen, että tää uni on niin tempperamentistakin kiinni. Kaks aiempaa ovat olleet todella rauhallisia ja sopeutuvaisia tapauksia ja unen tarve on ollut suuri. Tää kolmas taas on vahvatahtoisempi ja menevämpi tapaus ja nukahtaminen ja unet ovat olleet hänelle aina vähän vaikeampia ja päivärytmit päiväunineen on vaihtunut hänen kanssaan moneen otteeseen tässä reilun vuoden aikana.

 

[Lilyofthevale]

Esikoiselle pidin unikoulua tassuhoito -menetelmällä. Se tuntui inhimilliseltä eikä lasta huudateta. Tärkeää on itse olla johdinmukainen. Meillä meni myöhemmin taas yöt levottomiksi, kun lapsi oli jo useamman vuoden ikäinen, ei itkenyt, höpötteli jatkuvasti ja oli kovasti jotain vailla vähän väliä, sellaista hyppyyttämistä. Lopulta olin todella uupunut ja tein niin, että en vain reagoinut enää mihinkään mitenkään, ilmoitin vaan että nukun nyt ja sitten hiljaisuus (nukuttiin samassa huoneessa). Tämä tepsi kyllä nopeasti.

 

[litranmitta]

Suosittelen kuuntelemaan omaa vaistoa siitä, onko heräilyt nälkää, kehitykseen liittyvää, kurjaa oloa, vai jostain muusta syystä johtuvaa. Ja sitten koittaa ratkoa niitä taustasyitä. Hitaampaa ehkä, mutta kestävämpää. Ja muista että heräily on normaalia, ne 6 kk iästä kahdentoista tunnin unia heräämättä nukkuvat poikkeuksia

Meillä mentiin lempeästi ja hitaasti. Tiheät heräilyt oli terveydellisistä syistä johtuvia, jotka 9 kk iässä refluksilääkkeen sekä osteopatian jälkeen harvenivat noin 1-3 herätykseen / yö. Joten mun vinkit tulee vasta tuon ajan jälkeisistä jutuista, paitsi assosiaatioiden kerrostusta tehtiin jo aiemminkin.

Heräilyistä yksi oli puhdasta nälkää. Meillä oli aktiivinen ja touhukas vauva, hoikka, joka ei vain saanut kaikkea energiantarvetta täyteen päiväruoilla. Päivällä ja iltapalalla syötettiin energiapitoisia juttuja, ruoka kotiruokaa ja iltapaloilla mm. leipää, maapähkinävoita, banaania, 10 kk jälkeen jugurttia, raejuustoa jne. Silti kaipasi sitä maitoa yöllä lisäksi. Nukahtamisassosiaatioiden kerrostaminen eli uusien tapojen hidas opettelu, päivärytmin hiominen, iltarutiinit oli meidän suoraan uneen liittyvät keinot. Heräilytilanteissa vähän kuulosteltiin otetaanko kainaloon vai öniseekö vain unissaan jotain. Nukkui alkuyöt omassa sängyssä ja siinä kahden maissa kun heräsi syömään tuli kainaloon. Ja ihan vaan siksi että se oli helpointa ja takasi silloin parhaat unet. Yövieroitettiin vasta noin 14 kk iässä niin, että isä siirtyi nukkumaan pinniksen puolelle ja hoiti rauhoittelut yöllä. Vieroitus oli oikea-aikainen, sillä menikö kolme yötä että nukkui jo heräämättä 10-11 tunnin yöunensa ja isä sai käyttää just niitä konsteja kuin toimivaksi koki. Hän suhisteli, jutteli rauhallisesti ja taisi silitelläkin välillä.

Nyt on nukkunut koko syksyn heräilemättä, poislukien sairastamiset. Eiköhän jotain väliaikaisia taantumia saata vielä tulla meilläkin, mielikuvituksen vilkastuessa unia (viime yönä puhui unissaan, ensin hoki leipää ja sit mahtoiko sanoa koira tai jotain muuta yhtä liittymätöntä ) tai kehitysvaiheita. Tiedän että meidän unet on hitaasti rakentamalla saati vahvalle pohjalle, ja uusien vaiheiden aikanaan tullessa luoviudutaan niistä läpi

 

[Puar]

Meillä oli tätä samaa. Käytettiin apuna juurikin Ferber-unikoulusta tuttua pistäytymissysteemiä aina todella päämäärätietoisesti päiväunilla ja yöunille mennessä. Lisäksi keskellä yötä en reagoinut jokaiseen kitinään, eli en heti syöksynyt vauvan luo, vaan saatoin kuunnella pitkäänkin tilanteen kehittymistä. Meillä auttoi kyllä tosi paljon myös se, kun vauva vähän vajaan viiden kuukauden iässä oppi laittamaan tosi kätevästi tutin suuhun, joten olen viljellyt sänkyyn tutteja niin paljon, että varmasti sellaisen löytää, mikäli sellaisen haluaa.

Minusta kuitenkin tuntuu, että meillä yöheräilyihin auttoi kaikista parhaiten riittävä tankkaaminen päivällä, selkeät valveillaoloikkunat ja päiväunirytmit yhdistettynä tuohon itsenäiseen nukahtamiseen. Nyt puolivuotias nukkuu lähtökohtaisesti koko yön tarvitsematta ruokaa tai mitään muutakaan meiltä aikuisilta. Toki itse herään vielä pumppailemaan yöllä, joten aika sama se olisi vaikka kerran yössä imettääkin, kunhan se jäisi siihen kertaan. Kuitenkin kokonaisuutena kerrankin yösyömistarve ratkaisi itse itsensä siinä samassa kun muutenkin aloimme kiinnittää entistä parempaa huomiota vauvan rytmiin ja päiväaikaiseen ravinnonsaantiin.

