Mama88
Vauhtiin päässyt keskustelija
Minulla on tapana pohtia kaikkea syvällistä ja esim. päivän tapahtumia ennen nukkumaanmenoa. Tänään mielessä on pyörinyt tällainen asia: millainen äiti haluan olla.
Olen 9kk vanhan tytön onnellinen äiti ja olen jälleen raskaana. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että pahoinvoinnin takia en pystykään samanlailla leikkimään tyttäreni kanssa. En pysty "lennättämään" ja naurattamaan tyttöä sylissäni niin kuin aikaisemmin, ja raskauden edetessä kaikki tulee muuttumaan entisestään. Hormonimyllerryksessä poden huonoa omatuntoa asiasta. Mietin myös sitä, miten rakkaus riittää toiselle lapselle, kun ensimmäinen tuntuu vievän kaiken tilan sydämessäni. Hän on maailmani!
Olen onnekas, kun voin sanoa ihailevani omaa äitiäni ja kaikkea sitä mitä hän on tehnyt puolestani. Jos olen yhtään hänen kaltaisensa, olen aivan mieletön tyyppi! ;D Ei mutta oikeesti, oma äitini teki paljon oikein ja olen siitä esimerkistä ikuisesti kiitollinen. Huomaan jatkuvasti kaipaavani hänen neuvojaan ja toimivani samoin tilanteissa, joihin olen joutunut nyt vasta oman lapsen kanssa. En osaa kuvitellakaan kuinka vaikeaa ja raskasta olisi, jos minulla ei olisi tällaista äitiä esimerkkinä. Mistä tietäisin kuinka toimia?
Tässä muutama piirre, jotka kuuluvat omalle äidilleni, ja jotka haluan itselleni kasvattaakseni ihania, suloisia, rakastettuja ja viisaita lapsia tähän hulluun maailmaan.
Lempeys, hellyys - haluan olla rakastava ja lempeä äiti, jonka luokse lapseni haluavat tulla kaikkine huolineen ja murheineen. Haluan olla äiti, jolle uskaltaa kertoa mitä tahansa.
Kärsivällisyys - lapsen purkaessa hermojaan minuun, haluan pystyä kestämään sen ottamatta mitään turhan henkilökohtaisesti tai menettämättä itse hermojani. Haluan antaa lapselleni aikaa keksiä itse ratkaisuja pulmiin ja tehtäviin, uusia leikkejä ja ylipäänsä antaa tehdä asioita itse jne. enkä heti mennä väliin näyttämään kuinka homma toimii tai keksiä lapseni puolesta mitään.
Epäitsekkyys - äiteyteen kuuluu paljon uhrauksia. Haluan olla epäitsekäs äiti ja antaa kaikkeni lapsilleni. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö saisi myös ottaa aikaa itselleni ja huolehtia itsestäni. Kaikkea kohtuudella. En halua kadehtia lapseni saavutuksia tai verrata lastani kehenkään toiseen.
Hauskuus - myös äidit voivat olla hauskoja! Haluan tehdä kaikenlaista yhdessä lasteni kanssa. En halua olla tylsä äiti! Meillä tullaan mm. maalaamaan ja piirtämään, laulamaan ja soittamaan, tekemään yhdessä ruokaa ja leipomaan jne.
Lista jatkuu ja jatkuu! Millaisia äitejä te haluatte olla? Mitä piirteitä? Kuinka ajattelitte saavuttaa sen? Kuka on äiti-idolinne? Riittääkö rakkaus kaikille lapsille? Miten määrittelisitte hyvän äidin? Millaisia kokemuksia olette saaneet äidiltänne/ itse äitinä? Mitä odotatte äitiydeltä?
Tämän otsikon alle mahtuu monta hyvää kysymystä.
Olen 9kk vanhan tytön onnellinen äiti ja olen jälleen raskaana. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että pahoinvoinnin takia en pystykään samanlailla leikkimään tyttäreni kanssa. En pysty "lennättämään" ja naurattamaan tyttöä sylissäni niin kuin aikaisemmin, ja raskauden edetessä kaikki tulee muuttumaan entisestään. Hormonimyllerryksessä poden huonoa omatuntoa asiasta. Mietin myös sitä, miten rakkaus riittää toiselle lapselle, kun ensimmäinen tuntuu vievän kaiken tilan sydämessäni. Hän on maailmani!
Olen onnekas, kun voin sanoa ihailevani omaa äitiäni ja kaikkea sitä mitä hän on tehnyt puolestani. Jos olen yhtään hänen kaltaisensa, olen aivan mieletön tyyppi! ;D Ei mutta oikeesti, oma äitini teki paljon oikein ja olen siitä esimerkistä ikuisesti kiitollinen. Huomaan jatkuvasti kaipaavani hänen neuvojaan ja toimivani samoin tilanteissa, joihin olen joutunut nyt vasta oman lapsen kanssa. En osaa kuvitellakaan kuinka vaikeaa ja raskasta olisi, jos minulla ei olisi tällaista äitiä esimerkkinä. Mistä tietäisin kuinka toimia?
Tässä muutama piirre, jotka kuuluvat omalle äidilleni, ja jotka haluan itselleni kasvattaakseni ihania, suloisia, rakastettuja ja viisaita lapsia tähän hulluun maailmaan.
Lempeys, hellyys - haluan olla rakastava ja lempeä äiti, jonka luokse lapseni haluavat tulla kaikkine huolineen ja murheineen. Haluan olla äiti, jolle uskaltaa kertoa mitä tahansa.
Kärsivällisyys - lapsen purkaessa hermojaan minuun, haluan pystyä kestämään sen ottamatta mitään turhan henkilökohtaisesti tai menettämättä itse hermojani. Haluan antaa lapselleni aikaa keksiä itse ratkaisuja pulmiin ja tehtäviin, uusia leikkejä ja ylipäänsä antaa tehdä asioita itse jne. enkä heti mennä väliin näyttämään kuinka homma toimii tai keksiä lapseni puolesta mitään.
Epäitsekkyys - äiteyteen kuuluu paljon uhrauksia. Haluan olla epäitsekäs äiti ja antaa kaikkeni lapsilleni. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö saisi myös ottaa aikaa itselleni ja huolehtia itsestäni. Kaikkea kohtuudella. En halua kadehtia lapseni saavutuksia tai verrata lastani kehenkään toiseen.
Hauskuus - myös äidit voivat olla hauskoja! Haluan tehdä kaikenlaista yhdessä lasteni kanssa. En halua olla tylsä äiti! Meillä tullaan mm. maalaamaan ja piirtämään, laulamaan ja soittamaan, tekemään yhdessä ruokaa ja leipomaan jne.
Lista jatkuu ja jatkuu! Millaisia äitejä te haluatte olla? Mitä piirteitä? Kuinka ajattelitte saavuttaa sen? Kuka on äiti-idolinne? Riittääkö rakkaus kaikille lapsille? Miten määrittelisitte hyvän äidin? Millaisia kokemuksia olette saaneet äidiltänne/ itse äitinä? Mitä odotatte äitiydeltä?
Tämän otsikon alle mahtuu monta hyvää kysymystä.