Mietityttää paljon

Kyfi4849630

Kyfi4849630

Oman äänensä löytänyt
Kerron nyt koko tarinan... Eli... Mä joskus edellisen joulun alla tulin raskaaksi miehelle jonka tapasin vajaa 3 vuotta sit mun äidin lähellä yhdessä ravintolassa... Kirjoitin kesällä kyseisestä miehestä koska olin huolissani hänen juomisestaan... Mikään ei seinä suhteessa ole muuttunut... Nyt samainen mies haluaisi helmikuussa mennä kanssani naimisiin... En vain tiedä että kannattaako se. Jaksanko katsoa hänen juomistaan lopun elämääni. Miten se vaikuttaisi tyttöön... Oon aika yksin noiden kysymysten kanssa koska mies ei suostu ymmärtämään huoltani... Lisäksi minulla ei ole oikein ketään kelle tuosta puhuisin... Minulla on asunto mihin voin eron tullessa tytön kanssa lähteä... Osaisiko joku auttaa?

Sent from my IdeaTabA1000-F using Vau Foorumi mobile app
 
Mikä kiire on mennä naimisiin, jos se noin epäilyttää. Kerro miehelle huolistasi hänen juomisen suhteen, kartoita miten hän asian näkee ja tee sen jälkeen päätelmiä, onko hänellä mitään intressejä muuttaa käytöstään. Jos hän ei näe juomisessaan mitään ongelmaa, tuskin hän on halukas muuttamaan käytöstään. Jos taas sinä et meinaa kestää hänen käytöstään nyt niin kuinka sitten avioliitto muuttaisi asioita.
 
Kiitos vastauksesta... Tuota olen itsekin miettinyt... Asiasta on juteltu jo monta kertaa... Ja mies on luvannut lopettaa... Mutta mitään ei vain tapahdu... Täytyy näemmä alkaa pakkailemaan tavaroita niin... Pääsee tästä pois

Sent from my IdeaTabA1000-F using Vau Foorumi mobile app
 
Toista on usein niin hankala muuttaa. Naimisiin mennessä täytyykin pohtia, voiko toisen hyväksyä sellaisena kuin hän sillä hetkellä on kaikkine tapoineen. Jos toisen käytöstä ei voi hyväksyä, se tulee ikuisesti aiheuttamaan riitaa ja hankaamaan välejä. Jos taas tällaista käytöstä on usein, niin riitaakin on ja saman katon alla se varmasti ärsyttää vielä enemmän :/
 
Ensimmäisenä sanon/myönnän, etten ole naimisissa, mutta silti omaan mielipiteen asiaan.. Itse näen asian niin, ettei se avioliitto toista muuta. Jos ei voi jotakin asiaa toisessa hyväksyä, niin tuskin siihen pystyy avioliitonkaan myötä. Valitettavasti näin :/ Asioiden pitäisi kenties muuttua jo ennen sitä.
 
Alkoholisteilla pullo tulee aina menemään kaiken muun edelle, varsinkin perheen. Niin on jo teidänkin suhteessa käynyt, koska mies ei kertomasi mukaan suostu ymmärtämään huoltasi eikä muutenkaan ajattelemaan asiaa kovin vakavasti sinun ja lapsen kannalta.

Muutosta on turha odottaa hänen puoleltaan, vaikka puheissaan sanookin muuta. Jos asiat ovat olleet jo 3 vuotta kuten ne ovat nyt, miksi luulisit etteivät ne olisi sitä vielä tulevatkin 3 vuotta? Aika kuluu salakavalasti, ja ihan huomaamattasi saatat havahtua 10 vuoden päästä siihen että mies on käskenyt lapsenne ulos leikkimään että saisi rauhassa parannella krapulaansa, samalla kun sinä keräät vähin äänin tyhjiä pulloja lattialta. Entisenä alkoholistin naisena neuvon sinua lähtemään. Älä anna miehen vetää sinua ja lasta alas viinanhuuruiseen elämään.
 
Alkoholismi on vakava sairaus. Jouduin itse viettää lapsuuteni ryyppäävän alkoholisti-isäni kanssa ja olisin mielummin jättänyt sen kokematta. Itse tilanteessasi suojelisin lastani ja en millään hinnalla ottaisi juoppoa miestä elämääni. Alkoholiriippuvuus on hyvin tuhoisaa. Siskostani tuli myös alkoholisti, kun hän herkkänä ihmisenä altistui kotonamme huonoille vaikutteille.
 
Miten häiritsevää miehen juonti on, juoko hän humalaan itsensä? Miten hän muuttuu silloin kun on juonut? Ja miten lapsesi on häneen suhtautunut, jos on nähnyt hänen ottaneen? Lapsen parasta minusta sinun kannattaisi miettiä ensimmäiseksi, ettei hän tule kärsimään miehen juomisesta.
 
Takaisin
Top