Millä perusteella valitsette lapsen hoitopaikan?

[Bella Swan]

Mikä kaikki teillä vaikuttaa lapsen hoitopaikan valintaan?

Meillä vaikuttaa puhtaasti vuorotyö, niin ei ole valinnanvaraa: kunnan ympärivuorokautiset vuoropäiväkodit ainoastaan vaihtoehtona.
Äitini eli lasten mummi on myös täyspäiväinen vuorotyöläinen eikä enää edes asu samassa kunnassa, muuten hän olisi lapsia hoitamassa useammin.
Tietysti sitä toivoo, että lapsi viihtyy ja on turvassa. Välimatka ja kulkuyhteydet kodin, työn ja päiväkodin välillä olisivat myös hyvä olla kohtuulliset.

 

[Evergreen]

Ideaalitilanteessa veisin lapset ryhmikseen, perhepäivähoitajalle tai muuhun pienempään, kodinomaiseen yksikköön. Toisaalta, haluttaisiin lapset sinne, missä jatkaa sitten eskariin ja kouluun, jotta saisivat solmittua kaverisuhteita.

 

[Foreverfever]

Haluttiin lähimpään, koska itsellä ei ole ajokorttia niin kävellen pitää viedä/hakea. Lähimmässä myös parhaat aukioloajat (6-18).

 

[Pikkupikkupikkunen]

Meidän piti hakea laajennettua hoitoaikaa tarjoava paikka. Meillä ei öitä eikä viikonloppuja hoidossa, mutta aikasia aamua ja iltoja on. Eli normi päiväkoti ei toimisi meillä. Minäkin oisin muuten halunnu perhepäivähoitoon, mutta eihän ne työskentele ympäri vuorokauden tietenkään muuten katottii mikä paikka ois suht molempien työmatkan varrella ja haluttiin myös pieneen yksikköön. Meillä onneks siunaantu aivan ihana hoitopaikka ja työntekijät siellä

 

[Vargynja]

Esikoinen laitettiin alkuun perhepäivähoitajalle. Koettiin se pienelle parhaaksi paikaksi. Myöhemmin haettiin lähimpään päiväkotiin ja kuopukselle haetaan samaan syksyksi paikkaa. Kriteerinä juuri se lähellä olo, kun ei kummallakaan meistä ole korttia. Lähimmät on kyllä myös pieniä paikkoja, mistä plussaa. Esikoisen kanssa on pääasiassa vain hyviä kokemuksia lähipäiväkodista. Siellä jatkuu myös saman ryhmän kanssa eskariin ja pääsääntöisesti samaan kouluun.

 

[MinnaM]

Esikoinen oli alle 3vuotiaana lähipäiväkodissa, jonka jälkeen siirtyi saksankieliseen päiväkotiin, koska isä saksankielinen ja haluttiin tukea toista äidinkieltä. Keskimmäinen meni alle 3vuotiaana esikoisen päiväkodin viereiseen suomenkieliseen päiväkotiin, jotta kuskaus päiväkotiin helpompaa ku molempien päiväkodit vierekkäin ja hän siirtyi 3vuotiaana sitten saksankieliseen päiväkotiin. Muuton jälkeen hän meni ihan lähipäiväkotiin, kun täällä uudella paikkakunnalla ei ollut saksankielistä päiväkotia. Esikoinen ehti käydä eskarin myös saksankielellä aiemmalla paikkakunnalla ja aloitti koulun lähikoulussa täällä uudella paikkakunnalla. Lähipäiväkotiin päädyttiin keskimmäisen kohdalla logistisista syistä ja myös kaverisuhteiden näkökulmasta.

Vauva menee todennäköisesti lähipäiväkotiin, vaikka ollaan kyllä mietitty myös ruotsinkielistä kielikylpypäiväkotia, joka on vähän kauempana kotoa. Vauvan isä käynyt oman päiväkoti- ja koulupolkunsa ruotsinkielisessä kielikylvyssä, joten tästä syystä sitä punnitaan. Päiväkotiasia on kuitenkin ajankohtainen vasta 1,5vuoden päästä niin katsotaan sitten, mihin päädytään.

 

[Lya M.]

Esikoinen kävi samaa päiväkotia 1,5-vuotiaasta esikoulun loppuun.

Yritimme saada kuopusta samaan lähipäiväkotiin, mutta se ei onnistunut, vaan jouduimme tyytymään toiseen lähipäiväkotiin. Siellä homma ei oikein toiminut, joten saimme onneksi vuoden jälkeen siirron esikoisen entiseen päiväkotiin.

Sinne lapsi lähtee mielellään ja on saanut mukavasti kavereita. Ja päiväkodin yhteydessä on myös eskari, joten sekin helpottaa paljon. Lapsi saa myös oman osaamisensa tasoista puuhaa ( osaa alle 3v esim jo kaikki kirjaimet)

Saa sitten aikanaan nähdä seuraako esikoista sitten joskus saksalaiseen kouluun. Missään nimessä emme lapsiamme sinne painosta, vaikka itsekin olen sen koulun käynyt.