Tää onkin niin turhauttavaa, kun meillä on aika hyvin viilattu päiväunet, valveillaolot, unirutiinit jne. Vauva nukahtaa välillä itsenäisesti, usein pitää vähän silitellä tai olla sängyn lähellä. Kiinteistäkin menee hyvin. Yöheräilyyn ja yölliseen tissin tarpeeseen ei oikein löydy muita neuvoja kuin unikoulu

 

[Puar]

Suosittelen kuuntelemaan omaa vaistoa siitä, onko heräilyt nälkää, kehitykseen liittyvää, kurjaa oloa, vai jostain muusta syystä johtuvaa. Ja sitten koittaa ratkoa niitä taustasyitä. Hitaampaa ehkä, mutta kestävämpää. Ja muista että heräily on normaalia, ne 6 kk iästä kahdentoista tunnin unia heräämättä nukkuvat poikkeuksia

Meillä mentiin lempeästi ja hitaasti. Tiheät heräilyt oli terveydellisistä syistä johtuvia, jotka 9 kk iässä refluksilääkkeen sekä osteopatian jälkeen harvenivat noin 1-3 herätykseen / yö. Joten mun vinkit tulee vasta tuon ajan jälkeisistä jutuista, paitsi assosiaatioiden kerrostusta tehtiin jo aiemminkin.

Heräilyistä yksi oli puhdasta nälkää. Meillä oli aktiivinen ja touhukas vauva, hoikka, joka ei vain saanut kaikkea energiantarvetta täyteen päiväruoilla. Päivällä ja iltapalalla syötettiin energiapitoisia juttuja, ruoka kotiruokaa ja iltapaloilla mm. leipää, maapähkinävoita, banaania, 10 kk jälkeen jugurttia, raejuustoa jne. Silti kaipasi sitä maitoa yöllä lisäksi. Nukahtamisassosiaatioiden kerrostaminen eli uusien tapojen hidas opettelu, päivärytmin hiominen, iltarutiinit oli meidän suoraan uneen liittyvät keinot. Heräilytilanteissa vähän kuulosteltiin otetaanko kainaloon vai öniseekö vain unissaan jotain. Nukkui alkuyöt omassa sängyssä ja siinä kahden maissa kun heräsi syömään tuli kainaloon. Ja ihan vaan siksi että se oli helpointa ja takasi silloin parhaat unet. Yövieroitettiin vasta noin 14 kk iässä niin, että isä siirtyi nukkumaan pinniksen puolelle ja hoiti rauhoittelut yöllä. Vieroitus oli oikea-aikainen, sillä menikö kolme yötä että nukkui jo heräämättä 10-11 tunnin yöunensa ja isä sai käyttää just niitä konsteja kuin toimivaksi koki. Hän suhisteli, jutteli rauhallisesti ja taisi silitelläkin välillä.

Nyt on nukkunut koko syksyn heräilemättä, poislukien sairastamiset. Eiköhän jotain väliaikaisia taantumia saata vielä tulla meilläkin, mielikuvituksen vilkastuessa unia (viime yönä puhui unissaan, ensin hoki leipää ja sit mahtoiko sanoa koira tai jotain muuta yhtä liittymätöntä ) tai kehitysvaiheita. Tiedän että meidän unet on hitaasti rakentamalla saati vahvalle pohjalle, ja uusien vaiheiden aikanaan tullessa luoviudutaan niistä läpi

Kuulostaapa teillä hyvältä unijutut! Olen vähän tuota assosiaatioiden kerrostamista yrittänyt mutta toistaiseksi huonolla menestyksellä, kun olen usein liian väsynyt muihin rauhoitteluihin tai nukahdan kesken kaiken toisaalta positiivista, että herätykset ovat lyhyitä…

 

[Doggo]

Tassu-unikoulu sopi jos ei pysty olemaan tekemättä jotain ku lapsella on hätä. Sai olla vieressä koskettaa, suhista tai hyräillä. Kannattaa tarkkaan miettiä mihin ite on valmis, koska sitä meinaa lipsua muutaman yön jälkeen kun väsyttää . Mutta silti elämäni paras päätös, vaikka sillon ei siltä tuntunu. Siirryttiin perhepedistä viereiseen pinnasänkyyn ja samalla yöimetyksen lopetus (7kk iäs)

 

[Jefar]

Nostelen vanhas ketjua kun meillä ajankohtainen
Neiti nukkunut minun vieressä perhepedissä alusta saakka mutta nyt 7kk kun alkanut jo liikkuakkin ja yöt olleet aika levottomia niin päätettiin aloittaa unikoulu ja siirtyä pinnikseen meidän makkariin(ei ole tilaa muualla), samalla yritetään vähentää turhaa yöimetystä.
Mulla on uneksijan uniopas 4-7kk ikäisille (suosittelen!) ja ruvettiin aloittamaan pistäytymis unikoulu, ekan yön jälkeen siirryin nukkumaan esikoisen huoneeseen.
Nyt 5. Ilta ja neiti kävi nukkumaan samantien kun laski sänkyyn, katsotaan miten yö tulee menemään, ed yöt olleet vaihtelevia mutta aina parempia.